Tikki-kehityshaaste

Julkaistu 10.12.20189.7.2019

Joulurahaa avoimella lähdekoodilla!

Lisää liikettä on Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien yhteinen hanke reserviläisten fyysisen toimintakyvyn sekä tehtäväkohtaisen vaatimustason saavuttamiseksi ja parantamiseksi. Hankkeessa tuotetaan fyysisen toimintakyvyn testaukseen liittyvä tietojärjestelmä Tikki ja testaajia koulutetaan eri puolilla Suomea toteuttamaan testit. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni reserviläinen saadaan testausjärjestelmän piiriin. Samalla reserviläisten fyysisestä toimintakyvystä ja tehtäväkohtaisista testeistä taltioidaan luotettavaa kuntotestitietoa yhteiseen tietojärjestelmään.

Testien tulokset kirjataan RESUL:n rakentamaan Tikki-tietojärjestelmään, josta tiedot voidaan nähdä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa siirtää puolustusvoimien tietojärjestelmiin. Reserviläisurheiluliiton kenttäkelpoisuusohjelma on tuottanut Tikki-mobiilisovelluksen, jonka kautta reserviläisten on tulevaisuudessa mahdollista kirjata ylös omia testituloksiaan, ja jossa myös kenttäkelpoisuustestaajat voivat vahvistaa valvoitussa olosuhteissa suoritettujen testien tuloksia.

Haaste

Tikki siirtyy tuotantokäyttöön 2019 helmikuussa. Sekä tietojärjestelmä, että sen käyttöliittymä on nyt julkaistu GitHubissa avoimena lähdekoodina. Haluamme kutsua kaikki reserviläisdevaajat mukaan kehittämään edelläkävijäpalvelua, ja siksi tarjoamme mahdollisuuden tienata joululahjarahaa devaamalla!

Osallistuminen

Käy katsomassa https://github.com/tikki-fi/tikki-app/issues ja katso tarjolla olevat Bounty Issuet listalta! Projektin pääkehittäjä villebro katselmoi tuotokset ja käyttöön valitut ratkaisut palkitaan.

Lisätietoja avoimen släckin kautta: https://bit.ly/2BMLQMY tai skannaa QR:

Jaettava pdf: Tikki-kehityshaaste (pdf).

RESUL kehittää kenttäkelpoisuutta

Julkaistu 18.5.20179.7.2019

Reserviläisurheiluliitto kehittää yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa kenttäkelpoisuus-ohjelmaa (KKO). Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa reserviläisten kenttäkelpoisuuden mittaaminen, seuraaminen ja raportointi Puolustusvoimille.

Kenttäkelpoisuus koostuu useasta osa-alueesta. Ensimmäisenä palvelun piiriin tulevat lihaskunto- ja kestävyystulokset. Tulokset mitataan Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaisesti.

Palvelun avulla reserviläinen voi perustietojensa lisäksi syöttää itse mittaamiaan tuloksia. Myös valvottujen, virallisten kuntotestien tulokset kirjataan järjestelmän kautta. Puolustusvoimat käyttää tietoja reserviläisten sijoitusten arvioinnissa.

Palvelu avataan vuoden 2017 aikana, ja sitä laajennetaan vuosien 2018-2019 aikana. Palvelu tulee korvaamaan nykyisen sähköisen kuntokortin.

Liiton omistamaa ohjelmaa johtaa liiton puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist ja kehitysjohtajana toimii liiton toinen varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Ahonen. RESUL vastaa ohjelman viestinnästä.

Tarkempia tietoja julkaistaan elokuussa 2017

Vastuu kenttäkelpoisuudesta on jokaisella itsellään

Julkaistu 17.4.20175.11.2021

Reserviläisurheiluliiton lukuisat tapahtumat auttavat kenttäkelpoisuuden ylläpidossa, mutta vastuu on viime kädessä jokaisella reserviläisellä itsellään

Puolustusvoimien määritelmän mukaan kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan kenttäkelpoisuuden ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Sotilasjohtajalta edellytetään lisäksi kykyä suoriutua johtamistehtävästään henkisen ja fyysisen paineen sekä väsymyksen alaisena. Fyysisellä kunnolla on selvä yhteys sodan ajan toimintakykyyn ja rauhanaikaiseen työkykyyn. Hyväkuntoinen ja liikunnallinen henkilökunta toimii omalla esimerkillään liikunnallisen elämäntavan sekä fyysisen suoritus- ja työkykyisyyden ylläpidon edistäjänä ympäröivässä yhteiskunnassa, kertoo Puolustusvoimat sotilasliikuntaan liittyvässä artikkelissa.

