Muista nauttia “liikuntapiirakkaa” päivittäin

Reserviläisurheiluliiton syyskokous järjestetään 11.11. Tampereen ammattikorkeakoululla, kokouskutsut materiaaleineen on toimitettu jäsenyhdistyksille sääntöjen edellyttämällä tavalla.

Toivomme, että mahdollisimman moni RESUL:n jäsenyhdistys olisi paikalla päättämässä liiton ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Yhdessä tekemällä olemme enemmän.

Tampereella valitaan myös henkilöitä liiton hallitukseen. Hallitustyöskentely on yhä enemmän hihojen käärimistä ja aivotyöskentelyä, joten tarvitsemme hallitukseen ennakkoluulottomia ja itsensä peliin laittavia maanpuolustajia.

Reserviläisurheiluliitto on strategian mukaisesti ”Ihmisiä varten” ja kaikki liiton tuottamat palvelut tähtäävät suomalaisen maanpuolustajan maanpuolustuskyvyn ja -taitojen sekä kenttäkelpoisuuden kehittämiseen.

Meidän pitää muistaa, että organisaatiot tarjoavat mahdollisuuden toiminnalle, jokainen ihminen itse päättää, käyttääkö tämän mahdollisuuden hyväkseen. Me toivomme, että Reserviläisurheiluliiton palvelut kohtaavat mahdollisimman monen maanpuolustajan nyt ja tulevaisuudessa.

UKK-Instituutin liikuntapiirakka tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja viikoittaiselle, liikuntasuositusten mukaiselle liikunnalle. Aikuinen 18 – 64 vuotias henkilö tarvitsee perusliikuntaa 3-4 tuntia ja ”täsmäliikuntaa” 2-3 tuntia viikossa.

Perusliikunta voi koostua arki-, hyöty- ja työmatkaliikunnasta ja perusliikunta kestävyys- ja lihaskunto- ja liikehallintaliikunnasta (kestävyysliikunta; uinti, juoksu, soutu, hiihto, pyöräily, reipas kävely – lihaskunto- ja liikehallintaliikunta; tanssi, kuntosali, venyttely, pallopelit, laskettelu ja kuntojumpat). Tässä vain muutamia esimerkkejä. Lähde rohkeasti kokeilemaan sinulle sopivaa liikuntamuotoa ja ota kaverisikin mukaan!

 

Reserviläisurheiluliitto haluaa tehdä yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Mikäli sinulla on hyviä ideoita maanpuolustusliikunnan ja -urheilun kehittämiseksi, niin laita meille postia, soita tai tule käymään!

Liikuntapiirakka (pdf).

MTB jotos, se erilainen maastopyörätapahtuma

©️ Valokuva Kati Heikura

 

Pohjois-Savon Suonenjoella järjestetään elokuun lopulla hieman erikoisempi jotos. MTB Jotos 2017 poljetaan pyörillä, kun yleensä tapana on taittaa matka jalan. Idean isä Jonni Markkanen Suonenjoen Reserviläisistä kertoo uudenlaisesta reserviläisliikuntatapahtumasta

– MTB Jotokseen osallistuakseen ei tarvitse olla mikään hard core -pyöräilijä. Maastopyöräily on matalan kynnyksen laji, eikä kyse ole pienten piirien extreme-lajista, vaikka sellainen luulo on yhä yllättävän yleinen, Markkanen sanoo, Pyöränkään ei tarvitse olla erikoinen, vaan millä tahansa maastokelpoisella pyörällä voi osallistua.

MTB Jotos yhdistää rennolla tavalla maastopyöräilyn, seikkailu-urheilun sekä maanpuolustustaidot kaksipäiväisessä tapahtumassa,

jossa osallistujien taitoja testataan haastavan reitin lisäksi erilaisilla reitin varrelle sijoitetuilla tehtävärasteilla. Kokonaisvaltaiseen seikkailuun

sisältyy myös maanpuolustushenkinen maastoyöpyminen kauniissa metsämaisemassa puolijoukkueteltassa

– Jotos on maastovaellus, jossa tarvittavat varusteet ja muona kannetaan itse mukana ja edetään partiona tehtävärastilta toiselle. MTB Jotoksella riittää kuitenkin, että mukanaan kantaa säänmukaisen varustuksen ja muut reitin aikana tarvitsemansa tavarat. Majoitukseen tarvittava varustus kuljetetaan yömajoitukseen järjestäjän toimesta.

MTB Jotos 2017 kantavana teemana toimii Perttulin

osaston matka jatkosodassa. Kuten Perttulin osasto, myös MTB Jotoksen osallistujat pääsevät paikoin kantamaan ja taluttamaan pyöriään hankalakulkuisemmissa maastoissa. Tapahtuman reitti ja tehtävät mukailevat kyseisen matkan haasteita. Reitillä liikutaan maastossa, poluilla, teillä, pusikoissa ja suolla, kartan avulla suunnistamalla. Reitille sijoitetaan myös EK- rastejareitin pituus kahden päivän aikana on noin 90km

 

Ammuntaa ja muita rasteja

Reserviläisliikunnasta kun on kyse, kuuluu MTB Jotokseen luonnollisena osana erilaisia tehtävärasteja, myös ammuntaa. Ammunta järjestetään Onkilammen vapaa-ajan keskuksen alueella

– Ammunta suoritetaan partiona, ja pisteet tulevat sen mukaan, miten partio onnistuu. Myös ampumakoulutusta annetaan ennen rasteja, Markkanen sanoo

 

Jotos voi olla hyvä keino päästä kokeilemaan armeijassa tarvittavia taitoja, vaikka armeijaa ei olisi käynytkään, Jos taas asepalveluksen on suorittanut, voi lisämotivaationa toimia kaksi kertausharjoitusvuorokautta, jotka saa osallistumalla tapahtumaan.

Erityisiä sotilasvarusteita ei tarvita. Osallistujien ei tosin kannata laittaa päällensä parhaimpia pyöräilyvaatteita, sillä rasteilla saattaa joutua esimerkiksi ryömimään. Jotoksessa on mahdollista kilpailla, mutta ei polkupyörällä tarvitse ajaa kilpaa

2017 MTB Jotoksessa on kolme sarjaa; kilpa, yleinen, sekä uutuutena Taistelija-sarja, jossa jotos suoritetaan SA-polkupyörällä. Muihin sarjoihin voit osallistua maastokelpoisella pyörällä. MTB Jotos ei ole ensisijaisesti nopeuskilpailu vaan menestymiseen liittyvät pisteet kertyvät pääosin tehtävärasteilta.

Sarjat eroavat reitin pituudessa ja vaativuudessa sekä tehtävärastien määrässä.

