Uuden aselain vaatima harrastusaktiivisuuden osoittaminen

Julkaistu 30.5.20165.11.2021

Viisi vuotta sitten tuli voimaan aselain muutos joka asetti luvan haltijoille vaatimuksen harrastuksen jatkuvuuden määrävälein tapahtuvasta todistamisesta. Vaatimus on asekohtainen eikä vaikuta niihin lupiin jotka on haettu ennen 13.6.2011.

Lakimuutoksen jälkeen ensimmäinen lupa lyhyeen aseeseen on annettu aina määräaikaisena enintään viideksi vuodeksi. Ennen kuin määräaikainen lupa päättyy, on luvan haltijan osoitettava harrastuksen vakiintuneisuus ja haettava uutta lupaa aseeseensa. Uusittu lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana, mutta siihenkin liittyy lupaehtona vaatimus toimittaa viiden vuoden välein todistus harrastuksen jatkumisesta.

Määräaikaisen luvan uusiminen ajoissa on erityisen tärkeää, koska määräaikainen lupa on voimassa täsmälleen lupaan merkittyyn viimeiseen päivään asti. Sen jälkeen lupa raukeaa ja seurauksena voi olla luvaton ase.

Toistaiseksi voimassa oleva lupa säilyy voimassa vaikka todistusta harrastuksen jatkuvuudesta ei olisikaan toimitettu määräajassa. Uhkana on kuitenkin, että poliisi voi käynnistää luvan peruutusmenettelyn ja ottaa haltuunsa sen aseen jota ei ole käytetty lupaehtojen mukaisesti riittävän aktiivisesti. Siksi on tärkeää huolehtia jatkuvuustodistuksen toimittamisesta hyvissä ajoin ennen kuin viisi vuotta toistaiseksikin voimassa olevan luvan myöntämisestä on kulunut. Toisin kuin poliisi aiemmin ilmoitti, ei todistuksen tarpeesta tule erillistä muistutuskirjettä. Luvanhaltijan on omatoimisesti muistettava hankkia ampuma-asekoluttajalta todistus harrastuksen jatkuvuudesta. Siihen riittää neljännevuosittain tapahtuneet harrastuskerrat todistuksen kirjoittamista edeltävänä vuonna.

Jos sinulla on 13.6.2011 jälkeen myönnetty lyhyen aseen lupa, niin muistathan hankkia tarvittavan harrastustodistuksen tai harrastuksen jatkuvuustodistuksen ajoissa yhdistyksesi tai piirisi ampuma-asekouluttajalta. Lisätietoja asiasta löytyy myös poliisin tiedotteesta.

Antti Kokkola

RESUL kevätkokous 2016

Julkaistu 9.5.201610.7.2019

Reserviläisurheiluliiton kevätkokous järjestettiin lauantaina 07.05. Maanpuolustustalon auditoriossa osoitteessa Töölöntorinkatu 2B.

Paikalla oli 13 henkilöä liiton 23 jäsenyhdistyksestä.

Ennen kokousta Pääesikunnan koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen piti esitelmän reservin toimintakyvyn nykytilasta ja siitä tehdyistä tutkimuksista.

Hän totesi, että reservi ei kaikin osin ole siinä fyysisessä kunnossa etenkään kestävyyskunnon osalta, missä sen pitäisi olla, tosin viimevuosina ei sanottavaa heikennystäkään ole tapahtunut.

Sonninen totesi, että koulutettu ja kenttäkelpoinen reservi on nyt ja tulevaisuudessa Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen selkäranka.

Reserviläisurheiluliiton tehtävää ja tarkoitusta hän piti erinomaisena ja toivotti liitolle menestystä tällä strategiakaudella.

Sääntömääräistä syyskokousta johti Helsingin seudun reserviläispiirin puheenjohtaja Timo Soininen ja sihteerinä toimi liiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen ja teknisenä avustajana liiton toimistosihteeri Eero Hitunen.

Kevätkokouksessa käytiin läpi viime vuoden toimintakertomus. Viime vuoden painopisteasioita olivat liiton uuden strategian 2016 – 2020 hyväksyminen liiton kevätkokouksessa 18.04., liiton verkkopalvelujen uusiminen, kenttäkelpoisuuden arviointi-järjestelmän laatiminen ja esittely puolustusvoimille sekä vuoden lopulla EU:n asedirektiiviin liittynyt kiivas lausunto- ja vaikuttamisprosessi ja liiton uusittujen sääntöjen hyväksyminen syyskokouksessa 07.11.

Liiton talous kehittyi suotuisaan suuntaan myös viime vuonna, ylijäämää oli vuoden lopussa 6754,18€.

Tilintarkastajien lausunto oli myönteinen ja kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liiton hallitukselle vuoden 2015 tileistä.

Tunnelmaltaan kokous oli hyvähenkinen ja eteenpäin katsova.

Risto Tarkiainen
Sihteeri

Sampo Mattila – vuoden 2015 reserviläisliikkuja

Julkaistu 6.5.20168.7.2019

Vuoden reserviläisliikkuja -palkinto on perustettu liiton 40-vuotisjuhlavuonna 2010.
Tarkoituksena on innostaa ja kannustaa liiton jäsenyhdistysten jäseniä liikkumaan ja merkitsemään ne sähköiseen kuntokorttiin.
Kiertopalkinnon kriteereinä ovat sähköiseen kuntokorttiin merkityt suoritteet (=kuntopisteet) ja testipisteet.
Testipisteitä ei voi itse merkitä, vaan ne merkitsee henkilö, jolla on ko. oikeudet.

Onnittelut vuoden 2015 reserviläisliikkujalle Sampo Mattilalle!

