- Vuoden reserviläisliikkuja -palkinto on perustettu liiton 40-vuotisjuhlavuonna 2010.
- Tarkoituksena on innostaa ja kannustaa liiton jäsenyhdistysten jäseniä liikkumaan ja merkitsemään ne sähköiseen kuntokorttiin.
- Kiertopalkinnon kriteereinä ovat sähköiseen kuntokorttiin merkityt suoritteet (=kuntopisteet) ja testipisteet.
- Testipisteitä ei voi itse merkitä, vaan ne merkitsee henkilö, jolla on ko. oikeudet.
Onnittelut vuoden 2015 reserviläisliikkujalle Sampo Mattilalle!
Vuodesta 2010 palkinnon ovat voittaneet:
2015 Kapteeni Sampo Mattila, Oulun Reserviupseerikerho ry
2014 Luutnantti Veli Arminen, Riihimäen Reserviläiset ry
2013 Kersantti Vesa Mankinen, Vähäkyrön Reserviläiset ry
2012 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2011 Lääkintäluutnantti Reijo Hannus, Salon Seudu Reserviupseerit ry
2010 Luutnantti Jorma Eskola, Salon Seudun Reserviupseerit ry
Tässä voittoon oikeuttaneet pisteet:
2015 kuntopisteet 1026
2015 testipisteet 13
2015 kuntoluokka I lk
2015 Testiluokka Erikoisvalioluokka
Olen Po-Po Res ja resups piirien ampumavastaava
Oulun reserviupseerikerhon ampumaupseeri
reservin kapteeni
1. Kuinka kovan työn takana oli saada Vuoden reserviläisliikkujan titteli?
Titteli tuli ihan sivutuotteena.
Olin jo useamman vuoden ajan ampunut sulan maan aikana sen verran reippaasti, että kesäkuukausina tuli melkein joka päivä 3 tuntia suorituksia. Mukana on tietenkin muut urheilut ja kaikki hyötyliikunta.
Joskus 2014 lopulla Puolustusvoimilta rupesi tulemaan viestiä että reserviläisten kuntoindeksin laskentakaavaa tullaan muuttamaan. Päätin että kenttäkelpoisuusindeksi ei tule osaltani laskemaan. Lihaskunnon riittävyydestä en ollut huolestunut, mutta arvelin että hapenottokykyä pitäisi parantaa.Tätä tukemaan hankin aktiivisuusrannekkeen. Ranneke on nyt aikaansaanut sen, että koiran aamulenkki on nykyään sen vähintään seitsemän kilometrin mittainen, mielenkiintoinen rentoutumishetki lähiseudun metsissä ja poluilla. Jos ei muuta hyötyä ole ollut, niin ainakin koiralta on karissut kaikki liikakilot pois
2. Kuinka monta kertaa viikossa harrastat liikuntaa. Mitä lajeja?
Aika monta kertaa. Aikaisempina vuosina ajattelin että kuntopisteitä tulee sen verran kuin tulee, mutta nyt tuli tavoitteeksi saada se kolme kuntopistettä joka päivä. On hyvä varioida lajeja ja liikkua monipuolisesti. Jos ei millään huvittaisi lähteä pimeään räntäsateeseen lenkille, niin meneekin sitten uimahallille uimaan ja kuntosalille.
Valtaosa kuntopisteistä on tullut ampumalla. Olen res piirien ampumavastaava ja yhdessä muiden aktiivien kanssa pyöritämme useita cup-muotoisia ampumasarjoja ja järjestämme lisäksi harjoituksia ja useimmissa lajeissa piirinmestaruuskilpailut jotka ovat samalla SM-kilpailujen karsinnat. ResUlin ampumalajeista harrastan vakiokivääriä ja tarkka-ammuntaa lukuunottamatta kaikkia muita. Tai ainakin on tullut piirinmestaruuksissa sen verran pärjättyä että on päässyt SM-kilpailuihin. Perinneaseiden SM-kilpailut tosin ovat vielä kokematta, kun kävi tänä vuonna samoin kuin viime vuonna, että tuli muu meno juuri samalle ajalle.
3. RESUL on kehittämässä sähköistä kuntokorttia. Miten sitä pitäisi mielestäsi kehittää?
Testipisteet voisi olla paremmin näkyvissä ja niiden säännöt voisivat olla selkeämmät, tai ainakin kerrottu yhdessä paikassa selkokielisesti.
4. Miten hyvin reserviläiset mielestäsi yleisesti ottaen liikkuvat?
Vaihtelevasti. Ampujat voisivat juosta aika paljon enemmän ja juoksijat taas ampua aika paljon enemmän.