 

Uusi aluevaltaus

Maastopyöräily ei ole se tavallisin reserviläisliikunnan muoto. Ideana onkin houkutella reserviläisliikunnan pariin myös sellaisia, jotka eivät ole ennen osallistuneet esimerkiksi Jotoksille.

Lintharjun ulkoilureittien läheisyydessä Suonenjoella asuva Markkanen sai ajatuksen kehittää reserviläistoiminnasta hieman nuorekkaampaa, jotta mukaan saataisiin myös uusia harrastajia.

“Eikö kaikki hyvät ideat tule saunan lauteilla? Maastopyöräilyä kun harrastin itse, niin tuli luontevasti mieleen, että voisiko sen yhdistää jotokseen”, hän kertoo.

– Pyrimme vastaamaan tämän päivän tarpeita ja esittelemään uusia ulkona liikkumisen muotoja reserviläisliikkujille. Samalla tehdään jotostelua tutuksi maastopyöräilijöille.

 

Varusmiespalvelus ei ole edellytys

“Jotokseen saavat osallistua kaikkia yli 18 vuotiaat Suomen kansalaiset. Toki voi olla hyötyä, jos on suorittanut asepalveluksen, mutta rastit on suunniteltu niin että kaikki saavat pisteitä”, Markkanen kertoo.

Pisteitä saa rastisuoritusten perusteella. Mukaan ilmoittaudutaan kolmen hengen partioina, ja yksittäisilmoittautujillekin pyritään Markkasen mukaan löytämään omat partionsa.

“Sen mitä olen itse käynyt jotoksissa, niin se on mukavaa porukalla liikkumista. Nautitaan siitä meiningistä. “, hän sanoo.

MTB Jotos 2017 järjestetään Suonenjoella 19.–20.8.2017. Ilmoittautumiset tehdään MPK:n järjestelmän kautta (www.mpk.fi/koulutuskalenteri). Tapahtumasta saa kertausharjoitusvuorokausia.

Tapahtuman järjestäjiin voi ottaa yhteyttä sähköpostilla, [email protected]. Tapahtumalle aiotaan avata myös Facebook-sivu osoitteessa facebook.com/mtbjotos

Hyvä kunto on reserviläiselle vaatimus

Miksi reserviläinen ei liiku?

 

Siksi, koska jokin muu asia on tärkeämpää kuin ylimääräinen liikunta, tai siihen ei ole soveltuvaa motivaattoria. Liikkumattomuudesta ei jää kiinni, niin kauan kuin on terve ja normaalipainoinen.

Näppituntumani on se, että suurempi osa reserviläisistä on kiinnostuneempia ampumisesta kuin liikunnasta. Tosin onhan ampuminen näkyvämpi harrastus – liikuntaa kun voi harrastaa salassa. Kuitenkin ampuminen on reserviläisten joukossa trendikästä, kuntoilu ei – vaikka kumpikin lasketaan liikunnan tai perinteisen urheilun alle.

Reserviläisten kuntotutkimuksen vuodelta 2015 pitäisi olla kaikilla tiedossa. Sen mukaan 45 % testatuista vapaaehtoisista ei täytä taistelijan vaatimuksia max. hapenottokyvyltään (VO2max < 42 ml/kg/min) ja vain 14 % soveltuisi liikkuvaan sodankäyntiin (VO2max > 50 ml/kg/min. Koko reservin otanta kolmekymppisistä lienee vielä huonompi kuin tämän 792 henkilön harjoitusjoukon.

Ei ole merkitystä, oletko hyvä ampuja, jos kaiken pohja, eli kunto ei ole kunnossa. Jos puolen kilometrin pikapyrähdyksen jälkeen 20 kg:n varusteissa silmät sumenee ja kädet ei pelaa ja ehkä menttaalipuolellakin vippaa, niin eipä auta SRA-harrastus enää siinä tilanteessa.

Reserviläistutkimuksessa 22 % testatuista ei harrastanut ollenkaan vapaa-ajan kestävyysliikuntaa. Alle puoli tuntia viikossa (terveysliikuntasuositus 150 min) liikkuvia oli reserviläisistä kolmannes. Niin ikään kolmannes ei harrastanut lainkaan lihasvoimaa kehittävää harjoittelua.

Yksi ongelma on se, että Puolustusvoimat on unohtanut reserviläiset tässä asiassa. Liikuntaan ohjaaminen on jäänyt vain varusmiespalveluksen ajalle. Jos kertausharjoituksia olisi riittävästi, ja jos niissä viikon aikana järjestettäisiin edes se lihaskuntotesti (joka on määräys, jos harjoitus – myös VEH – kestää väh. 5 pv), niin voisi reserviläinen herätä huomaamaan heikon kuntonsa. 12 minuutin juoksutesti eli cooper pitäisi järjestää myös, tai tarjota kevyempi vastine eli UKK-kävelytesti. Toteutus näissä on paljon helpompi, nopeampi ja halvempi kuin ampumataitotestissä.

MPK:n kautta pieni osa reserviläisistä suorittaa kuntotestejä. Testitapahtumat eivät saavuta laajaa tietoisuutta, ja joillekin kynnyskysymys voi olla kurssien maksullisuus. Nämä ovat pieniä asioita saattaa kohdalleen, ja niihin pitäisi herätä myös päättäjien henkilön itsensä lisäksi.

Olen ollut järjestämässä monena vuonna saksalaisia kuntotestejä Suomessa sikäläisen Testführerin johdolla. Ansaitut mitalit on lähetetty kunniakirjan kera Suomeen ilman mitään kustannuksia. Miksi me emme voi meidän omia suomalaisia taitomerkkejä mitenkään uusia ja parantaa reservissä? Tämä koskee niin ampumista, cooperia, uimista kuin suunnistusta. Monia ihmisiä motivoi se, että he voivat haastaa itsensä rajoja vastaan, ja saavuttaa jotain konkreettista.

Ja mitä merkitystä 30-vuotiaalle on enää 20-vuotiaana saadulla kultaisella cooperilla? Painoa voi olla 30 kg enemmän – ja henkilön hyöty taistelukentällä sijoituksesta huolimatta nolla. Kuntotestit tulisi suorittaa parin vuoden välein, jotta ne antavat viitteitä reserviläisen käyttökelpoisuudesta ja aiheen pitää aktiivireservissä. Kultaista juoksumerkkiä saisi mielestäni reserviläisjuhlassa M58:n rinnassa pitää vain silloin, jos se kuvaa sen hetkistä kuntoa.

