Sotilastaitokilpailija – Jyri Vilamo

Kuva: Italia, 2012

1. Kerro kuka olet? Minkälainen on armeijataustasi?

Jyri Vilamo 44v. Helsinki, Kapt res. Varusmiespalvelu KARTR 1/92, RUK 199, Tykistön viestintäupseeri. Nykyään sijoitettuna esikuntatehtäviin.

2. Miten olet mukana reserviläistoiminnassa? Mitä olet saanut siitä?

Reserviläistoimintaan tulin heti mukaan 1993 varusmiespalveluksen jälkeen. Kenttätykistökerhoon liityin RUK:n aikana. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on tullut isän kautta ”perintönä”. Näiden 23 vuoden aikana olen ollut monessa mukana: kilpailuissa, koulutuksissa, ampumatoiminnassa, retkillä, esitelmissä ja seminaareissa, kuin myös sitten yhdistystoiminnassa. Tällä hetkellä olen Helsingin reserviupseeripiirin hallituksen jäsen ja edustan sitä Reserviupseeriliiton hallituksessa.

Reserviläistoiminnasta olen saanut paljon ystäviä, oppeja elämään niin työ kuin siviilipuolella, sekä erilaisia huikeita kokemuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, joita rahalla ei saa. Toivottavasti olen pystynyt vastavuoroisesti myös jotain antamaan kohtaamilleni ihmisille ja organisaatioille.

3. Miten näet reserviläistoiminnan tulevaisuuden? Mihin asioihin pitäisi puuttua?

Haasteet ovat samat kuin edellisillä sukupolvilla. Nuorten mukaan saaminen ja kullekin ikäpolvelle mielekkään toiminnan tarjoaminen. Kilpailu vapaa-ajasta tuntuu olevan aina vain kovempaa ja elämyksiä on kyettävä tarjoamaan. Reserviläistoiminnassa ei saisi kuitenkaan olla tärkeätä vain se mitä itse saat, vaan myös mitä pystyt muille antamaan. Nuorten lisäksi ei pidä unohtaa ruuhkavuosia ohittavia henkilöitä. Kun perhe ja työ eivät vie kaikkea aikaa ja olisi taas parempi mahdollisuus harrastaa, miten saamme houkuteltua nämä henkilöt toimintaan mukaan? Aika harvassa paikassa on tätä mietitty. HRUP:ssa vedän viidettä vuotta matalan kynnyksen salbandy vuoroa, jossa pelaajiemme ikähaarukka on n.25v-55v. Näin on saatu liikkumaan eri-ikäisiä yhdessä ja samalla on mahdollisuus aktivoida kavereita muuhunkin reserviläistoimintaan.

 

Kuva: Italia, 2010

4. Sinulla on paljon kokemusta erilaisista sotilastaitokilpailusta. Kerrotko mistä?

Ensimmäinen kisani oli 1993 Kenttätykistökerhon ja Tykistökoulun yhteinen Hedberg kilpailu Niinisalossa. Kisalla on pitkät perinteet ja ensivuonna tapahtuma täyttää 50v! Kilpailu keskittyy tykistön (tj, t-as, viesti) tehtäviin. Mukana on myös suunnistusta ja ammuntaa. Vuonna 2001 tulivat ensimmäiset Virolaiset mukaan ja vuonna 2005 he aloittivat oman vastaavan (Perussuunta) kilpailun järjestämisen Tapassa. Olen itse toiminut Viron suuntaan alusta alkaen yhteyshenkilönä ja osallistunut jokaiseen kilpailuun.

Vuosituhannen alkupuolelta, n.10v ajan reserviläiset olivat mukana epäsuorantulen (KT & Krh) henkilökunnan kunto-ottelussa, jota käytiin 3hlö:n partioin. Tämä tapahtuma lakkasi sitten PV:n säästöihin. Kotimassa ja Ruotsissa on sitten järjestetty muita yksittäisiä kilpailuja 1990 ja 2000 luvulla.

