Asiallinen pukeutuminen osoittaa arvostusta isäntää kohtaan

Puolustusvoimien M05-maastopukujen mallisuoja päättyi 26.9.2016 ja sen jälkeen myyntiin on tullut samankaltaisia pukuja. Puolustusvoimat on antanut reserviläisille luvan käyttää näitä kolmannen osapuolen valmistamia, ns. M05 RES-maastopukuja, tietyin ehdoin.

Samaan aikaan myyntiin on tullut sekä paljon erilaisia kurssimerkkejä, että ulkonäöllisesti yhteensopivia varusteita, jotka eivät kuitenkaan kuulu PV:n valikoimiin.

M05 RES on siis siviilivaate, tai kuten Puolustusvoimat asian ilmaisee, ilman merkkejä ja tunnuksia se on pelkkä suojavaate. Maastopuvusta tulee sotilaspuku kun siihen yhdistetään arvomerkit, tai muita virallisia tunnuksia. Näiden käyttö maastopuvun kanssa muualla kuin harjoituksissa tai muuten erikseen luvallisissa yhteyksissä on laissa kielletty (kts. HK905/3.12.2014 luku 2.6).

Harjoitusten ulkopuolella M05 RES-maastopuvun kanssa voi käyttää muita kuin virallisia tunnuksia, kunhan toteutuu ”joko/tai”-tilanne, eli joko koko asu on sotilaspukuja koskevan normin mukainen, tai siinä ei ole yhtäkään virallista tunnusta. Esimerkiksi virallisten arvomerkkien ja epävirallisten koulutushaaramerkkien samanaikainen käyttö on kielletty.

Puolustusvoimien M05 maastopuvun kanssa epävirallisten tunnusten ja muiden kuin PV:n jakovarusteiden samanaikainen käyttö on kielletty.

M05 RES-puvun käyttö epävirallisten tunnusten kanssa Puolustusvoimien alueella tapahtuvassa tilaisuudessa, kuten vaikkapa ampumaradalla, on kuitenkin ongelmallista. Koska PV:n M05 –maastopuku ja M05 RES ovat ulkoisesti identtisiä, on syytä välttää epävirallisten tunnusten käyttöä kokonaan. Ohikulkeva henkilö ei voi erottaa onko härövarustuksessa käytetty PV:n M05 vai M05 RES –maastopukua.

Kilpailut ja harjoittelu joka tapahtuu Puolustusvoimien alueella on aina etuoikeus. Etuoikeus voidaan evätä, mikäli yhteistyö aiheuttaa ongelmia. Mikäli varuskunta-alueella pyörii reserviläisiä epämääräisissä asukokonaisuuksissa, on se omiaan aiheuttamaan hämmennystä esimerkiksi varusmiesten keskuudessa ja haittaamaan koulutusta.

Kilpailun johtajalla on oikeus jatkossakin puuttua kilpailijoiden asuvalintoihin, mikäli ne voivat vaarantaa reserviläisjärjestöjen ja Puolustusvoimien yhteistyön. Nykyisellä individualismin aikakaudella on tavanomaista penätä itseilmaisun oikeutta apinan raivolla, mutta silloin kun puhutaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, olisi syytä laittaa joukon etu oman edun edelle.

Tuplaturva 2017

Tuplaturvan (http://www.sport.fi/valo/jasenjarjestopalvelut/vakuutukset-ja-sopimukset/tuplaturva) vakuutuskausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Valo on sopinut OP Vakuutuksen kanssa vakuutuksen jatkosta vuoden 2017 ajaksi. Tällä kertaa tehdään vain yhden vuoden sopimus, koska Olympiakomitean on tarkoitus kilpailuttaa kaikki yhteisön yhteiset vakuutukset vuonna 2017.

OP Vakuutus tarjoaa Tuplaturvan vuoden 2016 hinnalla. Tapaturmavakuutuksen hinta on 136 053,68€ ja vastuuvakuutuksen 53 165,00€ eli yhteensä 189 218, 68 €. Vakuutusten riskisuhde (korvatut vahingot ilman liikekuluja suhteessa vakuutuksen hintaan) oli tapaturmavakuutuksessa 61% ja vastuuvakuutuksessa 70 %. Vakuutuksen sisältöön tai ehtoihin ei ole tulossa muutoksia. Tuplaturva 2017 esite lisätään nettisivuille (linkki yllä) heti sen saatuamme.