Viime vuonna saimme lukea viitteitä siitä, että Puolustusvoimatkin on asiaan heräämässä, johon mainittu reserviläistutkimus lieni juurisyy. RESUL:kin on ollut yksi merkittävä tekijä asiaan vaikuttamisessa. Olemme kaikki yhteisellä asialla – oman maan puolesta.

Tänä keväänä Helsingin seudulla Akateeminen Maanpuolustusyhdistys järjesti kuntotestit, joihin osallistui yhteensä 21 henkilöä. Myös Pohjois-Savon reserviläispiireissä on ollut erityinen liikuntakampanja meneillään. Kun liikuntaa markkinoi hyvin ja sopivin kannustein, kyllä reserviä saa liikkumaankin!

Liikuntaan voi saada jokaisen koukkuun, mutta kaikkien suhteen se ei käy samalla tavalla. Kuitenkin kolmasosa tutkituista ilmoitti keskeisimmän syyn liikunnan harrastamiseen olevan fyysinen kunto. Ensin pitää herätä siihen, että kunto on huono. Eräs lisä keinovalikoimaan voisi olla kehonkoostumusmittaus. Jokaisessa varuskunnassa soisi olevan kehonkoostumismittauslaitteen bioimpedanssin määrittämistä varten. Reserviläispiirien käyttöön se lienee hankintahinnaltaan liian korkea, mutta edullinen vaakakin kertoo jotain kuntotestien yhteydessä. Mittauksilla määritetään lähtötaso, ja henkilökohtaisella kunto-ohjelmalla ohjataan kehittymään, joka voidaan todentaa seuraavalla testi- ja mittauskerralla.

Ja sinä taistelija, älä katso enää päätelaitetta, lähde liikkeelle – mars mars!

 

Pekka Sillanpää

Vastuu kenttäkelpoisuudesta on jokaisella itsellään

Reserviläisurheiluliiton lukuisat tapahtumat auttavat kenttäkelpoisuuden ylläpidossa, mutta vastuu on  viime kädessä jokaisella reserviläisellä itsellään

 

Puolustusvoimien määritelmän mukaan kenttäkelpoisuus tarkoittaa yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto on tärkeä sotilaan kenttäkelpoisuuden ominaisuus, joka ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Sotilasjohtajalta edellytetään lisäksi kykyä suoriutua johtamistehtävästään henkisen ja fyysisen paineen sekä väsymyksen alaisena. Fyysisellä kunnolla on selvä yhteys sodan ajan toimintakykyyn ja rauhanaikaiseen työkykyyn. Hyväkuntoinen ja liikunnallinen henkilökunta toimii omalla esimerkillään liikunnallisen elämäntavan sekä fyysisen suoritus- ja työkykyisyyden ylläpidon edistäjänä ympäröivässä yhteiskunnassa, kertoo Puolustusvoimat sotilasliikuntaan liittyvässä artikkelissa.

Reserviläisurheiluliitto korostaa, että rauhanajan työkyvyn lisäksi reserviläisten tulee ylläpitää fyysistä suorituskykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia ja hän pystyy toimimaan menestyksekkäästi omassa sodan ajan tehtävässään.

Puolustusvoimat ja RESUL ovat samoilla linjoilla, kun puhutaan kenttäkelpoisuudesta. Ne ovat myös sopineet reserviläisten kenttäkelpoisuuden testaamisesta. Reserviläisten omaehtoinen harjoittelu on kuitenkin keskeinen asia kunnon ylläpidon kannalta ja jokaisen meistä tulisi ottaa ryhtiliike ja parantaa omaa suorituskykyämme sijoituksemme mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Mielestäni fyysisen kunnon testit voisivat olla tulevaisuudessa selkeämmin sijoitusperuste ja jopa edellytys muiden ominaisuuksien rinnalla. Tällainen porkkana saattaisi lisätä liikkumismotivaatiota ja omasta kunnosta huolehtimista, jos oman sijoituksen säilyttämiseksi tulisi läpäistä tehtävän mukainen kuntotesti.

Kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa kenttäkelpoisuus on useaan kertaan koetuksella unen puutteen, ravitsemuksen ja liikkeen vuoksi. Jokainen meistä suoriutuu hyväkuntoisena paremmin tehtävästään ja uskallan väittää, että harjoitusten koulutustulokset ovat paremmat, kun joukko on pitänyt huolta omasta kunnostaan. Kun muistamme, että noin 95% sodanajanvahvuudestamme on reserviläisiä, niin voimme hahmottaa kenttäkelpoisuuden merkityksen ja peräänkuulutankin reserviläisiltä vähintään saman tasoista kuntoa palkatun henkilöstön kanssa.

Kenttäkelpoisuuden ylläpito ei ole ainoastaan sijoitettujen reserviläisten velvollisuus. Kriisin kohdatessa kaikille reserviläisille riittää tekemistä täydennettäessä sodanajanvahvuutta sekä huolehdittaessa siviliikriisinhallinnan tehtävistä. Kriisitilanteessa koko Suomea pitää kyetä puolustamaan ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvata. Tämän tehtävän vuoksi jokaisen suomalaisen pitää huolehtia omasta kunnostaan ja tarpeen tullen kannustaa taistelupariaan oman kunnon ylläpitoon.

Reserviläisurheiluliiton monipuolinen tarjonta edesauttaa kenttäkelpoisuuden ylläpidossa. Järjestelmä toimii moitteettomasti, kun reserviläinen ensin huolehtii omaehtoisesti kunnostaan, testaa sen kenttäkelpoisuustesteissä ja osoittaa sen RESUL:n monipuolisessa kilpailutarjonnassa. Minulle henkilökohtaisesti jotokset ovat olleet mieluisin osa reserviläisliikuntaa, koska se on fyysisen harjoittelun lisäksi luonnossa liikkumista ja omien erätaitojen koettelua.

Ammunta reserviläisen keskeisenä taitona korostuu varsinkin silloin, kun ei ole omaa kalustoa. Onneksemme reserviläisyhdistyksillä on aseita, joilla kaikki voivat ylläpitää ampumataitojaan. RESUL:n SRA ja muut ampumakilpailut ovat hyvä tilaisuus omien ampumataitojen mittaamiseen.  Toivottavasti mahdollisimman moni reserviläinen löytää tästä tarjonnasta itselleen sopivan lajin ja suoritusmuodot.

Toivotan kenttäkelpoista reserviläisvuotta kaikille reserviläisille

 

Ilpo Pohjola

Sauvoilla vai ilman?

Poikkesin paikalliseen halpatavarataloon. Alennusmyyntihyllyssä näkyi olevan päivän erikoistarjouksena erä hiilikuituisia kotimaisia kävelysauvoja. Niitä oli montaa pituutta. Myyjää ei ollut näkyvissä, mutta turvautumalla älykännykkään ja hakukoneeseen selvisi nopeasti oikea sauvan pituus.  Ja sitten kassan kautta kotiin.

