Sotilastaitokilpailija – Jyri Vilamo

Julkaistu 29.9.20168.7.2019

Kuva: Italia, 2012

1. Kerro kuka olet? Minkälainen on armeijataustasi?

Jyri Vilamo 44v. Helsinki, Kapt res. Varusmiespalvelu KARTR 1/92, RUK 199, Tykistön viestintäupseeri. Nykyään sijoitettuna esikuntatehtäviin.

2. Miten olet mukana reserviläistoiminnassa? Mitä olet saanut siitä?

Reserviläistoimintaan tulin heti mukaan 1993 varusmiespalveluksen jälkeen. Kenttätykistökerhoon liityin RUK:n aikana. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on tullut isän kautta ”perintönä”. Näiden 23 vuoden aikana olen ollut monessa mukana: kilpailuissa, koulutuksissa, ampumatoiminnassa, retkillä, esitelmissä ja seminaareissa, kuin myös sitten yhdistystoiminnassa. Tällä hetkellä olen Helsingin reserviupseeripiirin hallituksen jäsen ja edustan sitä Reserviupseeriliiton hallituksessa.

Reserviläistoiminnasta olen saanut paljon ystäviä, oppeja elämään niin työ kuin siviilipuolella, sekä erilaisia huikeita kokemuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, joita rahalla ei saa. Toivottavasti olen pystynyt vastavuoroisesti myös jotain antamaan kohtaamilleni ihmisille ja organisaatioille.

3. Miten näet reserviläistoiminnan tulevaisuuden? Mihin asioihin pitäisi puuttua?

Haasteet ovat samat kuin edellisillä sukupolvilla. Nuorten mukaan saaminen ja kullekin ikäpolvelle mielekkään toiminnan tarjoaminen. Kilpailu vapaa-ajasta tuntuu olevan aina vain kovempaa ja elämyksiä on kyettävä tarjoamaan. Reserviläistoiminnassa ei saisi kuitenkaan olla tärkeätä vain se mitä itse saat, vaan myös mitä pystyt muille antamaan. Nuorten lisäksi ei pidä unohtaa ruuhkavuosia ohittavia henkilöitä. Kun perhe ja työ eivät vie kaikkea aikaa ja olisi taas parempi mahdollisuus harrastaa, miten saamme houkuteltua nämä henkilöt toimintaan mukaan? Aika harvassa paikassa on tätä mietitty. HRUP:ssa vedän viidettä vuotta matalan kynnyksen salbandy vuoroa, jossa pelaajiemme ikähaarukka on n.25v-55v. Näin on saatu liikkumaan eri-ikäisiä yhdessä ja samalla on mahdollisuus aktivoida kavereita muuhunkin reserviläistoimintaan.

Kuva: Italia, 2010

4. Sinulla on paljon kokemusta erilaisista sotilastaitokilpailusta. Kerrotko mistä?

Ensimmäinen kisani oli 1993 Kenttätykistökerhon ja Tykistökoulun yhteinen Hedberg kilpailu Niinisalossa. Kisalla on pitkät perinteet ja ensivuonna tapahtuma täyttää 50v! Kilpailu keskittyy tykistön (tj, t-as, viesti) tehtäviin. Mukana on myös suunnistusta ja ammuntaa. Vuonna 2001 tulivat ensimmäiset Virolaiset mukaan ja vuonna 2005 he aloittivat oman vastaavan (Perussuunta) kilpailun järjestämisen Tapassa. Olen itse toiminut Viron suuntaan alusta alkaen yhteyshenkilönä ja osallistunut jokaiseen kilpailuun.

Vuosituhannen alkupuolelta, n.10v ajan reserviläiset olivat mukana epäsuorantulen (KT & Krh) henkilökunnan kunto-ottelussa, jota käytiin 3hlö:n partioin. Tämä tapahtuma lakkasi sitten PV:n säästöihin. Kotimassa ja Ruotsissa on sitten järjestetty muita yksittäisiä kilpailuja 1990 ja 2000 luvulla.

Ylivoimaisesti haasteellisin ja mielenkiintoisin on Lombardian maakunnassa järjestettävä Italian Raid Commando. Vaatimustasoltaan se kuuluu jo edesmenneiden Grenadier ja Swiss raid commando tapahtumien sarjaan. Kilpailuun osallistuu vuosittain n.60kpl 4 hengen partiota niin reservistä, aktiivisotilaista kuin sotilasoppilaitoksista. Kansallisuuksia on edustettuna 10-15. Kilpailuun kuuluu monipuolisesti erilaisia rata- ja toiminnalisia ammuntoja, sekä vajaan vuorokauden mittainen, yötä vasten suoritettava n.40-45km pitkä suunnistus, jonka varrella on n.15kpl tehtävärasteja. Kilpailun sijainti ja tehtävät on sidottu annettuun kehystarinaan, joka vaihtuu joka vuosi. Tehtävät ovat todella monipuolisia ja yli aselajirajojen, aina sotillallisia, sekä osa vaati yhteistoimintaa ulkomaisten partioiden kanssa. Osallistuin eri aselajeista koostuvassa partiossamme tapahtumaan vuosina 2009-2014. Saavutimme yleiskilpailussa hopeaa ja pronssia, sekä reserviläissarjan voitimme kertaalleen ja neljästi olimme hopealla.

5. Pitäisikö Suomeen saada vastaavanlaisia kilpailuja?

Ehdottomasti, vuonna 2013 järjestetty Arctic Mil oli hyvä avaus tuohon suuntaan. Olin itse mukana yhteysupseerina ulkomaisille partioille. Kansainväliselle tasolle yltävän tapahtuman järjestämiseen reserviläisjärjestöt tarvitsevat kuitenkin tukea PV:lta. Valitettavasti valtion taloudellinen tila ei ole sitten ainakaan toistaiseksi mahdollistanut jatkoa ko. tapahtumalle. Talvikilpailussa näen ehdottomasti Suomelle mahdollisuuden erikoistua.

6.Onko sotilastaitokilpailut aina samanlaisia vai onko niissä eroavaisuuksia?

Riippuu tapahtumasta. Osassa konsepti on sama vuodesta toiseen. Itse pidän siitä, että järjestäjät näkevät vaivaa ja tuovat uusia tehtäviä tai muokkaavat vanhoja. Näin konkareillakin säilyy motivaatio ja mahdollisuus oppia uutta. Aika harva on esimerkiksi joutunut valmistelemaan helikopterin maahanlasku alustaa ja evakuointi toimenpiteitä tai toimintaa autosaattueessa kun sitä vastaan hyökätään.