Liittokohtaiset hinnat ovat samat kuin vuonna 2016. Liittosi osalta Tuplaturva jatkuu keskeytyksettä vuodelle 2017. Mikäli haluatte irtisanoa vakuutuksen tehkää se sähköpostilla, viimeistään 30.11.2016, osoitteeseen [email protected].

Tuplaturvan lisäksi kannattaa tutustua OP Vakuutuksen Urheilujärjestöjen Omaisuusturvaan. Vuonna 2016 mukana oli 25 järjestöä. Jo mukana oleville liitoille toimitetaan vakuutuksen tuotelehti heti sen saatuamme. Lisätietoja uusille liitoille allekirjoittaneilta.

Lataa tuplaturva esite tästä (pdf).

 

Uusi asedirektiivi rajoittaa reserviläistoimintaa

Maanpuolustusjärjestöt yhteisrintamassa puoliautomaattiaseiden rajoittamista vastaan

Reserviläisurheiluliitto ja sen jäsenliitot (RES, RUL, MPKL ja SRTL) ovat yksimielisiä siitä, että maamme reserviläisarmeijaan perustuva kansallinen puolustusratkaisu ja geopoliittinen sijainti vaativat sen, että reserviläisemme voivat edelleenkin ylläpitää ampumataitojaan puoliautomaattiaseilla, sillä ainoastaan puolustusvoimien toimenpitein ei ole mahdollista turvata reserviläisille riittäviä harjoitusmahdollisuuksia maanpuolustus- ja ampumataitojen ylläpitämiseksi. Tarvitaan myös mahdollisuudet monipuoliseen ampumaharjoitteluun ja näin kenttäkelpoisuustaitojen ylläpitoon omaehtoisen harjoittelun kautta.

Reserviläisurheiluliitto ja sen jäsenliittojen yhteinen lausunto hallintovaliokunnalle löytyy aiempana linkeistä sekä tämän sivun alalaidasta pdf-muodossa. Parhaillaan on työstettävänä englanninkielinen lausunto Suomen europarlamentaarikoille. Lausunto lähetetään myös eduskuntaryhmien puheenjohtajille, sillä ensi viikolla eduskunta käsittelee EU-komission käsittelyyn tulevan esityksen, jonka mukaan puoliautomaattiaseet kiellettäisiin.

Alla pohjatiedon päivittämiseksi hallituksemme ja Puolustusministerimme tuore kannanotto, joka on ilahduttavasti identtinen liittojen edunvalvonnassa esittämien argumenttien kanssa.

Lainaus on Iltalehden nettisivuilta 28.11.:
”Juha Sipilän johtama hallitus päätti viikko sitten EU-ministerivaliokunnan kokouksessa esittää muutoksia EU-komission ampuma-asedirektiiviin. EU-komission ampuma-asedirektiivin tiukennukset sisältävät muun muassa puoliautomaattisten aseiden rajoittamista. Vaikutukset näkyisivät mm. metsästyksessä, asekeräilyssä ja ammuntaharrastuksissakin, mikäli direktiivi hyväksyttäisiin tällä hetkellä esitetyssä muodossa. Rajoitusten pelätään johtavan myös reserviläisten harjoituksissa käytettävien aseiden täyskieltoon, mikä käytännössä lopettaisi vapaaehtoiset reserviläisammunnat.”

Suomen Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan vapaaehtoistoiminta on kustannustehokas pelote ja yksi Suomen maanpuolustuksen peruspilareista, joita ei muualla Euroopassa ymmärretä.

”Muissa EU-maissa on pitkälti ammattiarmeijat”, Niinistö kommentoi perjantaina.
Niinistö painotti, että nykymuodossa hyväksytty asedirektiivi heikentäisi suomalaisen reservin osaamista merkittävästi ja vaikuttaisi siten heikentävästi Suomen puolustuskykyyn.
”On muistettava ja muistutettava, että kansallisen puolustuksen järjestelyt eivät kuulu Euroopan komissiolle. Ne kuuluvat jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan – komissio ei saa näihin asioihin puuttua”, Niinistö sanoi.

”Uskon, toivon ja rukoilen, että päättäjillämme ja EU-päättäjillä on vahvuutta, näkemystä ja päättäväisyyttä tehdä asiassa sellaiset päätökset, jotka säilyttävät reserviläisarmeijamme harjoitusmahdollisuudet, puolustuskyvyn ja vahvan maanpuolustustahdon”, toteaa Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist.