Reserviläisurheiluliitto korostaa, että rauhanajan työkyvyn lisäksi reserviläisten tulee ylläpitää fyysistä suorituskykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia ja hän pystyy toimimaan menestyksekkäästi omassa sodan ajan tehtävässään.

Puolustusvoimat ja RESUL ovat samoilla linjoilla, kun puhutaan kenttäkelpoisuudesta. Ne ovat myös sopineet reserviläisten kenttäkelpoisuuden testaamisesta. Reserviläisten omaehtoinen harjoittelu on kuitenkin keskeinen asia kunnon ylläpidon kannalta ja jokaisen meistä tulisi ottaa ryhtiliike ja parantaa omaa suorituskykyämme sijoituksemme mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Mielestäni fyysisen kunnon testit voisivat olla tulevaisuudessa selkeämmin sijoitusperuste ja jopa edellytys muiden ominaisuuksien rinnalla. Tällainen porkkana saattaisi lisätä liikkumismotivaatiota ja omasta kunnosta huolehtimista, jos oman sijoituksen säilyttämiseksi tulisi läpäistä tehtävän mukainen kuntotesti.

Kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa kenttäkelpoisuus on useaan kertaan koetuksella unen puutteen, ravitsemuksen ja liikkeen vuoksi. Jokainen meistä suoriutuu hyväkuntoisena paremmin tehtävästään ja uskallan väittää, että harjoitusten koulutustulokset ovat paremmat, kun joukko on pitänyt huolta omasta kunnostaan. Kun muistamme, että noin 95% sodanajanvahvuudestamme on reserviläisiä, niin voimme hahmottaa kenttäkelpoisuuden merkityksen ja peräänkuulutankin reserviläisiltä vähintään saman tasoista kuntoa palkatun henkilöstön kanssa.

Kenttäkelpoisuuden ylläpito ei ole ainoastaan sijoitettujen reserviläisten velvollisuus. Kriisin kohdatessa kaikille reserviläisille riittää tekemistä täydennettäessä sodanajanvahvuutta sekä huolehdittaessa siviliikriisinhallinnan tehtävistä. Kriisitilanteessa koko Suomea pitää kyetä puolustamaan ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvata. Tämän tehtävän vuoksi jokaisen suomalaisen pitää huolehtia omasta kunnostaan ja tarpeen tullen kannustaa taistelupariaan oman kunnon ylläpitoon.

Reserviläisurheiluliiton monipuolinen tarjonta edesauttaa kenttäkelpoisuuden ylläpidossa. Järjestelmä toimii moitteettomasti, kun reserviläinen ensin huolehtii omaehtoisesti kunnostaan, testaa sen kenttäkelpoisuustesteissä ja osoittaa sen RESUL:n monipuolisessa kilpailutarjonnassa. Minulle henkilökohtaisesti jotokset ovat olleet mieluisin osa reserviläisliikuntaa, koska se on fyysisen harjoittelun lisäksi luonnossa liikkumista ja omien erätaitojen koettelua.

Ammunta reserviläisen keskeisenä taitona korostuu varsinkin silloin, kun ei ole omaa kalustoa. Onneksemme reserviläisyhdistyksillä on aseita, joilla kaikki voivat ylläpitää ampumataitojaan. RESUL:n SRA ja muut ampumakilpailut ovat hyvä tilaisuus omien ampumataitojen mittaamiseen. Toivottavasti mahdollisimman moni reserviläinen löytää tästä tarjonnasta itselleen sopivan lajin ja suoritusmuodot.

Toivotan kenttäkelpoista reserviläisvuotta kaikille reserviläisille

Ilpo Pohjola

Jukka-Pekka Ahonen – monipuolinen reserviläistoimija

Julkaistu 19.8.201610.7.2019

Tämä juttu on aluperin ilmestynyt Kaartinjääkäri-lehdessä ja se julkaistaan lehden luvalla kokonaisuudessaan RESUL verkkopalvelussa.

Kaartin jääkärirykmentin kilta – tuhansia mahdollisuuksia

Kaartin jääkärirykmentin kilta vaalii ja tekee tunnetuksi rykmentin perinteitä, sekä tukee palveluksessa olevia varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Killan jäsenyys on myös portti satoihin erilaisiin tapahtumiin, uusiin harrastuksiin, koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Kaartin jääkärirykmentin kilta jo yksinään järjestää vuosittain noin sata erilaista jäsentapahtumaa. Killlan kautta avautuu mahdollisuus osallistua tuhansiin muiden kiltojen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tai Reserviläisurheiluliiton (RESUL) järjestämiin tapahtumiin. Tätä polkua lähti muutama vuosi sitten kokeilemaan myös Jukka-Pekka Ahonen, joka on Kaartin jääkärirykmentin killan kautta löytänyt tien aktiiviseen kiltatoimintaan sekä Reserviläisurheiluliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi. Jukka-Pekka – tutummin Jukkis – palveli varusmiehenä Kaartin jääkärirykmentin toisessa jääkärikompaniassa, joten rykmentin kilta oli hänelle helppo valinta, sieltä on ollut turvallista ponnistaa eteenpäin vapaaehtoisen maanpuolustuksen maailmaan.