7. Mikä on oma suosikkilajisi?

Varsinaista suosikki lajia ei ole mutta toiminnalliset tehtävät tuossa Italian kisassa ovat kyllä olleet hienoja. Partiokilpailussa korostuu kokoonpano. Pitää olla sopiva kombinaatio eri osaamista ja sovittaa se sitten tehokkaaksi yhteistoiminnaksi.

Parhain yksittäinen muisto on kuitenkin Ruotsista, jossa ammuimme 105mm tykillä suora-ammuntaa yhdessä kilpailussa 90-luvulla!

8. Missä lajeissa on parantamisen varaa?

Partiomme vahvuus oli enemmän tiedollista ja taidollista kuin fyysistä. Italian kisassa voitto jäi saavuttamatta fyysisen kunnon/iän vuoksi. Joukkueemme yli 40v keski-iällä ei enää pärjätty suunnistus vauhdissa 30v. ikäisille. Tehtävistä nappasimme kyllä usein parhaat pisteet. Toiminnallisia ammuntojakin olisi voinut harjoitella enemmän. Parhaat kilpailuvuodet ovat tässä vaiheessa jo takanapäin, mutta toivon kykeneväni jakamaan vuosien aikana kertynyttä tietotaitoa uusille kisaajille. Alustavia puheita on ollut, että tekisin come backin Italiaan kenties ensi vuonna jonkun nuorista koostuvan partion kanssa.

Kuva: Italia, 2010

9. Mitä muuta urheilua harrastat?

Jalkapalloa, salibandya, melonta, tennistä ja golfia huitelen satunnaisesti.

10. Mikä on mottosi?

RUK:n kurssiajalta on jäänyt mieleen viestintäkomppaniamme motto: ’Viisas pääsee vähemmällä’.

Yhteisvoimin ja iloisella mielellä strategiaa toteuttamaan!

Julkaistu 2.9.20165.11.2021

Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöt ovat hyväksyneet liiton strategian 2016 -2020.

Liiton hallitus kirjasi viimeisessä kokouksessaan 01.09.2016 niitä asioita, joita olemme toteuttamassa strategian suuntaisesti. Liiton strategia on luettavissa alla olevasta linkistä:

RESUL strategia 2016-2020

Yksi strateginen kivijalka on liiton lajit

Reserviläisurheiluliitto on kysynyt jäsenliittojensa jäseniltä mielipiteitä liiton lajeista ja olemme saaneet lähes 5000 vastausta, jotka ovat johtaneet siihen, että liitto on jakanut lajit kolmeen kategoriaan ja jokaista tullaan syksyn aikana ”myllyttämään” seuraavissa työpajoissa:

yhdistelmälajit
rata-ammuntalajit sekä sovellettu reserviläisammunta (SRA)
uudet lajit sekä jotokset

Näissä työpajoissa alasin huutaa, kun moukaroimme lajeja uuteen uskoon ja kehitämme aivan uusia lajeja. Olemme toki jo kokeilleet maastopyöräjotosta Suonenjoella 27.-28.08.2016 ja se tuntuisi istuvan erittäin hyvin jotosvalikoimaamme.

Kokeilujen ja uuden oppimisen kautta uskoisin palvelutarjontamme muuttuvan vuoteen 2018 mennessä.

”Lupakirja”

Reserviläisurheiluliiton lajit, esim. ammunta tarvitsevat ammattitaitoisia toimihenkilöitä, jotta toiminnan laatu, turvallisuus ja asiakaspalvelu paranevat sekä kilpailujen läpivienti ammattimaistuu ja mahdollisesti nopeutuu.

Tähän tarpeeseen Reserviläisurheiluliitto kehittää koulutusjärjestelmän, jossa tietyin välein varmistetaan henkilöstön osaaminen ja he saavat lunastaa tähän toimintaan oikeuttavan tunnisteen. Toki mahdollisuus vaativimpiin toimitsijatehtäviin on myös olemassa.

Perusyhdistysten liikuntaohjeistus

Liikuntatoiminnan ohjeistuskella on tarkoitus edistää perusyhdistysten kilpailutoiminnan ja erityisesti kuntoliikunnan suunnittelua ja toteutusta, organisoida tämä toiminta järkevästi muiden toimijoiden kanssa sekä ohjeistaa RESUL:n eri lajeihin tutustumiseen sekä kilpailujen järjestämiseen.

Lisäksi on tarkoituksena koota 15-20 perusyhdistystä, joilla on kokemusta, mielenkiintoa ja halua kehittää reserviläisten liikuntatoimintaa.

Tämän tiimin kanssa ideoidaan uusia mahdollisuuksia jäsenten liikuttamiseen, kokeillaan uusia liikuntamuotoja ja tuotetaan muille hyviä käytäntöjä, joihin pääsee tutustumaan liiton verkkopalvelussa

Kaikki edellä mainittu tehdään hyvässä yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa tavoitteena liikkuvampi ja suorituskykyisempi reservi sekä hyväkuntoinen kansalainen, joka jaksaa työelämässä ja harrasteidensa parissa.

Piiritapaamiset

Reserviläisurheiluliitto järjestää piiritapaamisia säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on tulla tutuksi kentän toimijoiden kanssa ja saada suoraa palautetta liiton toiminnasta.

Lisäksi Reserviläisurheiluliitto esittelee näissä tapaamisissa omaa toimintaansa. Ensimmäinen piiritapaaminen järjestetään 22.09. Katajanokan Kasinolla Helsingissä ja silloin vieraanamme ovat Helsingin ja Uudenmaan reserviupseeri- ja reserviläispiirit.

Piiritapaamiset pyritään järjestämään 2-4 erillisen piirin yhteistapaamisena ja näitä tapaamisia on vuositasolla 2-3.

Yritysyhteistyö

Reserviläisurheiluliitto tarvitsee resursseja palvellakseen yhä paremmin jäsenjärjestöjensä jäseniä. Tämän johdosta olemme kehittämässä yhdessä Creamentors Oy:n kanssa konseptia, jonka avulla voimme tarjota potentiaalisille yritysyhteistyökumppaneille vastikkeellisia palveluja. Tätä prosessia johtaa televisiostakin tuttu asiakkuusjohtaja Jukka Mildh.

Reserviläisurheiluliitto toivottaa kaikille verkkopalvelun asiakkaille liikunnallista ja iloista syksyä, ottakaa yhteyttä, palvelemme mielellämme!