 

RESUL lausunto EU asedirektiivi (pdf).

 

Täältä Reserviläisurheiluliiton kotisivuilta löydät lähipäivien ja viikkojen ajan tuoreet tiedot tapahtumien kulusta. 

Tor-Erik Lindqvist jatkaa liiton puheenjohtajana

Reserviläisurheiluliiton syyskokous 19.11. Lappeenrannassa Jalustintutumalla -syyskokousviikonloppuna keräsi paikalle edustajat kaikista liiton 42 jäsenyhdistyksestä.

Kokoustilassa oli tunnelmaa ja tuolejakin haettiin paikalle lisää.
Kokous hyväksyi muutamalla muutoksella toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017.

Liiton puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin yksimielisesti liiton nykyinen puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist Salosta.

Turre, niin kuin haluaa itseään kutsuttavan on pitkän linjan maanpuolustaja Varsinais-Suomesta ja siellä hän on toiminut niin kerho- kuin piiritasollakin monissa tehtävissä sekä MPK:n Varsinais-Suomen KOTU-yksikön varapäällikkönä.
Turren siviilityö on lukion lehtori Salon Lukiossa ja sotilasarvoltaan hän on majuri res. Turre on paneutunut kaikella tarmollaan kehittämään Reserviläisurheiluliittoa koko reservin liikuttajaksi niin tänään kuin tulevaisuudessakin.

Reserviläisurheiluliiton hallitukseen valittiin uusina jäseninä Jari-Pekka Walden Suomen Reserviupseeriliiton sekä Sakari Ranta Reserviläisliiton mandaatilla. Minna Nenonen ja Jouko Hyppönen (Reserviläisliitto) valittiin uudelleen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, samoin Sami Kesäjärvi (Maanpuolustuskiltojen liitto).

Lue lisää.

RESUL syyskokous lappeenrannassa

Reserviläisurheiluliiton syyskokous järjestetään 19.11. Lappeenrannassa Jalustintuntumalla -viikonlopun yhteydessä.

Ensimmäistä kertaa Reserviläisurheiluliiton historiassa sen kaikki 42 jäsenjärjestöä on edustettuna tässä syyskokouksessa.

”Tämä kertoo siitä kiinnostuksesta, mikä kentällä on Reserviläisurheiluliiton toimintaan ja samalla yhteisen syyskokousviikonlopun mielekkyydestä, voihan henkilö samalla kertaa osallistua useamman liiton kokouksiin. Reserviläisurheiluliitolla niin kuin maanpuolustusjärjestöillä yleensä on työntäyteinen Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisuhlavuosi ja toki se pitää toteuttaa mahdollisimman tyylikkäästi”,

toteaa Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen.

”Liitossa on erinomainen tekemisen meininki ja ensi vuodelle on tulossa varmasti monenlaista mielenkiintoista tekemistä”.

Liitteenä syyskokouksessa käsiteltävänä oleva toimintasuunnitelma ensi vuodelle.

Toimintasuunnitelma 2017 (pdf).

 

Yhteinen lausunto sisäministeriölle aselain muuttamiseksi

Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamisesta (SM Lausuntopyyntö 29.6.2016)

RESUL, RES, RUL, MPKL ja SRTL antoivat yhteisen lausunnon sisäministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamiseksi. Järjestöt pitivät esitystä kannatettavana ja siinä oli mukana merkittäviä järjestöjen ajamia asioita. Hankkeen tavoitteena on aselupamenettelyn uudistaminen samalla huomioiden aseturvallisuuden säilyminen.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia ase-elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen ilmoittaa maahantuomansa, siirtämänsä, hankkimansa, valmistamansa tai muuntamansa ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot poliisin asetietojärjestelmään. Aseen koko elinkaari pyritään saamaan paremmin lupahallinnon piiriin.

Hankkimis- ja hallussapitolupamenettely sekä yksityistä valmistamislupaa koskeva lupamenettely yhdistettäisiin yksivaiheiseksi aselupamenettelyksi. Hankkimislupa olisi voimassa kaksi vuotta.

Aselupaa voisi hakea sähköisesti, mutta sen rinnalla säilyisi mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden.

Aseluvan hakemista ei olisi sidottu luvanhaltijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voisi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Lupahakemuksia voisi siirtää ruuhkautuneilta poliisilaitoksilta toisille.