Suomalaisten liikkumista on tutkittu monissa eri tutkimuksissa. On todettu, että noin kaksi miljoonaa suomalaista aikuista harrastaa kävelyä. Suoritusten tehokkuuksissa on varmasti eroja, jotka vaikuttavat kävelystä saatavaan hyötyyn kunnon kohottamiseksi. Näyttöä kävelyn tehokkuudesta on olemassa. Esimerkiksi Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen pitivät yllä peruskuntoaan pitkillä kävelylenkeillä.

Sauvakävely on monipuolista kestävyysharjoittelua ja sen väitetään olevan jopa 20 prosenttia tehokkaampaa kuin kävely. Suomalaisista vähintään kerran viikossa sitä harrastaa noin puoli miljoonaa henkilöä. Sauvakävely sopiikin vähälumisten talvien hiihdon korvaajaksi, laji yhdistää kaksi suomalaisten suosikkilajia, kävelyn ja hiihdon.

Sauvakävely lisää aerobista kuntoa ja vahvistaa erityisesti käsien ja hartioiden lihaksia.  Kun kävelyyn liitetään jalkojen lisäksi kädet, harjoituksen teho kasvaa merkittävästi. Vauhti ei välttämättä lisäänny, mutta harjoitus vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin. Sauvakävely on tehokkaampaa kuin miltä se kehossa tuntuu.

Olennaista on opetella oikea sauvakävelyn tekniikka. Väärä tekniikka voi kipeyttää niska- ja hartiaseudun lihakset sekä aiheuttaa selkäkipuja. Oikealla kävelytekniikalla lihakset toimivat tasapainosesti ja niveliin kohdistuu mahdollisimman vähän kiputiloihin johtavaa rasitusta. Reippaalla kuormitustasolla harjoitellessa sauvakävely lisää merkittävästi muun muassa energian- ja hapenkulutusta, veren laktaattipitoisuutta sekä nostaa sykettä, kun sitä verrataan normaaliin kävelyyn.

Sauvakävely ei ole pelkästään sitä, että otetaan sauvat mukaan kävelylenkille. Tavoiteltua lisähyötyä kävelyyn ei näin saada. Sauvakävelyn tekniikka ei sinänsä ole vaikeaa oppia. Kun askelrytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse. Oikeassa tekniikassa hartiat pysyvät rentona, ylävartalo tekee tehokkaasti töitä ja askel rullaa hyvässä kävelyrytmissä. Sauvakävelyssä ylävartalon nojaa hieman eteenpäin, jotta selän lihakset aktivoituvat ja voimistuvat.

Sauvat tehostavat ylävartalon ja rintakehän vastakiertoa rangan ympäri sekä aktivoivat hartioiden ja lapaluiden liikettä. Sauvat tasapainottavat askellusta niin, että lonkan asento ja lonkkanivelen ojentuminen kävelyn varvastyöntövaiheessa parantuu ja lantionseudun käyttö tehostuu. Kun tuetaan kädet sauvojen hihnoihin, sormet aukeavat kädensijoista askellettaessa ja ylävartalo kiertää mukana käden ojennuksessa. Käsi heilahtaa rennosti takaisin eteen niin, että sauva pysyy navan alapuolella.

Kävelyn ei tarvitse olla puuduttavan yksitoikkoista. Kävelyvauhtia voi vaihdella. Intervalliharjoittelu on hyvä tapa vaihdella liikunnan rasittavuutta, kun normaalitahtiseen kävelyyn liitetään vauhdikkaampia jaksoja.

Kävelytyyliä voi vaihdella ottamalla askelia sivuttain tai takaperin. Myös kantapäillä tai varpailla kävely tuo hyvää vaihtelua kävelyrutiiniin. Hyppelyliikunta on tehokas tapa vahvistaa luustoa. Kävelyreitin voi valita mahdollisuuksien mukaan niin, että siihen sisältyy ylämäkiä tai portaikkoja.

On siis aika lähteä ulos testaamaan miltä sauvakävely käytännössä tuntuu. Pitääkö kuitenkin ensin vilkaista pihan poikki, näkeekö naapuri? Onko sauvakävely aikuiselle miehelle sovelias harrastus? Liikkeelle lähdettyäni alkaa kuulua rytmikäs kopse. Ryhmä eri-ikäisiä kävelijöitä tulee vastaan iloisesti tervehtien. Tärkeintä on liikkuminen, joka sisältää hiukan hikeä ja hengästymistäkin.  Jos tässä sauvoista on apua, niin käytetään niitä.

 

Raimo Ojala

Ammuntakausi alkaa – tuttujen haasteiden kera

Talven kääntyessä kevääksi alkaa myös olosuhteet ampumaradoilla olla sellaiset, että moni harrastaja pääsee ylläpitämään suosikki kenttäkelpoisuus taitoaan. Tämä näkyy erityisen hyvin Toiminta-ampujien ”Kalenteri 2017”-säikeessä (http://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewforum.php?f=126 ), minkä ovat tavalliseen tyyliin vallanneet kansalliset SRA ja IPSC-kisat, kansainväliset IPSC-kisat ja erikoisuutena Eestin SRA-kilpailut & Reserviläisammuntakilpailut. Lahden eteläpuolen kilpailuista onkin meidän kokeneet kivääriampujat kantaneet Suomeen palkintoja kilokaupalla, koska toiminnallisen ammunnan taso pitkillä aseilla on ehdotonta maailman huippua Suomessa.

 

Ampumaradat

Ensimmäinen valitettavan tutuista haasteista kenttäkelpoisuuden ylläpitämiseen on suorituspaikan löytäminen. Ampumaratojen määrä on vähentynyt 2000-luvun vaihteen yli kahdesta tuhannesta radasta vuoden 2016 noin 600:n rataan. Eli harrastajien pakkautuessa entistä ruuhkaisemmille radoille on erittäin vaikea löytää omaa aikaikkunaa ampumataidon ylläpitämiseen ja harjoitteluun ja ne harvat kilpailut, mitkä saadaan onnistumaan (varaamalla koko ampumarata-alue viikonlopuksi) täyttyvät ilmoittautumisen auetessa netissä alle tunnissa.

Lisäksi nykyisistä ampumaradoista (ja niiden ratavastaavista) on tullut erittäin vähän asianmukaisia ilmoituksia ja kahden vuoden siirtymäaika on päättymässä 1.12.2017. Eli on suuri riski, että ampumaratojen määrä 600:sta laskee vielä huomattavasti.