Sotilaslajit ja –liikunta saivat lähtemään mukaan toimintaan

Kiinnostuin vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä alun perin marssien myötä. Harrastin pidempiä erävaelluksia ja vuoristokiipeilyä, mutta elämänmuutoksen myötä syntyi tarve harrastaa jotakin, joka ei edellytä päivien tai viikkojen poissaoloa kotoa. Aatemaailmaltani tunsin jo entuudestaan vetoa sotilaslajien pariin ja niinpä marssit tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta.

Jukkis on kiitollinen erityisesti Kaartin jääkärirykmentin killan hallituksen lämpimästä vastaanotosta. Uusi nuori jäsen, joka selvästi osoitti aktiivisuutta ja halua olla kuulua joukkoon, otettiin heti mukaan toiminnan ytimeen. Jukkiksen ideoimana kiltaan perustettiin marssi- ja liikuntajaos, jonka puitteissa erilaisiin liikuntatapahtumiin päästäisiin mukaan.

Käytännössä katsoen voin sanoa, että kaikki tuki, jota on vuosien varrella pyydetty liikuntatoimintaan, on myös saatu, kertoo Jukkis.

Liikunta- ja marssijaos on osallistunut joukkueena esim. MPK:n järjestämälle Kesäyönmarssille ja muihinkin kävelytapahtumiin ja jatkossa toimintaa on tarkoitus kehitellä lisää. Uuden toiminnan aloittaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Hyvästä ideasta ja huolellisesta toiminnan suunnittelusta huolimatta vie aikansa, ennen kuin ihmiset löytävät uudet asiat.

Osallistujien ja yhteisen ajan löytäminen ei ole helppoa. Nykyisin ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan rajusti, lukuisat harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat asettavat melkoiset vaatimukset järjestäjälle. On keksittävä tapoja tehdä osallistumisesta palkitsevaa ja vaivatonta, pohtii Jukka-Pekka.

Kiltatoiminta on erinomainen mahdollisuus verkostoitua

Kaartin jääkärirykmentin kilta ja nopeasti tullut kutsu hallituksen jäseneksi tarjosivat Jukka-Pekka Ahoselle aitiopaikan kiltatoimintaan tutustumiselle. Jonkin ajan kuluttua tie vei miehen myös Vääpelikillan jäseneksi. Hän on ollut siellä mukana muun muassa kurssivääpelitoiminnassa, joka tarkoittaa käytännössä harjoitusten huollon organisoimista. Jukkiksen aloittama marssi- ja liikuntatoiminta Kaartinjääkärirykmentin killassa herätti kiinnostusta myös Reserviläisurheiluliitossa ja sitä kautta hänet haluttiin mukaan myös Reserviläisurheiluliittoon (RESUL). RESUL vastaa reserviläisliikunta, -urheilu ja -kilpailutoiminnan järjestämisestä sekä kehittämisestä.

RESUL myös järjestää valtakunnalliset mestaruuskilpailut eri lajeissa. Esim. sovellettu reserviläisammunta SRA on Reserviläisurheiluliiton laji ja liitto vastaa SRA-koulutuksen sisällöstä ja sääntöjen ja lajin kehittämisestä yleensäkin. RESUL on myös merkittävä vaikuttaja. Hyvä esimerkki tästä on asiantuntija- ja edunvalvontatehtävät. Kun esim. EU:n ampuma-asedirektiivistä nousi kohu, niin RESUL:in asiantuntijat olivat aktiivisesti vaikuttamassa, että päättäjillä on käytettävissään asianmukaista faktatietoa.
Jukkis on ollut RESUL:in hallituksen jäsen nyt kolmatta vuotta ja on osallistunut aktiivisesti liiton strategian ja viestinnän kehitykseen. Näkyvin saavutus on verkkosivujen uudistus viime vuonna.

Tänä vuonna painopisteenä on lajivalikoiman kehittäminen ja tuotteistaminen unohtamatta viestinnän jatkuvaa kehittämistä, kertoo Jukkis.