Soveltuvuustestistä luovuttaisiin, koska testin hyödynnettävyys on huono ja sen koetaan vievän kohtuuttomasti poliisin resursseja. Muilta viranomaisilta tulevien ilmoitusten kautta saadaan tietoa luvan hakijoiden ja haltijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi asevelvollisen käyttäytymisestä. Näitä tietoja voidaan hyvin hyödyntää arvioitaessa henkilön soveltuvuutta aseen hankkimiseen ja hallussapitoon.

Velvollisuutta hankitun ampuma-aseen esittämiseen tarkastettavaksi poliisille rajoitettaisiin. Ampuma-aselain mukaiselta asealan elinkeinonharjoittajalta hankittua, ts. elinkeinonharjoittajan rekisterissä jo olevaa asetta ei pääsääntöisesti tarvitsisi esittää poliisilaitoksella.

Asekeräilijän oikeudesta pitää tiedostoa hankkimistaan ampuma-aseista ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta luovuttaisiin. Keräilijän tulisi hakea aselupaa kaikille hankkimilleen ja jo omistamilleen ampuma-aseille.

Ampuma-aseluvan peruuttamista koskevan menettelyn vireille tuloa koskevia määräyksiä selkeytetään. Nyt ampuma-aselaissa ei ole säädetty siitä, millä perusteella luvan peruuttamismenettely voidaan panna tai on pantava vireille.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sähköistä asiointia vaativien uudistusten osalta muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta huhtikuussa vuonna 2018. Uudistukset liittyvät osin poliisin asetietojärjestelmän uudistamiseen.

Järjestöillä ei ollut aihetta lausua siltä osin kun esitys koskee muutoksia ase-elinkeinonharjoittajan kirjaamis-, ilmoitus- ja vastaavia velvollisuuksia. Järjestöt eivät myöskään lausuneet asekeräilijöiden luvitusvelvollisuutta koskevista muutoksista. Muulta osin esitykset olivat kannatettavia ja vastasivat järjestöjen ajamaa linjaa, minkä järjestöt totesivat lausunnossaan. Järjestöt kiinnittivät huomiota riskiin lupamaksujen nousemisesta, mikäli kaikki tietotekniikan uudistamisesta aiheutuvat kulut pyritään kattamaan lupamaksuilla.

Ohessa seuraa järjestöjen yhteinen lausunto Sisäministeriölle.

RESUL lausunto (pdf).

Sisäministeriön lausuntopyyntö (pdf).

HEluonnos 29.6.2016 (pdf).

 

Jukka-Pekka Ahonen – monipuolinen reserviläistoimija

Tämä juttu on aluperin ilmestynyt Kaartinjääkäri-lehdessä ja se julkaistaan lehden luvalla kokonaisuudessaan RESUL verkkopalvelussa.

Kaartin jääkärirykmentin kilta – tuhansia mahdollisuuksia

Kaartin jääkärirykmentin kilta vaalii ja tekee tunnetuksi rykmentin perinteitä, sekä tukee palveluksessa olevia varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Killan jäsenyys on myös portti satoihin erilaisiin tapahtumiin, uusiin harrastuksiin, koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Kaartin jääkärirykmentin kilta jo yksinään järjestää vuosittain noin sata erilaista jäsentapahtumaa. Killlan kautta avautuu mahdollisuus osallistua tuhansiin muiden kiltojen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tai Reserviläisurheiluliiton (RESUL) järjestämiin tapahtumiin. Tätä polkua lähti muutama vuosi sitten kokeilemaan myös Jukka-Pekka Ahonen, joka on Kaartin jääkärirykmentin killan kautta löytänyt tien aktiiviseen kiltatoimintaan sekä Reserviläisurheiluliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi. Jukka-Pekka – tutummin Jukkis – palveli varusmiehenä Kaartin jääkärirykmentin toisessa jääkärikompaniassa, joten rykmentin kilta oli hänelle helppo valinta, sieltä on ollut turvallista ponnistaa eteenpäin vapaaehtoisen maanpuolustuksen maailmaan.

 

Sotilaslajit ja –liikunta saivat lähtemään mukaan toimintaan

Kiinnostuin vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä alun perin marssien myötä. Harrastin pidempiä erävaelluksia ja vuoristokiipeilyä, mutta elämänmuutoksen myötä syntyi tarve harrastaa jotakin, joka ei edellytä päivien tai viikkojen poissaoloa kotoa. Aatemaailmaltani tunsin jo entuudestaan vetoa sotilaslajien pariin ja niinpä marssit tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta.