Uusien korvaavien ratojen avaaminen vaatii erinomaisen huolellisesti tehdyn valmistelun ja erityishuomio on luonnollisesti ympäristölupahakemuksessa. Uuden ampumaradan toimintakuntoon saattaminen vie aikaa, resursseja ja ennen kaikkea rahaa niin paljon, että sen eteen pitää kaikkien harrastajien yhdistää voimansa. Eli Metsästäjät, SAL-ampujat ja RESUL ampujat (+ muut ampujat) Huomio ! Yhteistyöhön MARS !!!

Aiheesta on lisätietoa Ampumaharrastusfoorumin ”Seminaari 2017” sivustolla useammassa kalvosetissä: avaa linkki tästä.

 

Asedirektiivi

Viime vuoden aikana jokainen itselataavalla kiväärillä (& Pistoolilla) toiminnallista lajia ampuva harrastaja seurasi kylmä hiki otsalla mitä ihmettä EU yrittää säätää. Komission ehdotus oli käytännössä täyskielto nykyiselle kalustolle ja harrastamiselle.

Onneksi valppaat harrastajat olivat hereillä ja viestivät jokaiseen suuntaan, että tämä esitys ei puutu laisinkaan varsinaiseen ongelmaan ja vaikuttaa tuhoisasti moneen urheiluammuntalajiin ja erityisesti Suomessa vaikeuttaa reserviläisten kykyyn ylläpitää hyvää kenttäkelpoisuutta ammunnan taidoissaan.

Hyvin monen vaiheen (liian monen tähän kirjaamiseen, mutta hyvä tiivistelmä täällä: http://www.halla- aho.com/scripta/ampumaasedirektiivin_uudistamisesta_osa4.html ) näyttäisi siltä. että Suomen toiminnallisen ammunnan harrastaja voisivat huokaista helpotuksesta ja tarinan pilven varsinainen hopeareunus voi olla ns. ”Reserviläispoikkeus”, minkä virallista sanamuotoa odotan vesi kielellä.

Kuitenkin kannattaa muistaa edellinen Aselakikierros, missä lajin harrastajaa vedettiin kölin ali oikein kunnolla, vaikka moni kansanedustaja kertoi meille lain olevan huono ja ajavan sinne muutoksia.

Eli edunvalvontakoneistomme saa ajaa korkeilla kierroksilla siihen saakka, kunnes muste on kuivunut päivitetyssä lakitekstissä.

Tänään (14.3) EU parlamentin äänestyksessä läpi menneestä kompromissista on hyvä yhteenveto toimarin säikeessä (sivu 386 ja postaajana on meidän Firearms United sankarimme ? ”8balls” ) : http://www.toiminta-ampujat.fi/phpBB/viewtopic.php?f=90&t=27537&start=12525 ja ihan aikuisten oikeasti harrastajamme ovat jaksaneet kommentoida tätä aihetta jo 487 sivua, mikä kertoo kentän huolesta melko hyvin.

Tällä kertaa allekirjoittaneen silmiin nousi vaatimus, että kaikki Deko-aseet pitää rekisteröidä ja tämähän operaatio tulee sekä iskemään Poliisin IT-järjestelmään ja lupatoimistojen resursseihin kuin leka. Ja tämähän häiritsee normaalia lupatyötä.

Eli tulevaisuuden kevennetty aselupamenettely voi olla edelleen aika hidasta. Toisaalta uuden aselupamenettelyn pitäisi hävittää erilaiset tulkinnat eri paikkakunnilla ja kaikki harrastajat olisivat tämän jälkeen samalla viivalla. Tästä aiheesta oli lisätietoa jo aiemmin mainitulla ”Seminaari 2017” sivustolla.

Kaikesta huolimatta aurinkoisempaa kevättä kaikille ja tarkkoja ja turvallisia laukauksia kun kelit sallii ampumaradoilla käymisen.

 

Matti Kariniemi, SRA toimikunnan puheenjohtaja

Kannusta kaveria liikkumaan

Löhöääkö kaverisi sohvalla, kun itse olet kuntosalilla, juoksemassa, hiihtämässä tai harrastamassa jotain muuta liikuntaa. Miten saisit tarttumaan oman liikuntainnostuksesi myös häneen?

Kaikki eivät motivoidu liikunnasta, vaikka tiedetään, että säännöllisellä liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, työmuistiin ja älykkyysosamäärään. Tieto siitä, että fyysinen aktiivisuus vähentää sairastumista muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen, ei myöskään lisää motivaatiota liikkumiseen, vaikka kyseisestä vaikutuksesta on todisteita. Pelkkä tieto liikunnan hyödyistä ja positiivisista vaikutuksista ei siis yksin riitä lisäämään motivaatiota. Liikuntamotivaatioon vaikuttavatkin vahvasti yksilön omat tunnepohjaiset asenteet liikuntaa kohtaan, liikunnan synnyttämät tuntemukset sekä ympäristöstä saatava kannustus.

 

Mitä on liikuntamotivaatio?

Motivaatio on yksilön henkinen tila, jossa hän toimii saavuttaakseen jonkin päämäärän. Motivaatio siis suuntaa yksilön toimintaa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Toisin sanoen motivaatio on syy ponnistella jonkin tavoitteen eteen. Liikuntamotivaatiolla tarkoitetaan niitä motiiveja, jotka saavat aikaan halun liikkua.

Liikuntamotivaatio muodostuu useammasta eri osa-alueesta, kuten liikunta-aktiivisuus, liikunta tottumuksena, liikunta voimavarana ja yleensäkin elämäntilanteen kokeminen liikunnalle suotuisana. Nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Motivaation esteitä ovat omat tuntemukset kuten väsymys, saamattomuus ja tylsyys, muu elämä ja liikuntamahdollisuuksien puute. Omalla mukavuusalueella oleminen tuntuu hyvältä. Rajallisesta vapaasta ajasta kilpailee moni kiehtova ja mielenkiintoa herättävä asia.

 

Liikunko riittävästi?

Fyysisen aktiivisuuden tutkimukset ovat osoittaneet, että kyselyillä saatu, siis itse ilmoitettu tieto usein yliarvioi omaa fyysistä aktiivisuutta. Pitäisi seuratakin fyysisen aktiivisuuden ohella myös liikkumattomuutta ja istumista. Kun arkielämä muuttuu fyysisesti yhä passiivisemmaksi, ei välttämättä riitä, että täyttää terveysliikunnan suositukset. Runsas päivittäinen istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan terveyshyötyjä. Erityisesti huomiota vaativat paljon arjessa istuvat, liikuntaa harrastamattomat henkilöt. Heillä on suuri vaara huonoon kuntoon, ylipainoon ja aineenvaihdunnan ongelmiin, jotka yhdessä kohottavat merkittävästi riskiä sairastua perinteisiin kansansairauksiin. Tutkimusten mukaan kestävyyskunnon osalta puolet työikäisistä liikkuu riittävästi, mutta lihaskunnon osalta vain viidesosa.