Kiitoksena valtavasta määrästä vapaaehtoistyötä, jota Jukkis on tehnyt liiton hyväksi, hänelle myönnettiin 4.6.2016 RESUL:in hopeinen ansiomerkki.

Eerik Lehto. Jukka-Pekka Ahoselle (neljäs oikealta) myönnettiin Reserviläisurheiluliiton hopeinen ansiomerkki 4.6.2016.

Puolustusvoimat eivät yksin pysty pitämään kenttäkelpoisuutta yllä

Uusi taistelutapa nostaa liikkuvuuden ja kenttäkelpoisuuden entistä kriittisempään rooliin reserviläisarmeijaa mietittäessä.

Käytännössä pienempään reserviin kohdistuu aiempaa merkittävästi kovemmat odotukset. Jotta puolustus olisi uskottavaa, on reserviläisten oltava kenttäkelpoisia – eli siis hyvässä fyysisessä kunnossa ja varustettuna oikeilla tiedoilla ja taidoilla, kertoo Jukka-Pekka ja jatkaa toteamalla.

Tämän varmistaminen edellyttää muidenkin kuin Puolustusvoimien työtä. Kiltojen kautta on mahdollisuus olla mukana toiminnassa edistämässä omaa kenttäkelpoisuutta, fyysistä suorituskykyä, sotilas- ja ampumataitoja. Lisäksi suorituksia voidaan mitata ja raportoida, jolloin saadaan arvokasta tietoa Puolustusvoimien käyttöön.

Syksyn mittaan jatkamme RESUL:in kenttäkelpoisuus kampanjaa ja pyrimme tulemaan yhä laajemmin yleisön näkyville mm. sosiaalisessa mediassa sekä omien tapahtumien myötä, että tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, hän kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.

Aikaa pitää olla myös oman kunnon ylläpitämiseen

Edellisten parin vuoden aikana termi ”ruuhkavuodet” ovat todella alkaneet aueta minulle, kertoo Jukkis.

Koko elämäntapa on muuttunut, muutto Helsingin keskustasta Lohjalle metsän keskelle kymmenen siperianhuskyn kanssa ja pienokaisen syntymä perheeseen ovat antaneet elämälle uudenlaisen sisällön. Työn, perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittaminen edellyttävät jatkuvaa tasapainoilua. Aikaa olisi kuitenkin löydettävä myös oman kunnon ylläpitämiseen.

Jukkis on löytänyt sotilasliikunnan lisäksi myös uudenlaisen liikuntamuodon, josta pääsevät hänen lisäkseen nauttimaan myös perheen nelijalkaiset.

Nykyinen elämäntapa jo itsessään pitää huolen siitä, että arkiliikuntaa tulee melko paljon, jonka lisäksi panostan tällä hetkellä erityisesti valjakkourheiluun. Kesäkausi on kuitenkin lomailua sekä minulle, perheelle, että koirille, mutta elokuussa alkaa kuntoharjoittelu syksyn kilpailukautta varten. Valjakkourheilu edellyttää sekä koirilta että ohjastajalta, eli musherilta, hyvää kuntoa ja niinpä lenkkipolut kutsuvat taas pian minuakin ja on aika sulattaa grillikauden lisäkilot pois.

Kiinnostaisiko sinua tulla mukaan vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen maailmaan?

Kaartin jääkärirykmentin kilta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet päästä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, harrastuksiin ja tapahtumiin. Jäseniksi hyväksytään jokainen Kaartin jääkärirykmentissä tai sen perinnejoukko-osastoissa palveleva tai palvellut henkilö. Myös Killan toiminnasta muuten kiinnostuneet Suomen kansalaiset ovat tervetulleita jäseniksi. Jokainen Kaartin jääkärirykmentin killan jäsen on automaattisesti myös RESUL:in jäsen ja Killan jäsenyys avaa siis ovet sekä RESUL:in, että MPK:n tapahtumiin. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta kaartjrkilta. Liikunta- ja marssiosastolla on omat Facebook-sivut osoitteessa: facebook. com/kaartjrkmarssi.

Eerik Lehto

Rahtunen enemmän kenttäkelpoisuutta?

Julkaistu 26.10.20155.11.2021

Viimeisimmässä Puolustusvoimauudistuksessa Sodanajan joukkoja pienennettiin 230 000:n ja sen ytimen muodostaa Reserviläiset.

”Vaikka sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ovat ne 95 prosenttisesti
reserviläisistä muodostettuja. Kaikille sopiville ja halukkaille reserviläisille
on edelleen tehtäviä sodan ajan puolustusvoimissa.”
Maavoimien artikkelista 2012

Uudistuksen myötä olemme saaneet myös kotiin kuuluisan Reserviläiskirjeen, missä moni reserviläinen sai kaipaamansa selvennyksen onko vielä sodanajansijoitusta vai ei.