Jukkis on kiitollinen erityisesti Kaartin jääkärirykmentin killan hallituksen lämpimästä vastaanotosta. Uusi nuori jäsen, joka selvästi osoitti aktiivisuutta ja halua olla kuulua joukkoon, otettiin heti mukaan toiminnan ytimeen. Jukkiksen ideoimana kiltaan perustettiin marssi- ja liikuntajaos, jonka puitteissa erilaisiin liikuntatapahtumiin päästäisiin mukaan.

Käytännössä katsoen voin sanoa, että kaikki tuki, jota on vuosien varrella pyydetty liikuntatoimintaan, on myös saatu, kertoo Jukkis.

Liikunta- ja marssijaos on osallistunut joukkueena esim. MPK:n järjestämälle Kesäyönmarssille ja muihinkin kävelytapahtumiin ja jatkossa toimintaa on tarkoitus kehitellä lisää. Uuden toiminnan aloittaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Hyvästä ideasta ja huolellisesta toiminnan suunnittelusta huolimatta vie aikansa, ennen kuin ihmiset löytävät uudet asiat.

Osallistujien ja yhteisen ajan löytäminen ei ole helppoa. Nykyisin ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan rajusti, lukuisat harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat asettavat melkoiset vaatimukset järjestäjälle. On keksittävä tapoja tehdä osallistumisesta palkitsevaa ja vaivatonta, pohtii Jukka-Pekka.

 

Kiltatoiminta on erinomainen mahdollisuus verkostoitua

Kaartin jääkärirykmentin kilta ja nopeasti tullut kutsu hallituksen jäseneksi tarjosivat Jukka-Pekka Ahoselle aitiopaikan kiltatoimintaan tutustumiselle. Jonkin ajan kuluttua tie vei miehen myös Vääpelikillan jäseneksi. Hän on ollut siellä mukana muun muassa kurssivääpelitoiminnassa, joka tarkoittaa käytännössä harjoitusten huollon organisoimista. Jukkiksen aloittama marssi- ja liikuntatoiminta Kaartinjääkärirykmentin killassa herätti kiinnostusta myös Reserviläisurheiluliitossa ja sitä kautta hänet haluttiin mukaan myös Reserviläisurheiluliittoon (RESUL). RESUL vastaa reserviläisliikunta, -urheilu ja -kilpailutoiminnan järjestämisestä sekä kehittämisestä.

RESUL myös järjestää valtakunnalliset mestaruuskilpailut eri lajeissa. Esim. sovellettu reserviläisammunta SRA on Reserviläisurheiluliiton laji ja liitto vastaa SRA-koulutuksen sisällöstä ja sääntöjen ja lajin kehittämisestä yleensäkin. RESUL on myös merkittävä vaikuttaja. Hyvä esimerkki tästä on asiantuntija- ja edunvalvontatehtävät. Kun esim. EU:n ampuma-asedirektiivistä nousi kohu, niin RESUL:in asiantuntijat olivat aktiivisesti vaikuttamassa, että päättäjillä on käytettävissään asianmukaista faktatietoa.
Jukkis on ollut RESUL:in hallituksen jäsen nyt kolmatta vuotta ja on osallistunut aktiivisesti liiton strategian ja viestinnän kehitykseen. Näkyvin saavutus on verkkosivujen uudistus viime vuonna.

Tänä vuonna painopisteenä on lajivalikoiman kehittäminen ja tuotteistaminen unohtamatta viestinnän jatkuvaa kehittämistä, kertoo Jukkis.

Kiitoksena valtavasta määrästä vapaaehtoistyötä, jota Jukkis on tehnyt liiton hyväksi, hänelle myönnettiin 4.6.2016 RESUL:in hopeinen ansiomerkki.

Eerik Lehto. Jukka-Pekka Ahoselle (neljäs oikealta) myönnettiin Reserviläisurheiluliiton hopeinen ansiomerkki 4.6.2016.

 

Puolustusvoimat eivät yksin pysty pitämään kenttäkelpoisuutta yllä

Uusi taistelutapa nostaa liikkuvuuden ja kenttäkelpoisuuden entistä kriittisempään rooliin reserviläisarmeijaa mietittäessä.