 

Voiko onnellisuutta jakaa?

Tutkimusten mukaan yksilötasolla mitattuna voimakkain yksittäinen liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä oleva tekijä on onnellisuus, joka ilmenee hyväksi koettuna terveydentilana.

Saavuttamaasi liikunnallista hyötyä jakamalla omakin liikunnan tuoma onnellisuuden määrä kasvaa. Vaikka pääsääntöisesti liikunnalliset hyödyt ovatkin henkilökohtaisia, henkilökohtaisen hyvän olon pitää antaa virrata myös lähiympäristöön. Ihmisellä on luontainen pyrkimys löytää mielen tasapainoa sekä mielihyvän ja onnellisuuden tunnetta. Yleisesti uskotaan, että onnellisuus lähtee ensisijaisesti itsestä ja että sen saavuttaminen on oma valinta. Tutkimus kertoo esimerkiksi sen, että 83 % nuorista kokee hankalaksi tehdä oikeita valintoja, joiden kautta he tulevat onnelliseksi ja 64 % kaipaa muilta tukea näiden valintojen tekemiseen. Tässä on mahdollisuus liikunnallisen vaihtoehdon tarjoamiseen.

 

Tavoitteena pysyvä muutos
Lapsuudesta juontuvat positiiviset liikuntakokemukset ovat merkityksellisiä pysyvän liikuntasuhteen muodostumisessa. Lapsuudessa omaksuttu liikunnallinen elämäntapa usein myös jatkuu aikuisuudessa.

Voidaan yleisesti ajatella, että liikunta merkitsee ihmiselle erilaisia asioita eri ikäkausilla. Lapsuuden merkityskokonaisuuksia ovat perheen arvot ja asenteet, kaveripiiri ja asuinympäristö. Aikuisuudessa merkittävää on liikunnan kautta koettu sosiaalinen tuki ja liikunta jaksamista lisäävänä voimavarana. Ikääntyessä liikunnalla on merkitys terveyden edistäjänä ja säilyttäjänä sekä aktiivisuuden voimavarana.

Tavoitteena on liikunnan kautta tapahtuva muutos onnellisempaan elämään. Muutoksen voi tehdä kaikissa ikäkausissa, tavoitteet ja keinot tietysti vaihtelevat.

Kannusta liikkumaan

Motivoituminen liikuntaan lähtee ihmisestä itsestään. Kuitenkin toiminta, joka saa alkunsa ulkoisen kannustuksen seurauksena, saattaa muuttua ajan myötä sisäisesti motivoituneeksi toiminnaksi. Liikuntamotivaatiossa on olennaista, että ihminen kokee liikunnan hyödyt sen haittoja suurempana. Liikunnan tuottama mielihyvä ja ilo motivoi. Liikunnan sosiaalisuudella ja toisten ihmisten tuella on suuri merkitys liikkumisen kannustajana.  Liikuntakaveri ja tutut ihmiset liikunnan parissa motivoivat. Ota siis asia puheeksi!

 

Raimo Ojala

Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn kehittäminen

Dosentti Matti Santtila, Maanpuolustuskorkeakoulu

Suomen maanpuolustus nojaa kahteen peruspilariin, jotka ovat koko maan puolustaminen ja yleinen asevelvollisuus. Yleisestä asevelvollisuudesta johtuen pääosa poikkeusolojen joukoista koostuu reserviläistä. Palkatun sotilashenkilöstön osuus on vain muutaman prosentin. Tämä edellyttää sitä, että reserviläisten sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn tulee olla korkealla tasolla ajasta riippumatta. Kertausharjoitusten merkitys on suuri joukkojen ja sen henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Toimintakyvyn kehittämiseen ei kertausharjoitusten lyhyt kesto riitä. Siksi olisi tärkeää, että reserviläiset olisivat motivoituneita ja oma-aloitteisia fyysisen toimintakykynsä kehittämisessä ja ylläpidossa.

Nykyaikainen sodankäynti on siirtynyt metsätaisteluista yhä useammin asutuskeskuksiin. Taistelut ovat lyhyitä ja intensiivisiä sisältäen runsaasti esteiden ylittämistä, juoksupyrähdyksiä sekä kiipeämistä painavien taakkojen kanssa rakennetulla alueella. Tästä johtuen sotilaiden kestävyysominaisuuksien merkitys on hieman vähentynyt, mutta hyvien voimatuotto-ominaisuuksien merkitys on aiempaa korostuneempi. Tutkimuksissa on havaittu, että vahvat ja isokokoiset sotilaat selviytyvät paremmin sotilastyötehtävistä, joissa joudutaan kantamaan tai nostamaan toistuvasti painavia taakkoja. Sotilastyö on edelleen vaativaa ja siksi reserviläisiltä vaaditaan riittäviä fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia.

Viimeisin reserviläistutkimus vuodelta 2015 nosti esille huolen reserviläisten fyysisestä kunnosta. Lähes puolet reserviläistä ei saavuttanut kestävyyskuntonsa puolesta sotilastehtäviensä edellyttämää minimivaatimusta. Lisäksi vain 14 prosenttia reserviläistä saavutti liikkuvalle sodan käynnille asetetun minimivaatimuksen. Reserviläisistä joka kolmas oli kehonpainoltaan ylipainoinen ja joka kymmenes lihava. Neljäsosa reserviläistä harrasti terveytensä kannalta riittävästi liikuntaa (ripeää kestävyysliikuntaa vähintään 150 min/vko tai rasittavaa 75 min/vko sekä vähintään 2 krt/vko lihasvoimaharjoittelua), mutta reilu viidennes ei liikkunut lainkaan. Lihaskuntoharjoittelua harrasti riittävästi joka kolmas reserviläisistä. Tutkimus osoitti, että pääosalla reserviläisistä oli hyvä liikuntamotivaatio. Valtaosa heistä koki psyykkiset voimavaransa riittäviksi. Yleisesti ottaen reserviläisten depressio- ja stressioireiden taso oli alhainen, mutta psyykkistä oireilua esiintyi noin joka kymmenennellä.