Vuodesta 2010 palkinnon ovat voittaneet:

2015 Kapteeni Sampo Mattila, Oulun Reserviupseerikerho ry
2014 Luutnantti Veli Arminen, Riihimäen Reserviläiset ry
2013 Kersantti Vesa Mankinen, Vähäkyrön Reserviläiset ry
2012 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2011 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2010 Luutnantti Jorma Eskola, Salon Seudun Reserviupseerit ry

Tässä voittoon oikeuttaneet pisteet:

2015 kuntopisteet 1026
2015 testipisteet 13
2015 kuntoluokka I lk
2015 Testiluokka Erikoisvalioluokka
Olen Po-Po Res ja resups piirien ampumavastaava
Oulun reserviupseerikerhon ampumaupseeri
reservin kapteeni

1. Kuinka kovan työn takana oli saada Vuoden reserviläisliikkujan titteli?

Titteli tuli ihan sivutuotteena.
Olin jo useamman vuoden ajan ampunut sulan maan aikana sen verran reippaasti, että kesäkuukausina tuli melkein joka päivä 3 tuntia suorituksia. Mukana on tietenkin muut urheilut ja kaikki hyötyliikunta.
Joskus 2014 lopulla Puolustusvoimilta rupesi tulemaan viestiä että reserviläisten kuntoindeksin laskentakaavaa tullaan muuttamaan. Päätin että kenttäkelpoisuusindeksi ei tule osaltani laskemaan. Lihaskunnon riittävyydestä en ollut huolestunut, mutta arvelin että hapenottokykyä pitäisi parantaa.Tätä tukemaan hankin aktiivisuusrannekkeen. Ranneke on nyt aikaansaanut sen, että koiran aamulenkki on nykyään sen vähintään seitsemän kilometrin mittainen, mielenkiintoinen rentoutumishetki lähiseudun metsissä ja poluilla. Jos ei muuta hyötyä ole ollut, niin ainakin koiralta on karissut kaikki liikakilot pois

2. Kuinka monta kertaa viikossa harrastat liikuntaa. Mitä lajeja?

Aika monta kertaa. Aikaisempina vuosina ajattelin että kuntopisteitä tulee sen verran kuin tulee, mutta nyt tuli tavoitteeksi saada se kolme kuntopistettä joka päivä. On hyvä varioida lajeja ja liikkua monipuolisesti. Jos ei millään huvittaisi lähteä pimeään räntäsateeseen lenkille, niin meneekin sitten uimahallille uimaan ja kuntosalille.

Valtaosa kuntopisteistä on tullut ampumalla. Olen res piirien ampumavastaava ja yhdessä muiden aktiivien kanssa pyöritämme useita cup-muotoisia ampumasarjoja ja järjestämme lisäksi harjoituksia ja useimmissa lajeissa piirinmestaruuskilpailut jotka ovat samalla SM-kilpailujen karsinnat. ResUlin ampumalajeista harrastan vakiokivääriä ja tarkka-ammuntaa lukuunottamatta kaikkia muita. Tai ainakin on tullut piirinmestaruuksissa sen verran pärjättyä että on päässyt SM-kilpailuihin. Perinneaseiden SM-kilpailut tosin ovat vielä kokematta, kun kävi tänä vuonna samoin kuin viime vuonna, että tuli muu meno juuri samalle ajalle.

3. RESUL on kehittämässä sähköistä kuntokorttia. Miten sitä pitäisi mielestäsi kehittää?

Testipisteet voisi olla paremmin näkyvissä ja niiden säännöt voisivat olla selkeämmät, tai ainakin kerrottu yhdessä paikassa selkokielisesti.

4. Miten hyvin reserviläiset mielestäsi yleisesti ottaen liikkuvat?

Vaihtelevasti. Ampujat voisivat juosta aika paljon enemmän ja juoksijat taas ampua aika paljon enemmän.

5. Lähdetkö lenkille mielummin kaverin kanssa vai itseksesi?

Niinkuin mainitsin niin koiran kanssa käydään reilun puolentoista tunnin lenkillä joka aamu. Metsässä käyskentely omien ajatusten kanssa on rauhoittavaa ja monet työasioihin liittyvät päätökset syntyvät kuin itsestään näillä kävelyillä. Asumme vielä sillä tavalla mukavasti viheralueiden ympäröimänä, että vaikka kävelyretki suuntautuisi mihin suuntaan tahansa, niin puiden siimekseen, pois pyörätieltä pääsemme jo alle sadan metrin päästä.

6. Järjestetäänkö omassa piirissäsi tarpeeksi reserviläisille liikuntatapahtumia?

No hankala kysymys vastattavaksi, kun olen itse vastuussa ampumatapahtumista.
Ampumapuolella meillä on viisi eri cup-sarjaa. Osallistujamäärät lienevät tänäkin kaudella cup-kohtaisesti keskimäärin puolesta tusinasta noin neljäänkymmeneen viiteen. Se että jossakin sarjassa on vain vähän ampujia, ei minusta ole mikään varsinainen haitta tai vaadi mitään erityistoimia. Tai ainakaan lisäsatsausta sen vuoksi että saataisiin enemmän ampujia paikalle. Jos johonkin tulisi satsata lisää, niin nimenomaan niihin lajeihin ja sarjoihin jotka ovat kaikkein vetovoimaisimpia. Aina ei edes suuri hinku ja moniääninen haluaminen tarkoita että ampumatapahtumaan tulee väkeä. Saattaa käydä niin että paikalle ei saavu kuin järjestäjät. Kaikkea kannattaa kokeilla ja katsoa olisiko tapahtumalle tarvetta.
Kuntotestauksia on yritetty saada käyntiin, mutta tulokset on olleet vaisuja. Tässäkin olisin sitä mieltä, että jos tapahtuma ei kiinnosta, niin se ei tarkoita sitä, että tapahtumiin pitää satsata entistä enemmän. Jonkin muun lajin tapahtuma saattaisi silloin olla paremmin väkeä vetävä.