Käytännössä pienempään reserviin kohdistuu aiempaa merkittävästi kovemmat odotukset. Jotta puolustus olisi uskottavaa, on reserviläisten oltava kenttäkelpoisia – eli siis hyvässä fyysisessä kunnossa ja varustettuna oikeilla tiedoilla ja taidoilla, kertoo Jukka-Pekka ja jatkaa toteamalla.

Tämän varmistaminen edellyttää muidenkin kuin Puolustusvoimien työtä. Kiltojen kautta on mahdollisuus olla mukana toiminnassa edistämässä omaa kenttäkelpoisuutta, fyysistä suorituskykyä, sotilas- ja ampumataitoja. Lisäksi suorituksia voidaan mitata ja raportoida, jolloin saadaan arvokasta tietoa Puolustusvoimien käyttöön.

Syksyn mittaan jatkamme RESUL:in kenttäkelpoisuus kampanjaa ja pyrimme tulemaan yhä laajemmin yleisön näkyville mm. sosiaalisessa mediassa sekä omien tapahtumien myötä, että tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, hän kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.

Aikaa pitää olla myös oman kunnon ylläpitämiseen

Edellisten parin vuoden aikana termi ”ruuhkavuodet” ovat todella alkaneet aueta minulle, kertoo Jukkis.

Koko elämäntapa on muuttunut, muutto Helsingin keskustasta Lohjalle metsän keskelle kymmenen siperianhuskyn kanssa ja pienokaisen syntymä perheeseen ovat antaneet elämälle uudenlaisen sisällön. Työn, perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittaminen edellyttävät jatkuvaa tasapainoilua. Aikaa olisi kuitenkin löydettävä myös oman kunnon ylläpitämiseen.

Jukkis on löytänyt sotilasliikunnan lisäksi myös uudenlaisen liikuntamuodon, josta pääsevät hänen lisäkseen nauttimaan myös perheen nelijalkaiset.

Nykyinen elämäntapa jo itsessään pitää huolen siitä, että arkiliikuntaa tulee melko paljon, jonka lisäksi panostan tällä hetkellä erityisesti valjakkourheiluun. Kesäkausi on kuitenkin lomailua sekä minulle, perheelle, että koirille, mutta elokuussa alkaa kuntoharjoittelu syksyn kilpailukautta varten. Valjakkourheilu edellyttää sekä koirilta että ohjastajalta, eli musherilta, hyvää kuntoa ja niinpä lenkkipolut kutsuvat taas pian minuakin ja on aika sulattaa grillikauden lisäkilot pois.

 

©️ Valokuva Anna Hirvilammi

 

Kiinnostaisiko sinua tulla mukaan vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen maailmaan?

Kaartin jääkärirykmentin kilta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet päästä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, harrastuksiin ja tapahtumiin. Jäseniksi hyväksytään jokainen Kaartin jääkärirykmentissä tai sen perinnejoukko-osastoissa palveleva tai palvellut henkilö. Myös Killan toiminnasta muuten kiinnostuneet Suomen kansalaiset ovat tervetulleita jäseniksi. Jokainen Kaartin jääkärirykmentin killan jäsen on automaattisesti myös RESUL:in jäsen ja Killan jäsenyys avaa siis ovet sekä RESUL:in, että MPK:n tapahtumiin. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta kaartjrkilta. Liikunta- ja marssiosastolla on omat Facebook-sivut osoitteessa: facebook. com/kaartjrkmarssi.

Eerik Lehto

Nijmegen 2016

Nijmegen 2016 – Sadas Vierdaagse marssittiin erittäin haastavissa olosuhteissa
(Teksti ja kuvat: Jyrki Huusko, RUL/RESUL)

Ensimmäisen päivän tuokiokuva Nijmegenin keskustasta

 

Nijmegenissä, Hollannissa järjestetään vuosittain maailman suurin marssi- ja kävelytapahtuma. Marsseja on järjestetty vuodesta 1909 lähtien. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisten taukojen vuoksi on seitsemänä vuotena marssi jäänyt järjestämättä. Tänä vuonna oli siten vuorossa sadas marssi – juhlamarssi.

Vierdaagse on alusta lähtien ollut vaativa sotilasmarssi, jossa tarkoituksenmukaisesti saatetaan marssijat epämukavuusalueelle. Neljänä peräkkäisenä päivänä suoritetaan sotilasasussa ja kevyessä sotilasvarustuksessa (väh. 10kg kantolaitteessa) aamusta iltaan. Marssia varten valmistaudutaan ja sen aikana toteutetaan harjoiteltuja huoltotoimenpiteitä.

