Reserviläisten toimintakyvystä uutta tutkittua tietoa

Pääesikunnan koulutusosasto on julkaissut ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen.

Reserviläisten toimintakyky 2015 -tutkimukseen osallistui 792 reserviläistä kertausharjoituksissa. Tutkimus piirtää kuvan reserviläisten fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä toimintakyvystä

Tutkimuksen päätavoite oli selvittää , onko reserviläisten toimintakyky riittävä operatiivisiin tehtäviin ja onko se muuttunut verrattuna mitattuihin reserviläisiin vuosina 2003 ja 2008. Tutkimuksen mukaan reserviläisten kunto ja fyysinen toimintakyky on karkeasti samalla tasolla ja laskeva trendi on katkennut.

”Hyvässä lihaskunnossa on yli puolet tutkituista reserviläisistä,” tiivistää koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen tulokset ja jatkaa: ”Puolet reserviläisistä saavutti kestävyyskunnossa sotilastehtävissä tavoiteltavan tason. Puolustusvoimat käynnistää nyt jatkotyön: sotilaan tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset kuvataan, avaintehtävistä aloittaen.”

Tutkimuksen tukemana Puolustusvoimat määrittää minimivaatimukset fyysiselle toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin . Vaatimukset otetaan käyttöön 2017 alkaen asteittain . Reserviläiset tulee sijoittaa tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan sodanajan operatiivisiin joukkoihin huomioiden riittävä yksilön toimintakyky ja osaaminen.

Puolustusvoimat jatkaa reserviläisten ja kansalaisten fyysisen toimintakyvyn tukemista muun muassa tarjoamalla marsmars.fi kuntotestit ja harjoitusohjelmat kaikille käyttöön.

Tutkimukseen osallistuneet 792 tutkittavaa oli vapaaehtoisia reserviläisiä,  jotka osallistuivat kertausharjoitukseen vuonan 2015. Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK­ instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu aiemminkin. Vuoden 2015 tutkimuksen tulokset ovat vertailtavissa  2003 ja 2008 tutkimuksiin. Puolustusvoimissa on reserviläisten toimintakykyä tutkittu myös vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994.

Keskimäärin reserviläisille kertyi 7 500 askelta vuorokaudessa. ltseraportoitu istumisen määrä oli reilut seitsemän tuntia ja kiihtyvyysmittarilla mitattuna se oli noin kahdeksan tuntia.

Valtaosa reserviläisistä omasi hyvät psyykkiset voimavarat ja depressio- ja stressioireiden taso oli reserviläisillä varsin alhainen.

Jatkotoimet  Puolustusvoimissa

 Tulosten perusteella Puolustusvoimien tulee jatkossakin löytää keinoja reserviläisten toimintakyvyn kehittämiseen. Reserviläistutkimukset antavat tietoa operatiiviseen suunnitteluun reserviläisten toimintakyvystä.

Puolustusvoimien liikuntatoimiala on muun muassa avannut kaikille reserviläisille marsmars.fi-palvelussa mahdollisuuden testata kuntonsa ja laatia kuntotasolleen sopiva harjoitusohjelma.

Puolustusvoimat on määrittämässä minimivaatimuksia toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin  avaintehtävistä laajentaen.  Vaatimukset otetaan asteittain käyttöön 2017 alkaen.

Reserviläistutkimus toistetaan vuonna 2018, jolloin 2008 tutkitut reserviläiset tutkitaan uudelleen. Samaa joukkoa tutkimalla saadaan tieteellisesti arvokasta seurantatietoa reserviläisten fyysisestä toimintakyvystä.

792 tutkittiin

Tutkimukseen osallistui 792 vapaaehtoista reserviläistä. Mittaukset suoritettiin vuoden 2015 aikana seitsemän kertausharjoitusten yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat olivat kehon koostumus, verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykytesti sekä lihaskuntotestit. Verinäytteistä analysoitiin muun muassa veren rasva- ja sokeriarvoja.

Reserviläiset vastasivat useisiin kyselyihin, ja osaa heistä haastateltiin. Reserviläiset arvioivat itse fyysistä aktiivisuuttaan. Lisäksi asiaa mitattiin kertausharjoituksessa ja reserviläisen arjessa kiihtyvyysmittarilla.

Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu aiemminkin. Vuoden 2015 tutkimuksen tulokset ovat vertailtavissa 2003 ja 2008 tutkimuksiin. Puolustusvoimissa on reserviläisten toimintakykyä tutkittu myös vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994.

Reserviläisten fyysinen toimintakyky 2015 (pdf).