Ylivoimaisesti haasteellisin ja mielenkiintoisin on Lombardian maakunnassa järjestettävä Italian Raid Commando. Vaatimustasoltaan se kuuluu jo edesmenneiden Grenadier ja Swiss raid commando tapahtumien sarjaan. Kilpailuun osallistuu vuosittain n.60kpl 4 hengen partiota niin reservistä, aktiivisotilaista kuin sotilasoppilaitoksista. Kansallisuuksia on edustettuna 10-15. Kilpailuun kuuluu monipuolisesti erilaisia rata- ja toiminnalisia ammuntoja, sekä vajaan vuorokauden mittainen, yötä vasten suoritettava n.40-45km pitkä suunnistus, jonka varrella on n.15kpl tehtävärasteja. Kilpailun sijainti ja tehtävät on sidottu annettuun kehystarinaan, joka vaihtuu joka vuosi. Tehtävät ovat todella monipuolisia ja yli aselajirajojen, aina sotillallisia, sekä osa vaati yhteistoimintaa ulkomaisten partioiden kanssa. Osallistuin eri aselajeista koostuvassa partiossamme tapahtumaan vuosina 2009-2014. Saavutimme yleiskilpailussa hopeaa ja pronssia, sekä reserviläissarjan voitimme kertaalleen ja neljästi olimme hopealla.

5. Pitäisikö Suomeen saada vastaavanlaisia kilpailuja?

Ehdottomasti, vuonna 2013 järjestetty Arctic Mil oli hyvä avaus tuohon suuntaan. Olin itse mukana yhteysupseerina ulkomaisille partioille. Kansainväliselle tasolle yltävän tapahtuman järjestämiseen reserviläisjärjestöt tarvitsevat kuitenkin tukea PV:lta. Valitettavasti valtion taloudellinen tila ei ole sitten ainakaan toistaiseksi mahdollistanut jatkoa ko. tapahtumalle. Talvikilpailussa näen ehdottomasti Suomelle mahdollisuuden erikoistua.

6.Onko sotilastaitokilpailut aina samanlaisia vai onko niissä eroavaisuuksia?

Riippuu tapahtumasta. Osassa konsepti on sama vuodesta toiseen. Itse pidän siitä, että järjestäjät näkevät vaivaa ja tuovat uusia tehtäviä tai muokkaavat vanhoja. Näin konkareillakin säilyy motivaatio ja mahdollisuus oppia uutta. Aika harva on esimerkiksi joutunut valmistelemaan helikopterin maahanlasku alustaa ja evakuointi toimenpiteitä tai toimintaa autosaattueessa kun sitä vastaan hyökätään.

7. Mikä on oma suosikkilajisi?

Varsinaista suosikki lajia ei ole mutta toiminnalliset tehtävät tuossa Italian kisassa ovat kyllä olleet hienoja. Partiokilpailussa korostuu kokoonpano. Pitää olla sopiva kombinaatio eri osaamista ja sovittaa se sitten tehokkaaksi yhteistoiminnaksi.

Parhain yksittäinen muisto on kuitenkin Ruotsista, jossa ammuimme 105mm tykillä suora-ammuntaa yhdessä kilpailussa 90-luvulla!

8. Missä lajeissa on parantamisen varaa?

Partiomme vahvuus oli enemmän tiedollista ja taidollista kuin fyysistä. Italian kisassa voitto jäi saavuttamatta fyysisen kunnon/iän vuoksi. Joukkueemme yli 40v keski-iällä ei enää pärjätty suunnistus vauhdissa 30v. ikäisille. Tehtävistä nappasimme kyllä usein parhaat pisteet. Toiminnallisia ammuntojakin olisi voinut harjoitella enemmän. Parhaat kilpailuvuodet ovat tässä vaiheessa jo takanapäin, mutta toivon kykeneväni jakamaan vuosien aikana kertynyttä tietotaitoa uusille kisaajille. Alustavia puheita on ollut, että tekisin come backin Italiaan kenties ensi vuonna jonkun nuorista koostuvan partion kanssa.

Kuva: Italia, 2010

 

9. Mitä muuta urheilua harrastat?

Jalkapalloa, salibandya, melonta, tennistä ja golfia huitelen satunnaisesti.

10. Mikä on mottosi?

RUK:n kurssiajalta on jäänyt mieleen viestintäkomppaniamme motto: ’Viisas pääsee vähemmällä’.