7. Kuinka hyvin nykyinen RESUL:in lajivalikoima palvelee reserviläistoimintaa?

Piirin ampumavastaavan toimen kautta olen päässyt aika läheltä seuraamaan RESUL kilpailujen osallistujamääriä ja ilmottautumismenettelyjä. Joissakin lajeissa kuten SRA ja nyttemmin myös Perinneaseammunta tarvetta isommille SM-kisoille olisi selvästi. Ongelmana tietenkin on se, että juuri suurempia kilpailuja ei käytännössä pysty järjestämään. Niin ratojen kuin vapaaehtoistyövoiman rajallisuuden vuoksi. Näissa lajeissa voisi olla hyväksi, jos olisi myös muita isoja kilpailuja kuin SM-kilpailut. Palvelusammunnassa varmaan on myös piilevää tarvetta päästä kisaamaan enemmän. Spektrin toisesta päästä löytyvät sitten maastokilpailujen SM-kilpailut, joissa osallistujamäärän vähyyden vuoksi yleensä ei saada edes kaikkia mitaleita jaettua.

8. Miten saat pidettyä motivaation yllä?

Ammunta on niin herkkä laji kaikissa muodoissaan, että alinomaa tulee muistutuksia siitä, että ilmeisesti pitäisi harjoitella enemmän. Kun on paljon kilpailuja ja niissä mielellään pärjäisikin, niin ammuttua tulee aika paljon. Se kun on vielä niin hauskaakin.
Aktiivisuusrannekkeen kaltaiset kapineet muistuttavat, että jonkin verran pitäisi liikkua joka päivä. Minua ainakin motivoi myös halu pärjätä Puolustusvoimien kenttäkelpoisuusindeksissä. Testaan mielelläni itseäni ja haluan pysyä hyvässä kunnossa.

9. Mikä on suosikkilajisi?

Toiminnallinen ammunta. SAL:n puolella Practical ja RESUL puolella SRA.

10. Minkälainen penkkiurheilija olet?

Formuloita olen seurannut pikkupojasta asti. Nykytekniikalla kilpailut ja niiden teknisen datan pystyy seuraamaan silloin kun itselle parhaiden sopii. Arvokilpailuja tulee tietenkin seurattua. Nykyään ehkä eniten Practical-ammunnan arvokilpailuja, mikä taitaa olla suomalaisten ylivoimaisesti menestyksekkäin urheilulaji tällä hetkellä. Omasta seurastakin on useampia arvokisaosallistujia, -mitalisteja ja maailmanmestareitakin. Tuttujen ampujien suorituksia on tietenkin erityisen mukava seurata mukana ja kannustaa mukana.

Jäsenistön mielipitein kohti kehitystä

Julkaistu 15.4.20165.11.2021

Reserviläisurheiluliitto teetti jäsenkyselyn kerätäkseen tietoa siitä, mitä liiton palveluita jäsenistö yhtäältä pitää tärkeänä ja toisaalta haluaa kehitettävän. Tarkoituksena oli luoda lähtökohdat ja tunnistaa sellaisia keinoja, joiden avulla liiton palvelutarjontaa voidaan kehittää jäsenistön mielipiteiden mukaisesti. Sähköiseen jäsenkyselyyn vastasi yli 5000 jäsenyhdistyksiemme jäsentä laaja-alaisesti ympäri Suomen sekä ilahduttavasti myös kaikista eri ikäluokista.

Toiminta nykymuodossaan koettiin tärkeäksi ja erityisesti vastanneet olivat kiinnostuneita fyysiseen toimintakykyyn liittyvistä palveluista, ampumatoiminnasta, syysjotoksista sekä yleisesti erilaisista kilpailuista. Toisaalta harrastustoimintamahdollisuus nähtiin osittain myös kilpailutoimintaa kiinnostavampana vaihtoehtona etenkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Uusiksi lajeiksi ehdotettiin muun muassa kamppailulajeja, seikkailukilpailuja, maastopyöräilyä sekä lentopalloa. Tapahtumien järjestämisessä pitää keskittyä määrän sijasta laatuun sekä rohkeasti kokeilla myös uusien lajien kiinnostavuutta.

Jäsenkysely on osa strategiatyötä, jonka yhtenä tavoitteena on liiton lajivalikoiman kriittinen tarkastelu sekä tarvittavilta osin toiminnan uudistaminen vastaamaan paremmin jäsenistön tarpeita. Liiton viestintää on systemaattisesti kehitetty siten, että liiton tarjoamista palveluista viesti kulkisi paremmin jäsenistölle ja toisin päin eli jäsenistöltä liiton toimijoille. Kyselyn vastauksien perusteella liiton tulee jatkossa entistä pontevammin hyödyntää useita eri viestintäkanavia yhdessä sekä kohdentaa viestit oikealle kohderyhmille. Erilaisiksi kohderyhmiksi tunnistettiin muun muassa kilpailuhenkiset hyvässä fyysisessä kunnossa olevat aktiiviharrastajat, työ- ja perhekeskeiset maanpuolustusmieliset terveysliikkujat, seikkailu- ja kilpailuhenkiset tiimipelaajat sekä yli 60-vuotiaat kuntoilijat.

Tiivistelmän jäsenkyselyn loppuraportista löydät tästä linkistä.

Myös Reserviläinen lehdessä käsitellään samaa aihetta. Käy lukemassa.

Jussi Kangaspunta
Hallituksen jäsen
Reserviläisurheiluliitto

Jäsenkyselyn tulokset

Julkaistu 30.3.201610.7.2019

Reserviläisurheiluliitto on julkistanut viime keväänä uuden strategia 2016 – 2020 ja toiminnan kulmakivinä ovat tässä strategiassa liiton palvelut ja tuotteet. Liitto lähti nopeasti liikkeelle strategian toteuttamisessa ja ensimmäisinä asioina olivat tuotteiden ja palveluiden sekä viestinnän kehittäminen.

Viestinnässä liitto otti viime vuoden lopulla käyttöön uudet nettisivut ja nyt julkaisemme tuotteisiin ja palveluihin liittyvän kyselyn tulokset ja johtopäätökset. Tämän kyselyn tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja kysyttäessä esim. RESUL:n toiminnan merkityksestä sen nykymuodossa maanpuolustuksen kannalta n. 87% piti sitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

Reserviläisurheilu ja -liikunta on siis jäsenistön mielestä ainakin TOP viitosessa!