Säännöllinen fyysinen harjoittelu ja liikunta ovat reserviläisen taisteluvalmiuksien ylläpidossa välttämätöntä.  Reserviläisen tulisi harrastaa liikuntaa lähes päivittäin ja siitä lihaskuntoharjoittelua tulisi olla vähintään kaksi kertaa viikossa. Liikunnan tulisi olla monipuolista koostuen useista eri liikuntamuodoista. Isoja lihasryhmiä kuormittava liikunta, kuten juoksu, maastohiihto, sauvakävely, vaellukset sekä pyöräily ovat tehokkaita kestävyysliikuntamuotoja. Maila- ja pallopelit ovat hyviä liikuntamuotoja nopeuden, nopeuskestävyyden sekä ketteryyden kehittämisessä. Monipuolisella voimaharjoittelulla kehitetään ja ylläpidetään lihasten voimaominaisuuksia, ehkäistään lihasten surkastumista sekä tuki- ja liikuntaelinvammoja.

Reserviläisjärjestöjen rooli on tärkeä reserviläisten fyysisen toimintakyvyn ja liikunta-aktiivisuuden kehittämisessä. Jokaisen vapaaehtoisen kertausharjoituksen ja maanpuolustuskoulutustapahtuman tulisi sisältää fyysistä toimintakykyä kehittävää tai vähintään ylläpitävää liikuntaa. Liikunnan tulisi olla sellaista, mikä kehittää samalla reserviläisten sotilaallisia valmiuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi esteradat, kunto- ja taukojumpat, suunnistus tai marssit. Liikuntaosuuksien ei tarvitse olla pitkäkestoisia, vaan ne voivat olla lyhyitä 15–20 minuutin kestoisia ns. mikroharjoituksia sotilasvarustuksessa muun koulutuksen ohessa. Niitä on menestyksellisesti käytetty muun muassa Tanskan asevoimissa. Kuntotestit, perinteiset marssit ja jotokset ovat tärkeitä liikuntatapahtumia, mutta yleensä niihin osallistuu vain liikunnallisesti aktiiviset reserviläiset. Siksi olisi tärkeää luoda uusia kiinnostavia liikuntamuotoja, jotka saavat myös vähemmän liikuntaa harrastavat innostumaan liikkumisesta sekä oman hyvinvointinsa kehittämisestä. Kuten hyvin tiedetään, on liikunta yksi parhaita lääkkeistä melkein vaivaan kuin vaivaan.

Lopuksi totean, että kaikki uudet innovatiiviset tavat, jotka edistävät reserviläisten liikunta-aktiivisuutta ja fyysistä toimintakykyä, ovat tervetulleita. Tarvitsemme lisäksi vapaaehtoisia liikunta-alan ammattilaisia, jotka kannustavat reserviläisiä liikkumaan sekä rakentavat uusia mielenkiintoisia liikuntatapahtumia. Jokainen hetki liikunnan parissa edistää samalla reserviläisten poikkeusolojen suorituskykyä, mutta myös heidän elämän laatuaan ja hyvinvointia. Yleisesti liikunnan pitää olla mielekästä, motivoivaa ja sellaista, jota oikeasti haluaa tehdä. Siksi tarjolla pitää olla useita erilaisia liikuntamahdollisuuksia, joista jokainen voi valita mieleisensä tavan liikkua. Lainaten edes menneen tasavallan presidenttimme Urho Kekkosen sanontaan, että ”kaikki syyt, jotka estävät liikkumisen, ovat tekosyitä”!

Hyvää ja liikunnallista kevään odotusta!

Rayson M, Holliman D, Belyavin A. Development of physical selection procedures for the British Army. Phase 2: relationship between physical performance tests and criterion tasks. Ergonomics. 2000; 43(1):73–105.

Ross R, Blair B, Ross A, Church T, Després JB, Franklin B, Haskell W, Kaminsky L, Levine B, Lavie C, Myers J, Niebauer J, Sallis R, Sawada S, Sui X, Wisløff U. Importance of Assessing Cardiorespiratory Fitness in Clinical Practice: A Case for Fitness as a Clinical Vital Sign. Circulation 2016; 134: DOI: 10.1161/CIR.0000000000000461. Print ISSN: 0009-7322.

Vaara J & Kyröläinen H (toim.). Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015. Pääesikunta, koulutusosasto. ISBN: 978–951-25-2779-3 (nid.). ISBN: 978-951-25-2780-9 (pdf). Juvenes Print, Tampere 2016.

Tuulahduksia viestinnästä

Vuosi sitten Reserviläisurheiluliitto siirtyi uuteen verkkopalveluun. Samalla kun vanhat nettisivut jäivät historiaan, liitto alkoi noudattaa uutta viestintästrategiaa, jonka keskeisenä ideana on palvelu, osallistuminen ja ulospäin suuntautuminen. RESUL haluaa jatkossa näkyä ja kuulua.

Viestinnän haaste on huomioitu myös RESULin hallituksessa. Se on tunnistettu, kirjattu ylös ja sen eteen on alettu tekemään entistä enemmän työtä. Ilman tehokasta ja oikein kohdennettua viestintää organisaatiot käyvät tyhjäkäyntiä ja muuttuvat etäisiksi rakennelmiksi jäsenilleen – niihin on vaikea samaistua. Organisaation ydinviesti rakentuu sen tarinan ympärille, joka halutaan kertoa. Ilman mieleenpainuvaa tarinaa viestintä menettää voimaansa. Samoin organisaatio. RESUL haluaa liikkua ja liikuttaa. Siinä on meidän tarina.

Kuluneen syksyn aikana RESUL on osallistunut viestintäalan eri tapahtumiin ja hakenut oppia omaan viestintäänsä. Postin järjestämä Tieto, tulos ja tulevaisuus- seminaari Helsingissä keräsi yhteen alan huippupuhujia Suomesta ja Ruotsista. Oli sitten kyse kansainvälisestä yrityksestä tai paikallisesta yhteisöstä, viestinnän suuret linjat ja painopisteet ovat samanlaiset:

  • tunne asiakkaasi
  • tee kiinnostavaa sisältöä
  • luo tunneside
  • yllätä ja osallistu
  • mikä on organisaatiosi tarina?

Aiomme jatkossakin osallistua ja näkyä eri mediakanavissa. Ilman näkyvyyttä ja osallistumista ei voi tavoittaa ihmisiä ja ilman ihmisiä ei olisi toimintaa. Jatkossa RESUL haluaa olla proaktiivinen viestinnässään ja tuoda esille enemmän omaa tekemistään ja erikoisosaamistaan. Painopiste on edelleen RESULin kilpailuissa. Niitä halutaan mainostaa ja tulokset julkaistaan edelleen verkkopalvelussa. Mutta haluamme myös tuoda esille muiden urheilulajien tapahtumia ja kilpailuja. Urheilu ja liikkuminen ovat meidän kaikkien yhteinen asia, se ei ole kenenkään yksinoikeus. Tällä tavoin toivomme saavamme uusia jäseniä liittymään reserviläistoimintaan.