Risto Tarkiainen

Toiminnanjohtaja

Yhteinen lausunto sisäministeriölle aselain muuttamiseksi

Julkaistu 30.8.201610.7.2019

Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamisesta (SM Lausuntopyyntö 29.6.2016)

RESUL, RES, RUL, MPKL ja SRTL antoivat yhteisen lausunnon sisäministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamiseksi. Järjestöt pitivät esitystä kannatettavana ja siinä oli mukana merkittäviä järjestöjen ajamia asioita. Hankkeen tavoitteena on aselupamenettelyn uudistaminen samalla huomioiden aseturvallisuuden säilyminen.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia ase-elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen ilmoittaa maahantuomansa, siirtämänsä, hankkimansa, valmistamansa tai muuntamansa ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot poliisin asetietojärjestelmään. Aseen koko elinkaari pyritään saamaan paremmin lupahallinnon piiriin.

Hankkimis- ja hallussapitolupamenettely sekä yksityistä valmistamislupaa koskeva lupamenettely yhdistettäisiin yksivaiheiseksi aselupamenettelyksi. Hankkimislupa olisi voimassa kaksi vuotta.

Aselupaa voisi hakea sähköisesti, mutta sen rinnalla säilyisi mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden.

Aseluvan hakemista ei olisi sidottu luvanhaltijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voisi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Lupahakemuksia voisi siirtää ruuhkautuneilta poliisilaitoksilta toisille.

Soveltuvuustestistä luovuttaisiin, koska testin hyödynnettävyys on huono ja sen koetaan vievän kohtuuttomasti poliisin resursseja. Muilta viranomaisilta tulevien ilmoitusten kautta saadaan tietoa luvan hakijoiden ja haltijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi asevelvollisen käyttäytymisestä. Näitä tietoja voidaan hyvin hyödyntää arvioitaessa henkilön soveltuvuutta aseen hankkimiseen ja hallussapitoon.

Velvollisuutta hankitun ampuma-aseen esittämiseen tarkastettavaksi poliisille rajoitettaisiin. Ampuma-aselain mukaiselta asealan elinkeinonharjoittajalta hankittua, ts. elinkeinonharjoittajan rekisterissä jo olevaa asetta ei pääsääntöisesti tarvitsisi esittää poliisilaitoksella.

Asekeräilijän oikeudesta pitää tiedostoa hankkimistaan ampuma-aseista ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta luovuttaisiin. Keräilijän tulisi hakea aselupaa kaikille hankkimilleen ja jo omistamilleen ampuma-aseille.

Ampuma-aseluvan peruuttamista koskevan menettelyn vireille tuloa koskevia määräyksiä selkeytetään. Nyt ampuma-aselaissa ei ole säädetty siitä, millä perusteella luvan peruuttamismenettely voidaan panna tai on pantava vireille.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sähköistä asiointia vaativien uudistusten osalta muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta huhtikuussa vuonna 2018. Uudistukset liittyvät osin poliisin asetietojärjestelmän uudistamiseen.

Järjestöillä ei ollut aihetta lausua siltä osin kun esitys koskee muutoksia ase-elinkeinonharjoittajan kirjaamis-, ilmoitus- ja vastaavia velvollisuuksia. Järjestöt eivät myöskään lausuneet asekeräilijöiden luvitusvelvollisuutta koskevista muutoksista. Muulta osin esitykset olivat kannatettavia ja vastasivat järjestöjen ajamaa linjaa, minkä järjestöt totesivat lausunnossaan. Järjestöt kiinnittivät huomiota riskiin lupamaksujen nousemisesta, mikäli kaikki tietotekniikan uudistamisesta aiheutuvat kulut pyritään kattamaan lupamaksuilla.

Ohessa seuraa järjestöjen yhteinen lausunto Sisäministeriölle.

RESUL lausunto (pdf).

Sisäministeriön lausuntopyyntö (pdf).

HEluonnos 29.6.2016 (pdf).

Vapaaottelija Marcus Vänttinen

Julkaistu 28.8.20168.7.2019

1. Kerro kuka olet? Minkälainen armeijataustasi on?

Olen Marcus Vänttinen, 29 vuotias porvoolainen
ammattivapaaottelija. Olen kilpaillut 10 vuotta ammattisäännöillä ja ottelutilastoni on 24 voittoa ja 6 tappiota. Varusmiespalvelukseni suoritin 2006-2007 Utin laskuvarjojääkärikomppaniassa.

2. Olet Suomen tunnetuimpia ammattilaisvapaaottelijoita. Minkälainen on urheilutaustasi?

Pienenä harrastin monipuolisesti liikuntaa ja kilpailin mm. yleisurheilussa, suunnistuksessa, jääkiekossa ja jalkapallossa. Noin 13 vuotiaana löysin kamppailulajit ja sillä tiellä olen edelleen.

3. Miten päädyit valitsemaan juuri vapaaottelun?

Olen aina ollut kilpailuhenkinen ja nähdessäni vapaaottelumatseja vhs- nauhoilta teini-ikäisenä tiesin, että tämä on jotain mitä minun on
pakko päästä kokeilemaan. Itsensä äärimmäiseen likoon pistäminen. Ultimaattinen kamppailutilanne, ei selittelyä että entäs jos säännöt sallisivat sen tai sen. Näinä aikoina ollessani 16 vuotias Porvoossa ei treenattu puhdasta vapaaottelua missään vaan jouduin harjoittelemaan useampaa erillistä lajia ja itse yhdistää ne vapaaotteluun sopivaksi paketiksi. Nykään tilanne on paljon parempi ja puhtaita vapaaotteluseuroja on useimmissa kaupungeissa.

4. Hyväksytäänkö vapaaottelijat/thainyrkkeilijät helposti
urheilukouluun? Otetaanko erilaiset lajit riittävästi huomioon
puolustusvoimissa?

Tietääksen vapaaottelijat hyväksyttiin urheilukouluun ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna. Se on hieno asia, että lajikirjoa on laajennettu urheilukoulussa ja nuoret urheilijanalut
saavat mahdollisuuden treenata lajiaan kunnolla myös armeija aikana. Minun aikanani sitä mahdollisuutta ei ollut, tosin en olisi sitä varmaan muutenkaan käyttänyt sillä olin jo pikkupoikana päättänyt, että minusta tulee laskuvarjojääkäri. Lupaus myös piti. Vaikka vuosi
Utissa söikin vähän kehitystä vapaaottelijana, se oli kokemuksena niin hieno ettei valinta kaduta.