Tämä kysely antaa hyvän lähtökohdan mm. liiton lajivalikoiman kehittämiselle jäsenkuntaa tyydyttävään suuntaan.

Tässä loppuraportti (tiivistelmä) kyselystä:

Lähtötilanne

Reserviläisurheiluliiton ja CreaMentorsin yhteistyön tavoitteena oli löytää lähtökohdat ja keinot liiton kiinnostavuuden kasvattamiseksi ja brändin vahvistamiseksi erityisesti kehittämällä yhdistyksen palvelu- ja tuotetarjoomaa.

Kehittämistyön tausta-aineiston aikaansaamiseksi toteutettiin sähköinen kysely, jonka tavoitteena oli selvittää jäsenistön näkemykset nykyisten kilpailuiden ja tapahtumien kiinnostavuudesta sekä koota jäsenistön ajatukset uusien ja innostavien lajien/tapahtumien osalta. Kysely lähetettiin RESULin jäsenyhditysten Reserviläisliiton (RES), Suomen Reserviupseeriliiton (RUL), Maanpuolustuskiltojenliiton (MPKL) ja Suomen Rauhanturvaajaliiton (SRTL) jäsenistölle. Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin kaikkiaan 5137 kappaletta. Vastaukset jakaantuivat liitoittain seuraavasti:

• Suomen Reserviupseeriliitto ry, 2145 kpl
• Reserviläisliitto ry, 2025 kpl
• Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, 484 kpl
• Maanpuolustuskiltojenliitto ry, 483 kpl

Kaikkien jäsenliittojen vastakset noudattivat pääasiassa samoja linjauksia, eikä vertailtaessa yksittäisten liittojen vastauksia kokonaistuloksiin löytynyt merkittäviä eroavaisuuksia. Vastaajista 90,1% eli 4631 kappaletta oli miehiä, naisten osuuden ollessa 9,9 %. Vastanneiden naisten osuus oli suurin Reserviläisliiton osalta. Vastaajista 24,6 % oli alle 40- vuotiaita. 40-60 –vuotiaiden osuus oli 42,4 % ja yli 60-vuotiaiden osuuden ollessa 33%.

Maantieteellisesti tarkasteltuna eniten vastanneita oli Suur-Helsingin alueelta (Espoo, Helsinki ja Vantaa), 674 kappaletta. Seuraavaksi eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta 649 kappaletta ja kolmanneksi eniten Pirkanmaalta, 551 kappaletta.

97% vastaajista näki maanpuolustustoiminnan erittäin tärkeänä ja /tai jokseenkin tärkeänä. Ikäryhmien tai maantieteellisen sijainnin osalta ei ilmennyt poikkeamia. Myös RESULin toiminta nykymuodossaan koettiin tärkeäksi. Eniten jäsenistöä kiinnosti fyysiseen toimintakykyyn liittyvät palvelut. Ainoastaan Reserviläisliiton osalta Reserviläisurheiluliiton kilpailut koettiin fyysiseen toimintakykyyn liittyviä palveluita tärkeämmäksi. Kuntokorttia ei hyödynnetä aktiivisesti. Jäsenistöllä on käytössä pääasiassa muita sovelluksia. Vastauksissa nousi myös esille kuntokortin huono käytettävyys.

Kaikkien vastanneiden kesken ammunta ja siihen liittyvät tapahtumat ja kilpailut koettiin erityisen tärkeänä. Erityisesti vastauksissa nostettiin esille Reservin ampumamestaruuskilpailut ja perinneaseet. Alta 40-vuotiaiden vastauksissa Reservin ampumamestaruuskilpailuiden lisäksi palvelusammunnat ja SRA:n SM-kilpailut koettiin tärkeäksi. Yhdistelmälajien osalta kaikkien vastaajat nostivat esille pistooliammuntajuoksun. Yleisesti Jotokset, varsinkin syysjotos nähtiin jäsenistöä kiinnostavana.

Vastaajilta myös kysyttiin osallistumista RESUL:in järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin sekä kiinnostusta uusien lajien osalta. Vastauksia analysoitiin näiltä osin erityisesti alle 40- vuotiaiden osata. Osallistuminen kilpailuihin oli vähäistä viimeisen kahden vuoden aikana. Pääasiassa tähän vaikutti tietoisuuden puute, nykyään vallalla oleva kokeilukulttuuri sekä perhesyyt. Harrastustoimintamahdollisuus nähtiin osittain kilpailutoimintaa kiinnostavampana.

Uusien lajien osalta esille nostettiin kamppailulajien kiinnostavuus. Myös seikkailukilpailut ja maastopyöräily saivat kannatusta. Yli 60-vuotiaiden osalta lentopallo ja maastopyöräily olivat kiinnostavampia.

Johtopäätökset

1) Viestintä

Kiinnostavuuden kasvattamiseksi ja brändin vahvistamiseksi Reserviläisurheiluliiton tulisi entistä voimakkaammin personoida viestintänsä segmenttikohtaisesti. Viestinnässä ja brändin rakentamisessa digitaalisten kanavien hyödyntämisellä on keskeinen merkitys. Eri jakelukanavien haltuunotossa pitäisi pyrkiä osallistamaan jäsenistöä osaksi sisällöntuotantoa, siltä osin kuin se on mahdollista.

Brändiä rakennetaan paitsi tekojen myös viestinnän keinoin. Brändin kehittämisessä kannattaa hyödyntää aktiivista vuoropuhelua jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Brändin kehittäminen alkaa strategiaan pohjaavasta profiloinnista ja erottuvan identiteetin rakentamisesta. Sen pohjalla on jäsenistön tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden ymmärtäminen ja aktiivinen kuuntelu. Tehty nettiuudistus ja aktiivinen viestintäote mahdollistavat entistä monipuolisemman ja –ulotteisemman vuoropuhelun jäsenistön ja sidosryhmien kanssa.