Haluamme myös jatkossa nostaa esille piirien omia kilpailuja.

RESULin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Ilman tekeviä käsiä ja jalkoja yhtäkään kisaa tai tapahtumaa ei saada järjestetyksi. Vuosi sitten aloimme esitellä ihmisiä, jotka ovat jollain tapaa mukana reserviläistoiminnassa. Esittelyjä tullaan jatkamaan monipuolisesti. Myös videoesittelyt ovat mahdollisia.

Organisaatiot sokaistuvat usein omalle tekemiselleen, eivätkä tunnista kipukohtia, siksi ne eivät kykene aidosti uusiutumaan. RESUL pyrkii jatkuvasti kehittämään omaa viestintäänsä entistä monikanavaisemmaksi. Se on elinehto, mikäli haluamme tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä. Tämä tarkoittaa aktiivista läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Jatkossa panostamme entistä enemmän luovuutta ja voimavaroja facebookiin ja instagramiin. Tästä hyvänä esimerkkinä meneillään oleva #kenttäkelpo valokuvakilpailu.

Parhaimmillaan viestintä on hauskaa puuhaa. On kiva saada keksiä erilaisia tempauksia ja kokeilla omia ammatillisia rajoja. Kaiken ei tarvitse olla yksitoikkoista ja totista informaation jakamista. Joten pysykää kanavalla, sillä tämän talven aikana alkaa uusi mielenkiintoinen kokeilu, joka varmasti näkyy ja kuuluu.

Loppuun kaino pyyntö. Mikäli näette RESUL postauksen somessa, niin tykätkää, jakakaa ja kommentoikaa. Näin saadaan aikaiseksi sitä kuuluisaa pöhinää.

Jan Zographos
Viestintävastaava

Yhteisvoimin ja iloisella mielellä strategiaa toteuttamaan!

Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöt ovat hyväksyneet liiton strategian 2016 -2020.

Liiton hallitus kirjasi viimeisessä kokouksessaan 01.09.2016 niitä asioita, joita olemme toteuttamassa strategian suuntaisesti. Liiton strategia on luettavissa alla olevasta linkistä:

RESUL strategia 2016-2020

 

Yksi strateginen kivijalka on liiton lajit

Reserviläisurheiluliitto on kysynyt jäsenliittojensa jäseniltä mielipiteitä liiton lajeista ja olemme saaneet lähes 5000 vastausta, jotka ovat johtaneet siihen, että liitto on jakanut lajit kolmeen kategoriaan ja jokaista tullaan syksyn aikana ”myllyttämään” seuraavissa työpajoissa:

  • yhdistelmälajit
  • rata-ammuntalajit sekä sovellettu reserviläisammunta (SRA)
  • uudet lajit sekä jotokset

Näissä työpajoissa alasin huutaa, kun moukaroimme lajeja uuteen uskoon ja kehitämme aivan uusia lajeja. Olemme toki jo kokeilleet maastopyöräjotosta Suonenjoella 27.-28.08.2016 ja se tuntuisi istuvan erittäin hyvin jotosvalikoimaamme.

Kokeilujen ja uuden oppimisen kautta uskoisin palvelutarjontamme muuttuvan vuoteen 2018 mennessä.

”Lupakirja”

Reserviläisurheiluliiton lajit, esim. ammunta tarvitsevat ammattitaitoisia toimihenkilöitä, jotta toiminnan laatu, turvallisuus ja asiakaspalvelu paranevat sekä kilpailujen läpivienti ammattimaistuu ja mahdollisesti nopeutuu.

Tähän tarpeeseen Reserviläisurheiluliitto kehittää koulutusjärjestelmän, jossa tietyin välein varmistetaan henkilöstön osaaminen ja he saavat lunastaa tähän toimintaan oikeuttavan tunnisteen. Toki mahdollisuus vaativimpiin toimitsijatehtäviin on myös olemassa.

 

Perusyhdistysten liikuntaohjeistus

Liikuntatoiminnan ohjeistuskella on tarkoitus edistää perusyhdistysten kilpailutoiminnan ja erityisesti kuntoliikunnan suunnittelua ja toteutusta, organisoida tämä toiminta järkevästi muiden toimijoiden kanssa sekä ohjeistaa RESUL:n eri lajeihin tutustumiseen sekä kilpailujen järjestämiseen.

Lisäksi on tarkoituksena koota 15-20 perusyhdistystä, joilla on kokemusta, mielenkiintoa ja halua kehittää reserviläisten liikuntatoimintaa.

Tämän tiimin kanssa ideoidaan uusia mahdollisuuksia jäsenten liikuttamiseen, kokeillaan uusia liikuntamuotoja ja tuotetaan muille hyviä käytäntöjä, joihin pääsee tutustumaan liiton verkkopalvelussa

Kaikki edellä mainittu tehdään hyvässä yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa tavoitteena liikkuvampi ja suorituskykyisempi reservi sekä hyväkuntoinen kansalainen, joka jaksaa työelämässä ja harrasteidensa parissa.

 

Piiritapaamiset

Reserviläisurheiluliitto järjestää piiritapaamisia säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on tulla tutuksi kentän toimijoiden kanssa ja saada suoraa palautetta liiton toiminnasta.

Lisäksi Reserviläisurheiluliitto esittelee näissä tapaamisissa omaa toimintaansa. Ensimmäinen piiritapaaminen järjestetään 22.09. Katajanokan Kasinolla Helsingissä ja silloin vieraanamme ovat Helsingin ja Uudenmaan reserviupseeri- ja reserviläispiirit.

Piiritapaamiset pyritään järjestämään 2-4 erillisen piirin yhteistapaamisena ja näitä tapaamisia on vuositasolla 2-3.

 

Yritysyhteistyö

Reserviläisurheiluliitto tarvitsee resursseja palvellakseen yhä paremmin jäsenjärjestöjensä jäseniä.  Tämän johdosta olemme kehittämässä yhdessä Creamentors Oy:n kanssa konseptia, jonka avulla voimme tarjota potentiaalisille yritysyhteistyökumppaneille vastikkeellisia palveluja. Tätä prosessia johtaa televisiostakin tuttu asiakkuusjohtaja Jukka Mildh.

 

Reserviläisurheiluliitto toivottaa kaikille verkkopalvelun asiakkaille liikunnallista ja iloista syksyä, ottakaa yhteyttä, palvelemme mielellämme!

 

Risto Tarkiainen

Toiminnanjohtaja