5. Oletko osallistunut reserviläisliikuntaan? Esim. jotoksiin?

Olen käynyt muutamassa sotilastaitokisassa, joista viimeisimpänä Admiral Pitka Recon Challenge Virossa. Tarkoitus on myös jatkossa kierrellä eri kisoissa. Ainakin tähän mennessä kaikki kisat ovat olleet hyvin järjestettyjä ja kokemuksina hienoja.

6. RESUL on kehittämässä omaa toimintaansa ja nostamassa uusia lajeja
esille vanhojen lajien rinnalle. Minkälaista toimintaa itse haluaisit
nähdä tuelvaisuuden RESULissa? Minkälaisia lajeja pitäisi nostaa
esille?

Vahva, toki puolueellinen, näkemykseni on, että kamppailulajit ovat äärimmäisen hyviä kehittämään sotilaan kuntoa, niin fyysiikkaa kuin myös henkistä puolta. Myös SRA tyyppinen ammunta kehittää/mittaa mielestäni sotilaan taitoja paremmin kuin perinteiset ampumahiihto/juoksu, näitä lajeja yhtään väheksymättä. Pitkät esteradat kuten esim. Tough Viking, Extreme Run voisivat myös olla mielekkäitä kisoja vetää läpi esim 3-4 hengen partioissa. Taisteluvarustus/reppu päällä tottakai!

7. Kuinka hyvin ammunta sujuu vapaaottelijalta?

Ei vielä tarpeeksi hyvin omasta mielestäni :-), mutta olen nyt viimeisen vuoden aikana käynyt paljon aikaisempaa useammin ampumassa. Suoritin nyt keväällä myös IPSC turvallisen ampujan kokeen sekä SRA kortin ja tarkoituksena myös käydä ampumakilpailuissa lähiaikoina.

8. Kuinka paljon treenaat viikottain ja minkälaista ravintoa syöt?

Treenejä on tällä hetkellä 8-10 viikossa, jonka lisäksi teen pitkiä kävelylenkkejä luonnossa. Suosin kotimaista, paikallisesti tuotettua ja mielellään luomuravintoa, mutta koska energiankulutukseni on suuri, mukaan mahtuu myös paljon herkkuja :-). Suuri kiinnostuksen kohteeni on hankkia ruokaa suoraan luonnosta, mutta koska taitoni eivät vielä ole sillä tasolla että pystyisin elämään pelkästään niillä, joudun käymään välillä myös ruokakaupassa.

9. Minkälaisia treenineuvoja antaisit reserviläisille?

Harrasta monipuolisesti liikuntaa. Lenkkeily on hyvää, mutta ei yksistään riitä. Lihasvoimaa/massaa kehittävä harjoittelu on kuin laittaisi rahaa pankkiin, ravinto menee lihaksiin eikä keräänny yhtä helposti vyötärölle. Lihasmassa/voima on myös äärimmäisen tärkeä vanheneville ihmisille. Pysyt nuorempana pidempään. Kokeile rohkeasti uusia lajeja ja opettele uusia taitoja. Ilmoittaudu vapaaottelun (tai jonkun muun kamppailulajin) peruskurssille nyt syksyllä.

10. Mikä on mottosi?

Jos se olisi helppoa, kaikki tekisivät sitä.

Valokuvat © Pekka Ailio

Jukka-Pekka Ahonen – monipuolinen reserviläistoimija

Julkaistu 19.8.201610.7.2019

Tämä juttu on aluperin ilmestynyt Kaartinjääkäri-lehdessä ja se julkaistaan lehden luvalla kokonaisuudessaan RESUL verkkopalvelussa.

Kaartin jääkärirykmentin kilta – tuhansia mahdollisuuksia

Kaartin jääkärirykmentin kilta vaalii ja tekee tunnetuksi rykmentin perinteitä, sekä tukee palveluksessa olevia varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Killan jäsenyys on myös portti satoihin erilaisiin tapahtumiin, uusiin harrastuksiin, koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Kaartin jääkärirykmentin kilta jo yksinään järjestää vuosittain noin sata erilaista jäsentapahtumaa. Killlan kautta avautuu mahdollisuus osallistua tuhansiin muiden kiltojen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tai Reserviläisurheiluliiton (RESUL) järjestämiin tapahtumiin. Tätä polkua lähti muutama vuosi sitten kokeilemaan myös Jukka-Pekka Ahonen, joka on Kaartin jääkärirykmentin killan kautta löytänyt tien aktiiviseen kiltatoimintaan sekä Reserviläisurheiluliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi. Jukka-Pekka – tutummin Jukkis – palveli varusmiehenä Kaartin jääkärirykmentin toisessa jääkärikompaniassa, joten rykmentin kilta oli hänelle helppo valinta, sieltä on ollut turvallista ponnistaa eteenpäin vapaaehtoisen maanpuolustuksen maailmaan.

Sotilaslajit ja –liikunta saivat lähtemään mukaan toimintaan

Kiinnostuin vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä alun perin marssien myötä. Harrastin pidempiä erävaelluksia ja vuoristokiipeilyä, mutta elämänmuutoksen myötä syntyi tarve harrastaa jotakin, joka ei edellytä päivien tai viikkojen poissaoloa kotoa. Aatemaailmaltani tunsin jo entuudestaan vetoa sotilaslajien pariin ja niinpä marssit tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta.

Jukkis on kiitollinen erityisesti Kaartin jääkärirykmentin killan hallituksen lämpimästä vastaanotosta. Uusi nuori jäsen, joka selvästi osoitti aktiivisuutta ja halua olla kuulua joukkoon, otettiin heti mukaan toiminnan ytimeen. Jukkiksen ideoimana kiltaan perustettiin marssi- ja liikuntajaos, jonka puitteissa erilaisiin liikuntatapahtumiin päästäisiin mukaan.

Käytännössä katsoen voin sanoa, että kaikki tuki, jota on vuosien varrella pyydetty liikuntatoimintaan, on myös saatu, kertoo Jukkis.

Liikunta- ja marssijaos on osallistunut joukkueena esim. MPK:n järjestämälle Kesäyönmarssille ja muihinkin kävelytapahtumiin ja jatkossa toimintaa on tarkoitus kehitellä lisää. Uuden toiminnan aloittaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Hyvästä ideasta ja huolellisesta toiminnan suunnittelusta huolimatta vie aikansa, ennen kuin ihmiset löytävät uudet asiat.