Viimeiset vuosikymmenet marssi on ollut avoin myös siviileille. Tänä vuonna tapahtumaan ilmoittautui marssijoita vajaat 50 000, joista sotilaita noin 6 000. Juhlavuoden kunniaksi ensimmäisessä ilmoittautujiksi hyväksyttiin ainoastaan kokeneita ja onnistuneita näyttöjä aiemmissa marsseissa antaneita marssijoita.

Päivän marssisuunnittelu veti ilmeet vakaviksi

 

Suomesta mukaan oli kelpuutettu vain yksi sotilasjoukkue, joka koostui Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen edustajista (rauhanturvaajat, reserviupseerit, reserviläiset, maanpuolustuskiltalaiset) sekä Sotilasurheiluliiton edustajista. Joukkueen ulkopuolella marssi sotilassarjassa lisäksi kahdeksan kadettia. Kaikki suomalaiset olivat kokeneita marssijoita, jotka olivat suoriutuneet onnistuneesti jo useasti aiempina vuosina. Marssijohtajana toimi majuri (res.) Harri Norismaa (RUL) ja joukkueen kokoajana vääpeli (res.) Altti Lindgren (Rauhanturvaajat).

Vuoden 2016 Vierdaagse-marssi läpikäytiin äärimmäisen vaativissa olosuhteissa: marssipäivistä kolme ensimmäistä tehtiin yli 30:n asteen helteessä ja viimeinen päivä kaksikymmentä marssikilometriä kestäneessä ukkosmyrskyssä. Vaikka marssille hyväksyttiin vain kokeneita marssijoita, yli 10% (yli 4600) matkaan lähteneistä joutui jättämään leikin kesken.

Suomen 17 sotilasta sisältänyt joukkue sai marssin suoritettua hyväksytysti. Vammoilta ei joukkueemme kuitenkaan välttynyt – yksi joukkueemme jäsen joutui keskeyttämään syvien rakkojen vuoksi. Uskomaton oli yhteenkuuluvuuden ja jaetun koettelemuksen jalostama yhteenkuuluvuuden tunne, kun joukkue saapui sotilasmaaliin Charlemagneen ja pääsi ilman painoreppua viimeisen viiden kilometrin paraatiin – Via Gladiolalle – kymmenien tuhansien kannustajien keskelle. Via Gladiolan päätteeksi ohimarssin otti vastaan Hollannin kuningas Willem-Alexander. Askelmittari näytti viimeisen marssipäivän lopuksi neljän päivän saldoksi 286 649 askelta ja yli 21 000 kcal. Marssimatkaa päivien aikana oli vajaat 180km.

 

Suomen marssijoukkueelle useiden vuosien ajalta tuttu sotaveteraani Yrjö Saraste odotti joukkuettamme ensimmäisen päivän maalialueen alussa ja tuli mukaamme marssin viimeiselle kilometrille

 

Tietoikkuna:
– Vierdaagse-marssi
– Järjestettiin sadannen kerran Hollannin Nijmegenissä 19.-22.7.2016
– Neljänä päivänä marssittiin lähes 180km
– Suomesta mukana yksi sotilasjoukkue (17 henkilöä), jossa mukana kaikki RESUL:n jäsenjärjestöt
– Osallistujia melkein 50 000, keskeyttämisprosentti 10
– Sotilaat majoittautuivat legendaarisessa sotilasleirissä Camp Heumensoodissa, jossa oli erinomainen mahdollisuus verkottatua eri maiden sotilaiden kanssa.
– Sotilasjoukkueita tai yksin marssiin osallistuneita sotilaita oli yhteensä 31 eri maasta.

Toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 04.06.2016 Suomen Valkoisen Ruusun Ansioristin Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle (sotilasmestari res).

”Nöyränä ja iloisella mielellä otan vastaan tämän huomionosoituksen, toivottavasti pystyn palvelemaan tätä rakasta Isänmaatamme tässä työssä vielä useita vuosia”, toteaa Tarkiainen.

”Suurkiitos liiton johdolle ja erityisesti 1. varapuheenjohtaja Marko Patrakalle aktiivisuudesta tämän huomionosoituksen johdosta”.

Reserviläisten toimintakyvystä uutta tutkittua tietoa

Pääesikunnan koulutusosasto on julkaissut ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen.