Markkinointia ja viestintää ei tulisi rajata pelkästään printtiin tai digitaalisissa kanavissa tehtäviin julkaisuihin. Brändin rakentaminen pitää nähdä laajempana kokonaisuutena. Brändia rakennetaan viestinnän ohella laadukkaasti järjestetyissä tapahtumissa ja kilpailuissa, mutta myös sidosryhmäyhteistyöllä ja esim. omilla brändituotteilla. Sini- valkoisen visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuus ja laadukkaat materiaalit tukevat entisestään halutun brändimielikuvan syntymistä.

Viestinnän keskiössä tulee olla:

• Tarinat: Rakenna tarina, joka soi samassa sävelessä jäsenistön kanssa.
• Sisältö: Kokoa sisältö, joka saa vastaa kysymyksiin miksi minun pitäisi kiinnostua tästä, miten tämä hyödyttää minua ja mitä tämä vaatii minulta.
• Selkeys: Ole selkeä. Yksinkertaistaminen ja havainnollistaminen lisäävät selkeyttä.
• Tunne: Hyödynnä kuvia ja napakoita tekstejä ranskalaisten viivojen sijaan.
• Kehittäminen: Pyydä palautetta ja kehitä viestintämateriaaleja ja -käytänteitä eteenpäin.

Konkreettisina esimerkkeinä em. linjaukset esimerkiksi nettisivuston osalta tarkoittaa entistä enemmän laadukkaita kuvia ja videomateriaalia tapahtumista ja kilpailuista, kiinnostavia tarinoita. Digitaalisissa kanavissa kannattaa hyödyntää hashtagien ja tiettyjen hakusanojen ”omimista” esim. #etulinjassa, #maanpuolustus jne. Strategiasta johdetun sloganin vahvempaa käyttöä.

2) Kilpailut ja tapahtumat

Nykyisten tapahtumien ja lajien määrää tulee karsia. Jäljelle jäävien tapahtumien ja kilpailuiden laadukas järjestäminen vahvistaa yhdistyksen brändiä ja kasvattaa jäsenistön kiinnostusta. Laadukas tekeminen ja brändiä tukeva viestitä tulee olla läsnä kaikessa tekemisessä – ratkaisevaa ei ole määrä, vaan laatu.

Nykyisistä lajeista ammuntakeskeiset lajit tulee ehdottomasti säilyttää vahvana liiton tarjonnassa. Erityisesti Reservin ampumamestaruuskilpailut, palvelusammunnat, perinneaseet, pistooliampumajuoksu ja -hiihtokilpailut sekä SRA-kilpailut/tapahtumat samoin kuin Jotokset tulee jatkossakin järjestää vuosittain.

Uusien lajien osalta jäsenistöä kiinnostaa kamppailulajien lisäksi strategisen ajattelun, fyysisen kunnon ja ammunnan eri muotojen yhdistäminen. Tästä syystä esimerkiksi kamppailulajit ja erityyppiset seikkailuhenkiset kilpailut/tapahtumat saisivat mitä todennäköisimmin pääkohderyhmän kiinnostumaan liiton toiminnasta.

Nykyajassa vallitseva kokeilukulttuuri tukee tutustumistilaisuuksien järjestämistä eri lajien osalta. Samalla ne myös madaltavat jäsenistön kynnystä osallistua järjestettäviin tapahtumiin ja kilpailuihin samanhenkisten keskuudessa myöhemmässä vaiheessa.

Ajanpuute rajoittaa, varsinkin monen perheellisen, osallistumista järjestettyihin tapahtumiin. Osallistumisen mahdollistamiseksi tuleekin joidenkin tapahtumien oheen järjestää esimerkiksi leikkimielisiä, koko perheelle suunnattuja kilpailuja tai esimerkiksi mahdollisuus lastenhoitoon.

Kilpailujen ja tapahtumien ryhmittely pohjautuen segmentteihin:

– Erittäin kovaa fyysistä kuntoa vaativat kilpailut/tapahtumat
– Seikkailuhenkiset, kestävyyttä ja lihaskuntoa vaativat, strategiseen osaamiseen ja tarkkuuteen pohjautuvat kilpailut/tapahtumat
– Kuntoliikuntatapahtumat
– Tarkkuutta vaativat tapahtumat
– Kenttäkelpoisuuden arviointitapahtumat

3) Segmentit

Segmentoinnin lähtökohta on jäsenistön ikä ja fyysisen kunnon taso.

Pääkohderyhmä: alle 40-vuotiaat maanpuolustuksesta kiinnostuneet urheilulliset ja liikunnalliset miehet ja naiset.

Tunnistettuja alasegmenttejä:

• Kilpailuhenkiset ja hyvän fyysisen kunnon omaavat aktiiviharrastajat
• Työ- ja perhekeskeiset, maanpuolustusmieliset terveysliikkujat
• Seikkailu- ja kilpailuhenkiset tiimipelaajat • Yli 60-vuotiaat kuntoilijat

Kyselyn yksittäiset tulokset on esitelty oheisessa liitteessä (pdf).

RESUL KIITTÄÄ KAIKKIA KYSELYYN OSALLISTUNEITA!

Sääntöihin on tehty korjauksia

Julkaistu 14.3.201610.7.2019

RESUL sääntöihin on tehty seuraavanlaisia korjauksia:

PERINNEASE
Sääntöihin lisätty joukkueen koko ja uusi sarja H70

PALVELUSAMMUNTA
Sääntöihin lisätty joukkueen koko
Pistoolin sallittuihin asioihin lisäys
Tarkennus ammunnan kulkuun
Tarkennus ohiammuttuihin laukauksiin

HUOM! Mikäli huomaat säännöissä virheitä tai puutteita, niin ilmoitathan asiasta Marko Patrakalle sähköpostitse osoitteeseen: marko.patrakka(at)gmail.com

Huikeat järjestelyt – loistava tunnelma!