Osallistujien ja yhteisen ajan löytäminen ei ole helppoa. Nykyisin ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan rajusti, lukuisat harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat asettavat melkoiset vaatimukset järjestäjälle. On keksittävä tapoja tehdä osallistumisesta palkitsevaa ja vaivatonta, pohtii Jukka-Pekka.

Kiltatoiminta on erinomainen mahdollisuus verkostoitua

Kaartin jääkärirykmentin kilta ja nopeasti tullut kutsu hallituksen jäseneksi tarjosivat Jukka-Pekka Ahoselle aitiopaikan kiltatoimintaan tutustumiselle. Jonkin ajan kuluttua tie vei miehen myös Vääpelikillan jäseneksi. Hän on ollut siellä mukana muun muassa kurssivääpelitoiminnassa, joka tarkoittaa käytännössä harjoitusten huollon organisoimista. Jukkiksen aloittama marssi- ja liikuntatoiminta Kaartinjääkärirykmentin killassa herätti kiinnostusta myös Reserviläisurheiluliitossa ja sitä kautta hänet haluttiin mukaan myös Reserviläisurheiluliittoon (RESUL). RESUL vastaa reserviläisliikunta, -urheilu ja -kilpailutoiminnan järjestämisestä sekä kehittämisestä.

RESUL myös järjestää valtakunnalliset mestaruuskilpailut eri lajeissa. Esim. sovellettu reserviläisammunta SRA on Reserviläisurheiluliiton laji ja liitto vastaa SRA-koulutuksen sisällöstä ja sääntöjen ja lajin kehittämisestä yleensäkin. RESUL on myös merkittävä vaikuttaja. Hyvä esimerkki tästä on asiantuntija- ja edunvalvontatehtävät. Kun esim. EU:n ampuma-asedirektiivistä nousi kohu, niin RESUL:in asiantuntijat olivat aktiivisesti vaikuttamassa, että päättäjillä on käytettävissään asianmukaista faktatietoa.
Jukkis on ollut RESUL:in hallituksen jäsen nyt kolmatta vuotta ja on osallistunut aktiivisesti liiton strategian ja viestinnän kehitykseen. Näkyvin saavutus on verkkosivujen uudistus viime vuonna.

Tänä vuonna painopisteenä on lajivalikoiman kehittäminen ja tuotteistaminen unohtamatta viestinnän jatkuvaa kehittämistä, kertoo Jukkis.

Kiitoksena valtavasta määrästä vapaaehtoistyötä, jota Jukkis on tehnyt liiton hyväksi, hänelle myönnettiin 4.6.2016 RESUL:in hopeinen ansiomerkki.

Eerik Lehto. Jukka-Pekka Ahoselle (neljäs oikealta) myönnettiin Reserviläisurheiluliiton hopeinen ansiomerkki 4.6.2016.

Puolustusvoimat eivät yksin pysty pitämään kenttäkelpoisuutta yllä

Uusi taistelutapa nostaa liikkuvuuden ja kenttäkelpoisuuden entistä kriittisempään rooliin reserviläisarmeijaa mietittäessä.

Käytännössä pienempään reserviin kohdistuu aiempaa merkittävästi kovemmat odotukset. Jotta puolustus olisi uskottavaa, on reserviläisten oltava kenttäkelpoisia – eli siis hyvässä fyysisessä kunnossa ja varustettuna oikeilla tiedoilla ja taidoilla, kertoo Jukka-Pekka ja jatkaa toteamalla.

Tämän varmistaminen edellyttää muidenkin kuin Puolustusvoimien työtä. Kiltojen kautta on mahdollisuus olla mukana toiminnassa edistämässä omaa kenttäkelpoisuutta, fyysistä suorituskykyä, sotilas- ja ampumataitoja. Lisäksi suorituksia voidaan mitata ja raportoida, jolloin saadaan arvokasta tietoa Puolustusvoimien käyttöön.

Syksyn mittaan jatkamme RESUL:in kenttäkelpoisuus kampanjaa ja pyrimme tulemaan yhä laajemmin yleisön näkyville mm. sosiaalisessa mediassa sekä omien tapahtumien myötä, että tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, hän kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.

Aikaa pitää olla myös oman kunnon ylläpitämiseen

Edellisten parin vuoden aikana termi ”ruuhkavuodet” ovat todella alkaneet aueta minulle, kertoo Jukkis.

Koko elämäntapa on muuttunut, muutto Helsingin keskustasta Lohjalle metsän keskelle kymmenen siperianhuskyn kanssa ja pienokaisen syntymä perheeseen ovat antaneet elämälle uudenlaisen sisällön. Työn, perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittaminen edellyttävät jatkuvaa tasapainoilua. Aikaa olisi kuitenkin löydettävä myös oman kunnon ylläpitämiseen.

Jukkis on löytänyt sotilasliikunnan lisäksi myös uudenlaisen liikuntamuodon, josta pääsevät hänen lisäkseen nauttimaan myös perheen nelijalkaiset.

Nykyinen elämäntapa jo itsessään pitää huolen siitä, että arkiliikuntaa tulee melko paljon, jonka lisäksi panostan tällä hetkellä erityisesti valjakkourheiluun. Kesäkausi on kuitenkin lomailua sekä minulle, perheelle, että koirille, mutta elokuussa alkaa kuntoharjoittelu syksyn kilpailukautta varten. Valjakkourheilu edellyttää sekä koirilta että ohjastajalta, eli musherilta, hyvää kuntoa ja niinpä lenkkipolut kutsuvat taas pian minuakin ja on aika sulattaa grillikauden lisäkilot pois.

Kiinnostaisiko sinua tulla mukaan vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen maailmaan?

Kaartin jääkärirykmentin kilta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet päästä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, harrastuksiin ja tapahtumiin. Jäseniksi hyväksytään jokainen Kaartin jääkärirykmentissä tai sen perinnejoukko-osastoissa palveleva tai palvellut henkilö. Myös Killan toiminnasta muuten kiinnostuneet Suomen kansalaiset ovat tervetulleita jäseniksi. Jokainen Kaartin jääkärirykmentin killan jäsen on automaattisesti myös RESUL:in jäsen ja Killan jäsenyys avaa siis ovet sekä RESUL:in, että MPK:n tapahtumiin. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta kaartjrkilta. Liikunta- ja marssiosastolla on omat Facebook-sivut osoitteessa: facebook. com/kaartjrkmarssi.