5. Lähdetkö lenkille mielummin kaverin kanssa vai itseksesi?
Niinkuin mainitsin niin koiran kanssa käydään reilun puolentoista tunnin lenkillä joka aamu. Metsässä käyskentely omien ajatusten kanssa on rauhoittavaa ja monet työasioihin liittyvät päätökset syntyvät kuin itsestään näillä kävelyillä. Asumme vielä sillä tavalla mukavasti viheralueiden ympäröimänä, että vaikka kävelyretki suuntautuisi mihin suuntaan tahansa, niin puiden siimekseen, pois pyörätieltä pääsemme jo alle sadan metrin päästä.
6. Järjestetäänkö omassa piirissäsi tarpeeksi reserviläisille liikuntatapahtumia?
No hankala kysymys vastattavaksi, kun olen itse vastuussa ampumatapahtumista.
Ampumapuolella meillä on viisi eri cup-sarjaa. Osallistujamäärät lienevät tänäkin kaudella cup-kohtaisesti keskimäärin puolesta tusinasta noin neljäänkymmeneen viiteen. Se että jossakin sarjassa on vain vähän ampujia, ei minusta ole mikään varsinainen haitta tai vaadi mitään erityistoimia. Tai ainakaan lisäsatsausta sen vuoksi että saataisiin enemmän ampujia paikalle. Jos johonkin tulisi satsata lisää, niin nimenomaan niihin lajeihin ja sarjoihin jotka ovat kaikkein vetovoimaisimpia. Aina ei edes suuri hinku ja moniääninen haluaminen tarkoita että ampumatapahtumaan tulee väkeä. Saattaa käydä niin että paikalle ei saavu kuin järjestäjät. Kaikkea kannattaa kokeilla ja katsoa olisiko tapahtumalle tarvetta.
Kuntotestauksia on yritetty saada käyntiin, mutta tulokset on olleet vaisuja. Tässäkin olisin sitä mieltä, että jos tapahtuma ei kiinnosta, niin se ei tarkoita sitä, että tapahtumiin pitää satsata entistä enemmän. Jonkin muun lajin tapahtuma saattaisi silloin olla paremmin väkeä vetävä.
7. Kuinka hyvin nykyinen RESUL:in lajivalikoima palvelee reserviläistoimintaa?
Piirin ampumavastaavan toimen kautta olen päässyt aika läheltä seuraamaan RESUL kilpailujen osallistujamääriä ja ilmottautumismenettelyjä. Joissakin lajeissa kuten SRA ja nyttemmin myös Perinneaseammunta tarvetta isommille SM-kisoille olisi selvästi. Ongelmana tietenkin on se, että juuri suurempia kilpailuja ei käytännössä pysty järjestämään. Niin ratojen kuin vapaaehtoistyövoiman rajallisuuden vuoksi. Näissa lajeissa voisi olla hyväksi, jos olisi myös muita isoja kilpailuja kuin SM-kilpailut. Palvelusammunnassa varmaan on myös piilevää tarvetta päästä kisaamaan enemmän. Spektrin toisesta päästä löytyvät sitten maastokilpailujen SM-kilpailut, joissa osallistujamäärän vähyyden vuoksi yleensä ei saada edes kaikkia mitaleita jaettua.
8. Miten saat pidettyä motivaation yllä?
Ammunta on niin herkkä laji kaikissa muodoissaan, että alinomaa tulee muistutuksia siitä, että ilmeisesti pitäisi harjoitella enemmän. Kun on paljon kilpailuja ja niissä mielellään pärjäisikin, niin ammuttua tulee aika paljon. Se kun on vielä niin hauskaakin.
Aktiivisuusrannekkeen kaltaiset kapineet muistuttavat, että jonkin verran pitäisi liikkua joka päivä. Minua ainakin motivoi myös halu pärjätä Puolustusvoimien kenttäkelpoisuusindeksissä. Testaan mielelläni itseäni ja haluan pysyä hyvässä kunnossa.
9. Mikä on suosikkilajisi?
Toiminnallinen ammunta. SAL:n puolella Practical ja RESUL puolella SRA.
10. Minkälainen penkkiurheilija olet?
Formuloita olen seurannut pikkupojasta asti. Nykytekniikalla kilpailut ja niiden teknisen datan pystyy seuraamaan silloin kun itselle parhaiden sopii. Arvokilpailuja tulee tietenkin seurattua. Nykyään ehkä eniten Practical-ammunnan arvokilpailuja, mikä taitaa olla suomalaisten ylivoimaisesti menestyksekkäin urheilulaji tällä hetkellä. Omasta seurastakin on useampia arvokisaosallistujia, -mitalisteja ja maailmanmestareitakin. Tuttujen ampujien suorituksia on tietenkin erityisen mukava seurata mukana ja kannustaa mukana.