Julkaistu 7.3.201610.7.2019

Näillä sanoilla on ilo kuvata Reserviläisurheiluliiton talvijotosta Pohjois-Karjalan Liperissä viime viikonvaihteessa.
Tapahtuman puuhamiehet ja –naiset olivat tehneet uskomattomasta mahdollisen, tähän pystyvät vain todella isänmaalliset ja osaavat henkilöt.

Järjestelyt toimivat kuin se kuuluisa junan vessa ja kaikki paikalla olleet henkilöt, niin osallistujat (asiakkaat), kutsuvieraat kuin toimihenkilötkin nauttivat täysin siemauksin erinomaisesta tapahtumasta.
”Keskustelin osallistujien kanssa ja esimerkiksi jaetut kartat saivat poikkeuksetta kiitosta, samoin toimihenkilöiden palvelualttius”.

”Harvoin näkee näin onnistunutta kokonaisuutta ja kaiken kruunasi vielä MTV 3 loistavalla uutisellaan!”, toteaa Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen.

Lue juttu ja katso video tästä.

SRA SM 2016- kilpailukutsu

Julkaistu 2.3.201613.7.2019

Tapahtumapaikka: Sotinpuro Ammunta-alue, Nurmes

Tapahtuma-aika: 6.8.2016 – 7.8.2016

RESUL:n SRA-SM-ampumamestaruuskilpailut 06.-07.8.2016 Sotinpuro

RESUL:n sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kilpailu ammutaan 06.-07.8.2016 KaiPR:n ampuma-alueella Nurmeksen Sotinpurolla. Kilpailun järjestäjänä toimivat Suur-Savon Reserviupseeripiiri ja Suur-Savon Reserviläispiiri.

Kilpailussa ammutaan kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla 12 rastia ja noin 220 laukausta. Maksimi ampumaetäisyydet ovat kiväärirasteilla 300 m. Sallitut kaliiberit ovat pistoolilla 9×19 (muista neuvotellaan vielä), kiväärillä .223 Rem ja 7.62×39. Ilmoittautumisaika perjantaina on klo 16.00 – 22.00. Lauantaiaamusta on mahdollista vielä ilmoittautua klo 6.00 -7:30 kilpailukansliassa. Alkupuhuttelu alkaa klo 8.00.

Osallistumisoikeus

Jokaisella reserviupseeri- ja reserviläispiirillä on oikeus lähettää kilpailuun kiintiöpaikkojensa mukainen määrä ampujia. Piirin tulee ilmoittaa ampujiensa osallistumista ja ruokailujen määrästä 1.6.2016 mennessä osoitteella srasm2016.ilmo(-at-)gmail.com. Kiintiöpaikkojen määrät piireittäin ja joukkueiden kokoamisen periaatteet on selvitetty sivulla: https://resul.fi/uutinen/sra-sm-2016-kisakiintiot-piireittain/ .
Mikäli piiri ei ilmoita ampujiensa osallistumista ja ruokailujen määrää 1.6.2016 mennessä, menettää piiri oikeuden lähettää ampujiaan kilpailuun.

Ilmoittautuminen

Kilpailijoiden sotilasarvot, etu- ja sukunimet, syntymäajat, SRA ID numero, sähköpostiosoite, piiri ja aseluokka sekä sarja on ilmoitettava viimeistään 1.7.2016 mennessä osoitteella: srasm2016.ilmo(-at-)gmail.com. Tässä vaiheessa ehtii vielä ilmoittamaan ja maksamaan mahdollisista lisäruokailijoista.

Kilpailussa on Avoin ja Vakio luokat sekä Y50 sarja. Lisäsarjat ovat Juniori, Naiset, TST ja 7.62×39 sarjat. TST-sarjan varusteiden määrittelyssä käytetään TST-CUP:in ohjetta: http://tst.ammunta.net/index.php/saeaennoet

Osallistumismaksu

Osallistumismaksu kilpailuun on 85 euroa/osallistuja (plus mahdollinen ruokailu). Järjestäjä lähettää maksajille laskun, josta selviävät maksutiedot.

SRA-status ja vakuutus

Kilpailijoiden tulee olla rekisteröityjä SRA-ampujia. SRA-ampujan kortin puuttuessa ampujan tiedot tarkistetaan ilmoittautumisen yhteydessä kilpailupaikalla SRA-ampujarekisteristä. Kilpailuun osallistuvilla tulee olla voimassa oleva Reserviläisen ampumaturva vakuutus tai SAL-kilpailulisenssi (tarvittaessa kuitti maksusta mukaan). Ottakaa ilmoittautumiseen mukaan myös edustamanne yhdistyksen jäsenkortti.

Huolto ja majoittuminen

Kilpailijoille on varattu puolustusvoimien telttamajoitus ja kenttäruokailu. Ruokailu maksaa 20 euroa/päivä, sisältäen lauantaina ja sunnuntaina aamupalan, lounaan ja päivällisen. Ruokailu on maksettava osallistumismaksun yhteydessä. Jos haluatte käyttää telttamajoitusta, niin ilmoittakaa siitä samalla kun lähetätte ampujien nimet. Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksesta ajalle 5-7.8.2016 on sovittu -10% listahinnoista majoittautumisen osalta. (Liite: Majoitushinnat 2016) http://www.hyvarila.com/fi/majoitus/
Varatessasi mainitse ”Ampumamestaruuskilpailut”

Kilpailun johto

Kilpailun johtaja: Hannu Immonen puh. 044 2001472.
Kilpailun ratamestari: Kari Koponen.
Kilpailun tekninen asiantuntija: Matti Kariniemi puh. 050 4862748.

Tiedotus

Tiedotus suoritetaan Resul.fi/SRA ja www.facebook.com/SRA SM 2016 Sotinpuro sekä toiminta-ampujat.fi.

Toimitsijat

Toimitsijakilpailu alkaa torstaina 04.8.2016 klo 06:00 ilmoittautumisella kilpailukansliassa. Kilpailutoimitsijaksi haluavat voivat ilmoittautua kilpailun ratamestarille osoitteessa srasm2016.ratamestari(-at-)gmail.com.