Eerik Lehto

Nijmegen 2016

Julkaistu 11.8.201610.7.2019

Nijmegen 2016 – Sadas Vierdaagse marssittiin erittäin haastavissa olosuhteissa
(Teksti ja kuvat: Jyrki Huusko, RUL/RESUL)

Ensimmäisen päivän tuokiokuva Nijmegenin keskustasta

Nijmegenissä, Hollannissa järjestetään vuosittain maailman suurin marssi- ja kävelytapahtuma. Marsseja on järjestetty vuodesta 1909 lähtien. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisten taukojen vuoksi on seitsemänä vuotena marssi jäänyt järjestämättä. Tänä vuonna oli siten vuorossa sadas marssi – juhlamarssi.

Vierdaagse on alusta lähtien ollut vaativa sotilasmarssi, jossa tarkoituksenmukaisesti saatetaan marssijat epämukavuusalueelle. Neljänä peräkkäisenä päivänä suoritetaan sotilasasussa ja kevyessä sotilasvarustuksessa (väh. 10kg kantolaitteessa) aamusta iltaan. Marssia varten valmistaudutaan ja sen aikana toteutetaan harjoiteltuja huoltotoimenpiteitä.

Viimeiset vuosikymmenet marssi on ollut avoin myös siviileille. Tänä vuonna tapahtumaan ilmoittautui marssijoita vajaat 50 000, joista sotilaita noin 6 000. Juhlavuoden kunniaksi ensimmäisessä ilmoittautujiksi hyväksyttiin ainoastaan kokeneita ja onnistuneita näyttöjä aiemmissa marsseissa antaneita marssijoita.

Päivän marssisuunnittelu veti ilmeet vakaviksi

Suomesta mukaan oli kelpuutettu vain yksi sotilasjoukkue, joka koostui Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen edustajista (rauhanturvaajat, reserviupseerit, reserviläiset, maanpuolustuskiltalaiset) sekä Sotilasurheiluliiton edustajista. Joukkueen ulkopuolella marssi sotilassarjassa lisäksi kahdeksan kadettia. Kaikki suomalaiset olivat kokeneita marssijoita, jotka olivat suoriutuneet onnistuneesti jo useasti aiempina vuosina. Marssijohtajana toimi majuri (res.) Harri Norismaa (RUL) ja joukkueen kokoajana vääpeli (res.) Altti Lindgren (Rauhanturvaajat).

Vuoden 2016 Vierdaagse-marssi läpikäytiin äärimmäisen vaativissa olosuhteissa: marssipäivistä kolme ensimmäistä tehtiin yli 30:n asteen helteessä ja viimeinen päivä kaksikymmentä marssikilometriä kestäneessä ukkosmyrskyssä. Vaikka marssille hyväksyttiin vain kokeneita marssijoita, yli 10% (yli 4600) matkaan lähteneistä joutui jättämään leikin kesken.

Suomen 17 sotilasta sisältänyt joukkue sai marssin suoritettua hyväksytysti. Vammoilta ei joukkueemme kuitenkaan välttynyt – yksi joukkueemme jäsen joutui keskeyttämään syvien rakkojen vuoksi. Uskomaton oli yhteenkuuluvuuden ja jaetun koettelemuksen jalostama yhteenkuuluvuuden tunne, kun joukkue saapui sotilasmaaliin Charlemagneen ja pääsi ilman painoreppua viimeisen viiden kilometrin paraatiin – Via Gladiolalle – kymmenien tuhansien kannustajien keskelle. Via Gladiolan päätteeksi ohimarssin otti vastaan Hollannin kuningas Willem-Alexander. Askelmittari näytti viimeisen marssipäivän lopuksi neljän päivän saldoksi 286 649 askelta ja yli 21 000 kcal. Marssimatkaa päivien aikana oli vajaat 180km.

Suomen marssijoukkueelle useiden vuosien ajalta tuttu sotaveteraani Yrjö Saraste odotti joukkuettamme ensimmäisen päivän maalialueen alussa ja tuli mukaamme marssin viimeiselle kilometrille

Tietoikkuna:
– Vierdaagse-marssi
– Järjestettiin sadannen kerran Hollannin Nijmegenissä 19.-22.7.2016
– Neljänä päivänä marssittiin lähes 180km
– Suomesta mukana yksi sotilasjoukkue (17 henkilöä), jossa mukana kaikki RESUL:n jäsenjärjestöt
– Osallistujia melkein 50 000, keskeyttämisprosentti 10
– Sotilaat majoittautuivat legendaarisessa sotilasleirissä Camp Heumensoodissa, jossa oli erinomainen mahdollisuus verkottatua eri maiden sotilaiden kanssa.
– Sotilasjoukkueita tai yksin marssiin osallistuneita sotilaita oli yhteensä 31 eri maasta.

Maanpuolustusjuhlan jälkitunnelmissa

Julkaistu 24.6.20165.11.2021

Viime viikonloppuna järjestettiin Lappeenrannassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen superviikonloppu. Jalustintuntumalla-tapahtuma keräsi yhteen viiden liiton kokousväen yhden katon alle (RES, RUL, MPKL, RESUL ja MNL). Viikonlopun eri tilaisuuksiin osallistui satoja ihmisiä.

Viikonlopun aikana saatiin paljon töitä tehtyä. Eri liittojen syys- ja liittokokoukset henkilövaaleineen, sekä pienemmät kokoukset tuottivat paljon tulosta. Useiden organisaatioiden hallituksen kokoonpanoissa tehtiin muutoksia ja Reserviläisliitto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Ilpo Pohjola. Onnittelut kaikille tehtäviin valituille!

Töiden lomassa vietettiin toki myös yhteistä vapaa-aikaa, erityisesti lauantai-illan ohjelman parissa. Suuren tapahtuman etuna on mahdollisuus päästä tapaamaan maanpuolustusveljiä ja -siskoja ympäri maan. Illallisen yhteydessä käytiin erinomaisia keskusteluja, ja noiden keskustelujen myötä kylvetyt yhteistyön ja kehityksen siemenet tulevat kasvamaan hedelmää vielä pitkään.

Kaiken tämän yhdessäolon mahdollisti paikallisten vapaaehtoisten valtava työpanos, jossa järjestelyt oli saatettu erinomaiselle tasolle. Kokoukset järjestettiin tehokkaasti, siirtymiset tilaisuudesta toiseen olivat vaivattomia, ja viestintä ja ohjeistus olivat esimerkillisiä. Kiitos vielä Reserviläisurheiluliitonkin puolesta järjestelytoimikunnalle yhteistyötahoineen – olette tehneet arvokasta työtä!

