Reserviläisurheiluliiton lukuisat tapahtumat auttavat kenttäkelpoisuuden ylläpidossa, mutta vastuu on viime kädessä jokaisella reserviläisellä itsellään
Puolustusvoimien määritelmän mukaan kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan kenttäkelpoisuuden ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Sotilasjohtajalta edellytetään lisäksi kykyä suoriutua johtamistehtävästään henkisen ja fyysisen paineen sekä väsymyksen alaisena. Fyysisellä kunnolla on selvä yhteys sodan ajan toimintakykyyn ja rauhanaikaiseen työkykyyn. Hyväkuntoinen ja liikunnallinen henkilökunta toimii omalla esimerkillään liikunnallisen elämäntavan sekä fyysisen suoritus- ja työkykyisyyden ylläpidon edistäjänä ympäröivässä yhteiskunnassa, kertoo Puolustusvoimat sotilasliikuntaan liittyvässä artikkelissa.
Reserviläisurheiluliitto korostaa, että rauhanajan työkyvyn lisäksi reserviläisten tulee ylläpitää fyysistä suorituskykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia ja hän pystyy toimimaan menestyksekkäästi omassa sodan ajan tehtävässään.
Puolustusvoimat ja RESUL ovat samoilla linjoilla, kun puhutaan kenttäkelpoisuudesta. Ne ovat myös sopineet reserviläisten kenttäkelpoisuuden testaamisesta. Reserviläisten omaehtoinen harjoittelu on kuitenkin keskeinen asia kunnon ylläpidon kannalta ja jokaisen meistä tulisi ottaa ryhtiliike ja parantaa omaa suorituskykyämme sijoituksemme mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Mielestäni fyysisen kunnon testit voisivat olla tulevaisuudessa selkeämmin sijoitusperuste ja jopa edellytys muiden ominaisuuksien rinnalla. Tällainen porkkana saattaisi lisätä liikkumismotivaatiota ja omasta kunnosta huolehtimista, jos oman sijoituksen säilyttämiseksi tulisi läpäistä tehtävän mukainen kuntotesti.
Kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa kenttäkelpoisuus on useaan kertaan koetuksella unen puutteen, ravitsemuksen ja liikkeen vuoksi. Jokainen meistä suoriutuu hyväkuntoisena paremmin tehtävästään ja uskallan väittää, että harjoitusten koulutustulokset ovat paremmat, kun joukko on pitänyt huolta omasta kunnostaan. Kun muistamme, että noin 95% sodanajanvahvuudestamme on reserviläisiä, niin voimme hahmottaa kenttäkelpoisuuden merkityksen ja peräänkuulutankin reserviläisiltä vähintään saman tasoista kuntoa palkatun henkilöstön kanssa.
Kenttäkelpoisuuden ylläpito ei ole ainoastaan sijoitettujen reserviläisten velvollisuus. Kriisin kohdatessa kaikille reserviläisille riittää tekemistä täydennettäessä sodanajanvahvuutta sekä huolehdittaessa siviliikriisinhallinnan tehtävistä. Kriisitilanteessa koko Suomea pitää kyetä puolustamaan ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvata. Tämän tehtävän vuoksi jokaisen suomalaisen pitää huolehtia omasta kunnostaan ja tarpeen tullen kannustaa taistelupariaan oman kunnon ylläpitoon.
Reserviläisurheiluliiton monipuolinen tarjonta edesauttaa kenttäkelpoisuuden ylläpidossa. Järjestelmä toimii moitteettomasti, kun reserviläinen ensin huolehtii omaehtoisesti kunnostaan, testaa sen kenttäkelpoisuustesteissä ja osoittaa sen RESUL:n monipuolisessa kilpailutarjonnassa. Minulle henkilökohtaisesti jotokset ovat olleet mieluisin osa reserviläisliikuntaa, koska se on fyysisen harjoittelun lisäksi luonnossa liikkumista ja omien erätaitojen koettelua.
Ammunta reserviläisen keskeisenä taitona korostuu varsinkin silloin, kun ei ole omaa kalustoa. Onneksemme reserviläisyhdistyksillä on aseita, joilla kaikki voivat ylläpitää ampumataitojaan. RESUL:n SRA ja muut ampumakilpailut ovat hyvä tilaisuus omien ampumataitojen mittaamiseen. Toivottavasti mahdollisimman moni reserviläinen löytää tästä tarjonnasta itselleen sopivan lajin ja suoritusmuodot.
Toivotan kenttäkelpoista reserviläisvuotta kaikille reserviläisille
Ilpo Pohjola