Tervetuloa Nurmekseen
Suur-Savon Reserviupseeripiiri Ry
Suur-Savon Reserviläispiiri Ry
SRA-toimikunta

Kuuntele omaa kehoasi – esittelyssä liikunnanohjaaja Elisa Latvasto-Hyvärinen

Julkaistu 18.2.20168.7.2019

Elisa on porvoolainen liikunta-alan ammattilainen. Voit tutustua Elisan toimintaan hänen verkkosivuillaan.

1. Kerro kuka olet? Mitä kaikkea olet ehtinyt tehnyt reserviläisliikunnan parissa?

Olen vastikään Porvooseen muuttanut liikunnanohjaaja AMK. Opiskelen paraikaa restonomiksi Haaga-Heliassa, tulevaisuuden tavoitteena liikuntamatkailuala. Perheeseeni kuuluu aviomieheni lisäksi kaksi kissaa. Reserviläisliikunnan parissa olen toiminut vuodesta 2006. Olen ohjannut nitrojen jumppaa, kuntopiiriä, tehnyt kuntotestauksia, ollut RESUlin ständeillä tapahtumissa, toiminut liikuntavastaavana reserviläisjärjestöissä, ohjannut painonhallintaryhmää, opettanut hiihtoa sekä pitänyt ravintoluentoa. Koko reservissä oloaikani olen pyrkinyt omalta osaltani viemään eteenpäin reserviläisliikuntaa. Opinnäytetöinäni tein maakuntajoukoille kaksi eri tasoista liikuntasuunnitelmaa sekä valmensin palvelukseen astuvaa henkilöä.

2. Kuinka paljon oma liikkumisesi on muuttunut intin jälkeen?

Oma liikkumiseni väheni intissä aika paljon, sillä olin siihen aikaan tavoitteellisesti urheileva nuori. Varusmiespalveluksen suoritettuani liikuntamäärät kasvoivat jälleen ja erityisesti ammattikoulussa ja pian valmistumiseni jälkeen lajikirjo ja harjoitusmäärät olivat hurjia.

3. Onko naisille suunnattua reserviläisliikuntaa tarpeeksi? Mitä toivoisit lisää?

Naisille ja muillekin reserviläisille sopivat samat lajit. Mielestäni naisreserviläisille ei tarvitse erikseen järjestää liikuntakoulutusta. Palvelukseen astuvat naiset ovatkin asia erikseen, sillä itse koin ylisuuret varusteet haasteena ja suuret kantamukset varusmiesaikana. Jonkinlaista kohdennettua valmistautumista olisi ollut hyvä olla. Reserviläisliikunnan toteuttamisen haasteena ovat tilojen saanti, mainonta ja kilpailu kaikkien muiden liikuntaa tarjoavien tahojen kanssa. Liikuntakoulutuksen tulisi ennen kaikkea olla laadukasta ja tehokasta hyvin välinein. Ammunta ja muu olemassa oleva koulutus tulisi linkittää mielestäni liikuntakoulutukseen eikä pyrkiä järjestämään sitä erikseen. Esimerkiksi kertausharjoituksista puuttuu kohdennettu liikuntakoulutus täysin. Esimerkiksi kehonhuoltoa olisi helppo ja tärkeä järjestää pitkien harjoitusten aikana.

4. Nykyään ihmiset tekevät paljon päätetyötä ja se aiheuttaa paljon niska-hartia seudun ongelmia. Miten kehoa olisi paras harjoituttaa, että kivuista pääsisi eroon?

Niska-hartiakivut ovat yleensä seuraus huonosta lihaskunnosta ylä-ja keskivartalossa, huonosta työergonomiasta ja liikkeen puutteesta yhdistettynä moneen muuhun seikkaan. Tärkeää olisi valita mahdollisimman dynaamista liikuntaa niska-hartiaseudulle oman maun mukaan. Hyviä lajeja ovat mm. kuntonyrkkeily, voimaharjoittelu, hiihto, uinti ja sauvakävely. Toki tekniikan oikeaoppinen suorittaminen on näissäkin lajeissa a ja o sekä tehokkuuden että rennon suorittamisen kannalta.

5. Miten harjoittelet itse? Mitä lajeja? Kuinka monta kertaa viikossa?

Viime vuosina työmääräni on pitkälti sanellut liikuntani määrät. Pyrin tällä hetkellä tekemään mahdollisimman paljon peruskuntoharjoittelua: juoksen, hiihdän ja käyn tekemässä koko kropan voimaharjoituksen kerran tai kaksi kertaa viikossa. Kesällä lajeihini kuuluu myös rullaluistelu sauvoin, pyöräily ja suunnistus.

6. Kuinka tärkeänä pidät sitä, että reserviläiset pitävät kunnostaan huolta?

Reserviläisten tulisi ylläpitää hyvää peruskuntoa, koska koskaan ei voi tietää… erityisesti maakuntajoukkoihin kuuluvilla on velvollisuus pitää kunnostaan huolta valmiusjoukkoina.

7. Innostuksissaan sitä monesti harjottelee liikaa. Mikä on oikea liikunnan ja levon välinen suhde?

Oikea levon ja harjoittelun suhde on jokaisella henkilökohtainen. Uni-ja keskittymisongelmat ovat yleensä jo vakava merkki elimistön ylirasitustilasta. Liikuntaa aloittelevien tulisi malttaa mielensä ensimmäiset kuukaudet ja sisään ajaa rauhassa uutta elämäntapaa, sillä liian kovaa aloittamalla riski flunssaan ja uuden harrastuksen lopahtamiseen kasvaa taukojen myötä. Levon tarve määräytyy luonnollisesti harrastettavien lajien rasittavuudesta erityisesti tehojen osalta.