Myös Reserviläisurheiluliitto piti viikonloppuna syyskokouksensa, ja sen yhteydessä minut valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Kiitän nöyrästi luottamuksestanne, ja lupaan jatkaa sitä työtä jota olemme yhdessä jo useita vuosia tehneet. Työ jatkuu vahvana, ja viime vuonna linjaamaamme strategian toteuttamisen mahdollisuudet paranevat kuukausi kuukaudelta, kun useat eri toimikunnat, ja erityisesti niiden parissa työskentelevät ihmiset, puurtavat yhteisen visiomme eteen.

Tälle visiolle saimme viikonloppuna arvovaltaista tukea, kun Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg toi maanpuolustusjuhlan juhlapuheessa näkyvästi esille Reserviläisurheiluliiton roolin kenttäkelpoisuusohjelman kehittäjänä. Yhteistyömme Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, sekä jäsenliittojemme välillä tulee ohjelman myötä tiivistymään entisestään. Ohjelman sisällöstä tulemme kertomaan lähiaikoina enemmän, mutta kyseessä on merkittävä hanke, sekä meille että yhteistyötahoillemme.

Tähän kaikkeen sisältyy meille kaikille myös henkilökohtainen viesti: on aika jokaisen arvioida omaa kenttäkelpoisuuttaan ja ottaa askelia oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Se on paitsi velvollisuutemme reserviläisinä, myös kansalaisina, sekä perheidemme ja työyhteisöjemme jäseninä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla epämiellyttävä askare – liikunta ja urheilu tuovat iloa elämään, erityisesti silloin kun niitä saa harrastaa hyvässä porukassa!

Puheenjohtaja
Tor-Erik Lindqvist

Joni Markkanen- MTB-jotos

Julkaistu 12.6.20168.7.2019

MTB-jotos. uusia tuulia reserviläisliikuntaan ja -urheiluun!

Reserviläisurheiluliitto on mukana MTB—jotoksessa hakemassa uusia vaikutteita reserviläisliikuntaan ja -urheiluun. Tämän päivän maanpuolustaja, etenkin nuori suomalainen mies tai nainen hakee uusia elämyksiä viikonvaihteen kestävistä tapahtumista.

”Olemme mielenkiinnolla mukana MBT-jotoksessa mahdollistamassa nykysukupolven osallistumista uudentyyppiseen jotokseen. Mikäli tulokset ovat myönteisiä, olemme valmiita keskustelemaan järjestäjien kanssa tämän tapahtuman liittämisestä Reserviläisurheiluliiton vuoittaiseen tarjontaan”, toteaa Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen.

1.Kerro kuka olet? Miten liityt reserviläistoimintaan?

Olen Jonni Markkanen, Suonenjoelta kotoisin oleva kahden vilkkaan pojan isä, naimisissa ja koiranomistaja. Päivätyökseni hoidan kokoonpano-ja varastopäällikön tehtäviä Junttan Oy:llä Kuopiossa. Olen ollut Reserviläistoiminnassa armeijasta pääsystä lähtien Suonenjoen Reserviläisen jäsenenä, hallituksessa ja viimeiset 12 vuotta varapuheenjohtajana. Olen ollut mukana järjestelemässä ja johtamassa esim. RESUL SM-ampumamestaruuskisan, Intti tutuksi- leirejä, järjestyksenvalvoja-kursseja, järjestömme on ollut monenlaisissa eri tapahtumissa mukana.

2. On puhuttu paljon, ettei reserviläisille järjestetä riittävästi laadukasta toimintaa. Pitäisikö jotoksia järjestää enemmän reserviläisille?

Toiminnan järjestäminenhän vaatii yleensä vapaaehtoisia eri tehtäviin ja laadukas toiminta vaatii kouluttautumista sekä sitoutumista tehtäviin. Voisiko toimintaa saada enemmän aikaan jos mukana olisi enemmän Reserviläisiä sitä järjestämässä? Varusmiespalveluksen suorittanut siirtyy kotiutuessaan reserviin. Perinteiset jotokset ovat nykypäivänä kovassa puristuksessa eri liikunta-muotojen ja tapahtumien tarjonnan suhteen, toki tarjoamassa erilaista luonnossa liikkumista.

3. Elokuussa järjestetään Suomen ensimmäinen MTB-jotos. Kerro tapahtumasta vähän lisää? Mistä saitte idean lähteä kehittämään uutta jotosta?

MTB Jotos yhdistää rennolla tavalla maastopyöräilyn sekä maanpuolustustaidot uudessa kaksipäiväisessä tapahtumassa, jossa osallistujien taitoja testataan haastavan reitin lisäksi erilaisilla reitin varrelle sijoitetuilla tehtävärasteilla. Ammuntaa unohtamatta. Kokonaisvaltaiseen seikkailuun sisältyy myös maanpuolustushenkinen maastoyöpyminen.

Ajatus tapahtumasta syntyi alkuvuodesta 2015: miten voisi yhdistää kaksi itselle mielenkiintoista liikuntamuotoa, maastopyöräilyn ja jotostelun. Jotoksemme perusajatus on tuoda Reserviläisliikunta vastaamaan tämän päivän tarpeita, sekä esitellä Reserviläistoiminnan monipuolisuutta myös muulle kansalle sekä esitellä uusia ulkonaliikkumismuotoja.

Reserviläisliikuntatapahtumaan kuuluu olennaisena osana myös ammunta, joka on mukana myös MTB-jotos tapahtumassa. Tähän osaan jotosta Suonenjoella on hienot puitteet Onkilammen vapaa-ajan keskuksen alueella. Näin erottaudutaan selkeästi muista maastopyöräilytapahtumista.

4. Kuinka hyvin MTB-jotos palvelee reserviläisliikuntaa?

Mielestäni täydellisesti, tapahtumassa täyttyy kaikki Reserviläisliikunnan vaatimukset

5. Tuleeko MTB-jotoksesta vuosittainen tapahtuma?

Jää nähtäväksi, kokeillaan ensin miten tämän tyylinen tapahtuma saa porukkaa liikkeelle. Totta kai toivoisin, että konsepti jää osaksi uudenlaisia Reserviläisliikunnan muotoja.

6. Kenelle MTB-jotos sopii? Pitääkö sitä varten hankkia erikseen maastopyörä vai voiko jotokseen osallistua myös tavallisella polkupyörällä?

MTB-jotos sopii kaikille ulkonaliikkujille sopii, tapahtuma on jotos jonka reitti kuljetaan maastopyörillä.