Reserviläisten toimintakyky 2015 -tutkimukseen osallistui 792 reserviläistä kertausharjoituksissa. Tutkimus piirtää kuvan reserviläisten fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä toimintakyvystä

Tutkimuksen päätavoite oli selvittää , onko reserviläisten toimintakyky riittävä operatiivisiin tehtäviin ja onko se muuttunut verrattuna mitattuihin reserviläisiin vuosina 2003 ja 2008. Tutkimuksen mukaan reserviläisten kunto ja fyysinen toimintakyky on karkeasti samalla tasolla ja laskeva trendi on katkennut.

”Hyvässä lihaskunnossa on yli puolet tutkituista reserviläisistä,” tiivistää koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen tulokset ja jatkaa: ”Puolet reserviläisistä saavutti kestävyyskunnossa sotilastehtävissä tavoiteltavan tason. Puolustusvoimat käynnistää nyt jatkotyön: sotilaan tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset kuvataan, avaintehtävistä aloittaen.”

Tutkimuksen tukemana Puolustusvoimat määrittää minimivaatimukset fyysiselle toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin . Vaatimukset otetaan käyttöön 2017 alkaen asteittain . Reserviläiset tulee sijoittaa tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan sodanajan operatiivisiin joukkoihin huomioiden riittävä yksilön toimintakyky ja osaaminen.

Puolustusvoimat jatkaa reserviläisten ja kansalaisten fyysisen toimintakyvyn tukemista muun muassa tarjoamalla marsmars.fi kuntotestit ja harjoitusohjelmat kaikille käyttöön.

Tutkimukseen osallistuneet 792 tutkittavaa oli vapaaehtoisia reserviläisiä,  jotka osallistuivat kertausharjoitukseen vuonan 2015. Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK­ instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu aiemminkin. Vuoden 2015 tutkimuksen tulokset ovat vertailtavissa  2003 ja 2008 tutkimuksiin. Puolustusvoimissa on reserviläisten toimintakykyä tutkittu myös vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994.

Keskimäärin reserviläisille kertyi 7 500 askelta vuorokaudessa. ltseraportoitu istumisen määrä oli reilut seitsemän tuntia ja kiihtyvyysmittarilla mitattuna se oli noin kahdeksan tuntia.

Valtaosa reserviläisistä omasi hyvät psyykkiset voimavarat ja depressio- ja stressioireiden taso oli reserviläisillä varsin alhainen.

Jatkotoimet  Puolustusvoimissa

 Tulosten perusteella Puolustusvoimien tulee jatkossakin löytää keinoja reserviläisten toimintakyvyn kehittämiseen. Reserviläistutkimukset antavat tietoa operatiiviseen suunnitteluun reserviläisten toimintakyvystä.

Puolustusvoimien liikuntatoimiala on muun muassa avannut kaikille reserviläisille marsmars.fi-palvelussa mahdollisuuden testata kuntonsa ja laatia kuntotasolleen sopiva harjoitusohjelma.

Puolustusvoimat on määrittämässä minimivaatimuksia toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin  avaintehtävistä laajentaen.  Vaatimukset otetaan asteittain käyttöön 2017 alkaen.

Reserviläistutkimus toistetaan vuonna 2018, jolloin 2008 tutkitut reserviläiset tutkitaan uudelleen. Samaa joukkoa tutkimalla saadaan tieteellisesti arvokasta seurantatietoa reserviläisten fyysisestä toimintakyvystä.

792 tutkittiin

Tutkimukseen osallistui 792 vapaaehtoista reserviläistä. Mittaukset suoritettiin vuoden 2015 aikana seitsemän kertausharjoitusten yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat olivat kehon koostumus, verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykytesti sekä lihaskuntotestit. Verinäytteistä analysoitiin muun muassa veren rasva- ja sokeriarvoja.

Reserviläiset vastasivat useisiin kyselyihin, ja osaa heistä haastateltiin. Reserviläiset arvioivat itse fyysistä aktiivisuuttaan. Lisäksi asiaa mitattiin kertausharjoituksessa ja reserviläisen arjessa kiihtyvyysmittarilla.

Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu aiemminkin. Vuoden 2015 tutkimuksen tulokset ovat vertailtavissa 2003 ja 2008 tutkimuksiin. Puolustusvoimissa on reserviläisten toimintakykyä tutkittu myös vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994.

Reserviläisten fyysinen toimintakyky 2015 (pdf).