8. Tarvitseeko tavallisen liikunnanharrastajan nauttia lisäravinteita/proteiinijuomia?

Proteiinijuoma on hyvä esimerkiksi henkilöille, joilla on puutteellinen proteiininsaanti (esim.kasvissyöjät). Senioreiden ruokavaliossa proteiinin määrä suhteessa on niukahkoa myös vähentyneen syömisen myötä. Kaikki voivat käyttää proteiinijuomaa palautumiseen heti kovan kuntosaliharjoittelun jälkeen. Tärkeintä on koostaa ruokavalio monipuolisesti ja syödä joka aterialla jotakin proteiinia ja hiilihydraattia sisältävää. Lisäravinteet ovat nimensä mukaisesti paikallaan silloin, kun tiedetään että tavallinen ruokavalio on puutteellinen.

9. Jos aamulla on tunne ettei huvita lähteä ulos liikkumaan, niin miten saat itsesi tsempattua liikkeelle?

Minä en saa itseäni koskaan aamuisin liikkeelle, sillä olen ylivoimaisesti iltaihminen. Kadehdin henkilöitä, jotka voivat esimerkiksi vapaapäivinä lähteä päivällä harrastamaan kuntoliikuntaa. Oma kroppani menee ihan sekaisin aamuliikunnasta ja olen loppupäivän voimaton zombie.

10. Mikä on mottosi?

Mottoni oli aikaisemmin ”pain is weakness leaving the body” mutta tarpeeksi itselleni kipua aiheuttaneena uusi mottoni on ”kuuntele omaa kehoasi, se tietää mitä haluaa” (ei koske irtokarkkeja).

Jos ei muuta niin jotos!

Julkaistu 2.2.20165.11.2021

Reserviläistoiminta kilpailee ihmisten ajasta siinä missä muukin harrastustoiminta. Monilla reserviläistoiminta ei välttämättä ole harrastuslistan kärjessä. Ei edes niillä, jotka maksavat reserviläisyhdistyksen jäsenmaksun ja täten osoittavat ainakin jonkin asteista kiinnostusta vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan. Ymmärrettävästi myös työ- ja perhe-elämä rajoittavat osallistumista. Jos kuitenkin saisin valita yhden asian, johon passittaisin jokaisen reserviläisen – itseni mukaan lukien – kerran vuodessa, valitsisin jotoksen.

Jotos on mitä parhainta reserviläistoimintaa. Olen ollut tätä mieltä jo siitä lähtien, kun aktivoiduin itse reserviläistoimintaan vuosituhannen vaihteessa. Jotoksella reserviläistoiminnan parhaat palat yhdistyvät yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kaiken lähtökohtana on liikunta, jota väistämättä syntyy osallistujien suunnistaessa rastilta rastille. Lähes poikkeuksetta jotoksella pääsee myös testaamaan ampumataitoaan. Lisäksi, useimmiten jokin rastitehtävistä testaa varusmieskoulutuksessa opittuja sotilastaitoja, aselajista riippumatta. Tähän kun vielä liitetään johtamiseen, suunnistus- ja kartanlukutaitoihin, erätaitoihin, kansalaistaitoihin sekä luonnossa liikkumiseen liittyvät elementit, on reserviläisen kenttäkelpoisuuspaketti valmis.

Ensimmäinen jotokseni oli Sandels-jotos, tuo perinteikäs ja leppoisa, Ylä-Savon alueella järjestettävä joka keväinen tapahtuma. Kokemus oli sen verran mukava, että heti syksyllä suuntasin partiokaverieni kera Reserviläisurheiluliiton syysjotokselle. Siihen aikaan jotoksilla riitti tunnelmaa ja väkeä: muistini mukaan sijoituksemme oli 72. yli sadan partion joukossa. Seuraavana vuonna sijoitus parani ilahduttavasti 50 paremmalle puolelle. Kokemuksen karttuessa kilpailuvietti voimistui ja mitalisijoituksiakin alkoi kertyä. Parin voiton jälkeen sijoitukset alkoivat menettää merkitystään. Nykypäivän kiireiden keskellä pelkkä osallistuminen on saavutus. Ympyrä on sulkeutunut.

Olen usein muistellut jotoskokemuksiani ja miettinyt, mikä saisi itseni ja ehkä monen kaltaiseni entistä useammin jotokselle. Muistan, että 2000-luvulla jotosten luonne muuttui voimakkaasti sotilaalliseen suuntaan, mistä olin itse tyytyväinen. Syysjotoksilla otettiin käyttöön kahden sarjan systeemi, kilpa- ja kuntosarja, mikä myös miellytti meitä kilpailuhenkisiä. Samalla osallistujamäärät alkoivat kuitenkin kääntyä laskuun. On vaikea arvioida, onko edellä mainituilla muutoksilla ollut vaikutusta osallistujamääriin. Asia on varmastikin monen tekijän summa, mutta ehkä konseptia tulisi korjata parin piirun verran entiseen: enemmän tunnetta ja yhteisöllisyyttä, vähemmän räiskettä ja äksöniä.

Ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden ylläpitämistä sekä kehittämistä toistetaan kestotulella keskeisten reserviläisjärjestöjen papereissa. Esimerkiksi Reserviupseeriliiton 2016 toimintasuunnitelmassa se mainitaan ensimmäisenä painopistealueena. Samaisessa suunnitelmassa yksittäiselle jäsenelle asetetut tavoitteet on käännetty suoranaisten käskyjen muotoon: Liiku! Ammu! Kouluttaudu! Jotokselle osallistumalla reserviläinen toteuttaa nämä käskyt kertalinttuulla ja aikaa jää vielä paljon muuhunkin. Seuraava tilaisuus tähän koittaa maaliskuun alussa järjestettävällä talvijotoksella. Omalta osaltani osallistumistani häiritsee samalla viikolla järjestettävä Oltermanni-viesti. Toivottavasti Paloaukean reunalla kuitenkin nähdään runsain mitoin muita tuttuja ja tuntemattomia reserviläisiä.

Simo Jääskeläinen
Puheenjohtaja
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri

Cookie	Duration	Description
cookielawinfo-checkbox-analytics	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional	11 months	The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy	11 months	The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.