Aiemmassa lainauksessa halukkuuden lisäksi käytetään sanaa SOPIVA ja haastan kaikki tätä blogia lukevat miettimään hetken omaa sopivuuttaan ja erityisesti sitä kuinka kenttäkelpoinen olet tällä hetkellä ja miten voit parantaa kenttäkelpoisuuttasi.

Kenttäkelpoisuuden kolme tärkeintä osa-aluetta on fyysinen kunto, ampumataito ja suunnistustaito. Fyysisessä kunnossa voidaan tarkemmin seurata lihaskuntoa, kestävyyttä ja marssikuntoa, mutta näille kaikille on yhteistä se, että jokainen voi itse parantaa näitä ilman ulkopuolista tukea ja ilman suuria investointeja. Suunnistustaidon ylläpitoon pitää hankkia jo välineitä ja pitää pystyä löytämään alueen ”Iltarasteja” järjestävät yhteisöt.

Viimeisin ja haastavin on ammuntataidon ylläpitäminen omatoimisesti, koska ollaan tekemisissä luvanvaraisten välineiden ja aina vaan vähenevien ampumaratojen kanssa. Asiaan liittyvien lakien uudistamista on tapahtunut viimeisten vuosien aikana paljon ja aktiiviharrastajien mielestä muutokset ovat menneet huonompaan suuntaan vaikka harrastajajärjestöt (RESUL mukaan lukien) ovat yrittäneet ehdottaa helpottavia muutoksia. Epäedullisimmat esimerkit ovat ensimmäisen käsiaseen
kahden vuoden odotusaika ja vähäisen ampumaradan 10 000 laukauksen vuosiraja.

Ja juuri nyt mediasta saa lukea, että EU olisi kieltämässä siviileiltä itselataavat kertatuliaseet, mikä lopettaisi kaikkien toiminnallisten ampumalajien harrastamisen ja reserviläisten vapaa-ajalla harrastama ampumataidon kehittäminen loppuisi kuin seinään. Se, että meillä on Reserviläisistä muodostetut sodanajan joukot on riittävä syy äänestää tätä vastaan ja olla ottamatta käyttöön tätä direktiiviä mikäli se tulee voimaan.

Mutta kuinka ylläpitää tai jopa parantaa omaa ampumataitoa ?

Ensimmäisenä kannattaa selvittää oman yhdistyksen ja oman piirin tarjoamat ohjatut harjoitukset ja kilpailut. Monet piirit ja yhdistykset ovat onneksi reagoineet vaikeisiin olosuhteisiin hankkimalla omaa ammuntakalustoa, millä voidaan suorittaa Reserviläiskivääri- (7,62×39 ja .223) ja pistooliammunnat (9mm para). Monella paikkakunnalla ovat seurat ja piirit varanneet ampumavuorot alueen harvoille radoille

(Huomioi, että tässä vaiheessa joudut ottamaan henkilökohtaisen vakuutuksen ammuntaharrastukseen,
mutta onneksi Reserviläisten Ampumaturva on erittäin edullinen)

Ohjatussa perusharjoittelussa itselataavien aseiden toiminta ja käsittely tulee tutuksi ja kasat tulevat pienenemään nopeasti perusmatkoilla (Kivääri 150m, Pistooli 25m).

Jos ja kun nälkä kasvaa syödessä niin RESUL:in ammuntaportfoliosta löytyy toistakymmentä erilaista ammuntalajia, missä voi parantaa ammuntataitoaan entisestään ja antaa kunnon Boostin omalle kenttäkelpoisuudelleen. Unohtamatta myös huolehtia siitä fyysisestä kunnosta.

Loppuun mainostan allekirjoittaneen päälajia eli RESULin ammuntalajeista monipuolisinta ja toiminnallisinta Sovellettua Reserviläisammuntaa (SRA), mistä on mainio esittelyvideo Youtubessa. SRA:n aloittamisen ensimmäinen vaihe on SRA ampujan koulutus, mitä järjestetään ympäri Suomea vuosittain yli 20 kurssia ja ensi vuonna kurssin läpäisseiden määrä tulee ylittämään 5000 henkeä eli laji on erittäin suosittu Reserviläisten parissa ja koulii ampujaa ampumaan nopeasti ja tarkasti kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla.

Matti Kariniemi
SRA-toimikunnan puheenjohtaja

Cookie	Duration	Description
cookielawinfo-checkbox-analytics	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional	11 months	The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy	11 months	The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.