Yleisen sarjan Reitti on suunniteltu niin että myös vähemmän maastopyöräilyä harrastaneet suoriutuvat siitä, kuitenkin noudatellen Jotoksen teema. Reitillä liikutaan maastossa poluilla, retkeilyreiteillä, metsäautoteillä sekä ”lepikossa”,joten kannattaa kuitenkin kesän aikana käydä ottamassa tuntumaan lajiin koska reitin pituus kahden päivän aikana on noin 65-70km. Molemmilla sarjoilla on eri pituiset päivämatkat sekä kilpasarjassa on hieman haastavampi reitti.

Pyöräksi suositellaan maastopyörää tai maastokelpoista pyörää, harkinta jää osallistujalle ja kalustoa ei ole rajoitettu, kyseessä kuitenkin kuntoliikuntatapahtuma joten sähköavusteisen pyörän käyttöä on syytä miettiä siltä kannalta.

7. Aiotko itse osallistua MTB-jotokseen?

Kyllä, mutta jotoksen johtajan ominaisuudessa.

8. Mikä on mottosi?

Tosissaan mutta ei vakavasti.

Voit lukea lisää MTB-jotoksesta lisää Reserviläinen lehden verkkosivuilta. Klikkaa tästä.

Saat myös lisätietoa täältä ja MPK:n kurssikalenterista.

”Tervetuloa kaikki mukaan kokemaan unohtumattomia elämyksiä pohjoissavolaisessa maastossa!”

Toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Julkaistu 4.6.201610.7.2019

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 04.06.2016 Suomen Valkoisen Ruusun Ansioristin Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle (sotilasmestari res).

”Nöyränä ja iloisella mielellä otan vastaan tämän huomionosoituksen, toivottavasti pystyn palvelemaan tätä rakasta Isänmaatamme tässä työssä vielä useita vuosia”, toteaa Tarkiainen.

”Suurkiitos liiton johdolle ja erityisesti 1. varapuheenjohtaja Marko Patrakalle aktiivisuudesta tämän huomionosoituksen johdosta”.

Reserviläisten toimintakyvystä uutta tutkittua tietoa

Julkaistu 30.5.201610.7.2019

Pääesikunnan koulutusosasto on julkaissut ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen.

Reserviläisten toimintakyky 2015 -tutkimukseen osallistui 792 reserviläistä kertausharjoituksissa. Tutkimus piirtää kuvan reserviläisten fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä toimintakyvystä

Tutkimuksen päätavoite oli selvittää , onko reserviläisten toimintakyky riittävä operatiivisiin tehtäviin ja onko se muuttunut verrattuna mitattuihin reserviläisiin vuosina 2003 ja 2008. Tutkimuksen mukaan reserviläisten kunto ja fyysinen toimintakyky on karkeasti samalla tasolla ja laskeva trendi on katkennut.

”Hyvässä lihaskunnossa on yli puolet tutkituista reserviläisistä,” tiivistää koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen tulokset ja jatkaa: ”Puolet reserviläisistä saavutti kestävyyskunnossa sotilastehtävissä tavoiteltavan tason. Puolustusvoimat käynnistää nyt jatkotyön: sotilaan tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset kuvataan, avaintehtävistä aloittaen.”

Tutkimuksen tukemana Puolustusvoimat määrittää minimivaatimukset fyysiselle toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin . Vaatimukset otetaan käyttöön 2017 alkaen asteittain . Reserviläiset tulee sijoittaa tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan sodanajan operatiivisiin joukkoihin huomioiden riittävä yksilön toimintakyky ja osaaminen.

Puolustusvoimat jatkaa reserviläisten ja kansalaisten fyysisen toimintakyvyn tukemista muun muassa tarjoamalla marsmars.fi kuntotestit ja harjoitusohjelmat kaikille käyttöön.

Tutkimukseen osallistuneet 792 tutkittavaa oli vapaaehtoisia reserviläisiä, jotka osallistuivat kertausharjoitukseen vuonan 2015. Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu aiemminkin. Vuoden 2015 tutkimuksen tulokset ovat vertailtavissa 2003 ja 2008 tutkimuksiin. Puolustusvoimissa on reserviläisten toimintakykyä tutkittu myös vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994.

Keskimäärin reserviläisille kertyi 7 500 askelta vuorokaudessa. ltseraportoitu istumisen määrä oli reilut seitsemän tuntia ja kiihtyvyysmittarilla mitattuna se oli noin kahdeksan tuntia.

Valtaosa reserviläisistä omasi hyvät psyykkiset voimavarat ja depressio- ja stressioireiden taso oli reserviläisillä varsin alhainen.

Jatkotoimet Puolustusvoimissa

Tulosten perusteella Puolustusvoimien tulee jatkossakin löytää keinoja reserviläisten toimintakyvyn kehittämiseen. Reserviläistutkimukset antavat tietoa operatiiviseen suunnitteluun reserviläisten toimintakyvystä.

Puolustusvoimien liikuntatoimiala on muun muassa avannut kaikille reserviläisille marsmars.fi-palvelussa mahdollisuuden testata kuntonsa ja laatia kuntotasolleen sopiva harjoitusohjelma.

Puolustusvoimat on määrittämässä minimivaatimuksia toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin avaintehtävistä laajentaen. Vaatimukset otetaan asteittain käyttöön 2017 alkaen.

Reserviläistutkimus toistetaan vuonna 2018, jolloin 2008 tutkitut reserviläiset tutkitaan uudelleen. Samaa joukkoa tutkimalla saadaan tieteellisesti arvokasta seurantatietoa reserviläisten fyysisestä toimintakyvystä.

792 tutkittiin

Tutkimukseen osallistui 792 vapaaehtoista reserviläistä. Mittaukset suoritettiin vuoden 2015 aikana seitsemän kertausharjoitusten yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat olivat kehon koostumus, verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykytesti sekä lihaskuntotestit. Verinäytteistä analysoitiin muun muassa veren rasva- ja sokeriarvoja.

Reserviläiset vastasivat useisiin kyselyihin, ja osaa heistä haastateltiin. Reserviläiset arvioivat itse fyysistä aktiivisuuttaan. Lisäksi asiaa mitattiin kertausharjoituksessa ja reserviläisen arjessa kiihtyvyysmittarilla.

Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysinen toimintakyky 2015 (pdf).

Cookie	Duration	Description
cookielawinfo-checkbox-analytics	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional	11 months	The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy	11 months	The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.