RESUL syyskokous lappeenrannassa

Julkaistu 14.11.201610.7.2019

Reserviläisurheiluliiton syyskokous järjestetään 19.11. Lappeenrannassa Jalustintuntumalla -viikonlopun yhteydessä.

Ensimmäistä kertaa Reserviläisurheiluliiton historiassa sen kaikki 42 jäsenjärjestöä on edustettuna tässä syyskokouksessa.

”Tämä kertoo siitä kiinnostuksesta, mikä kentällä on Reserviläisurheiluliiton toimintaan ja samalla yhteisen syyskokousviikonlopun mielekkyydestä, voihan henkilö samalla kertaa osallistua useamman liiton kokouksiin. Reserviläisurheiluliitolla niin kuin maanpuolustusjärjestöillä yleensä on työntäyteinen Suomen Itsenäisyyden 100-vuotisuhlavuosi ja toki se pitää toteuttaa mahdollisimman tyylikkäästi”,

toteaa Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen.

”Liitossa on erinomainen tekemisen meininki ja ensi vuodelle on tulossa varmasti monenlaista mielenkiintoista tekemistä”.

Liitteenä syyskokouksessa käsiteltävänä oleva toimintasuunnitelma ensi vuodelle.

Toimintasuunnitelma 2017 (pdf).

Yhteinen lausunto sisäministeriölle aselain muuttamiseksi

Julkaistu 30.8.201610.7.2019

Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamisesta (SM Lausuntopyyntö 29.6.2016)

RESUL, RES, RUL, MPKL ja SRTL antoivat yhteisen lausunnon sisäministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain ja rikoslain muuttamiseksi. Järjestöt pitivät esitystä kannatettavana ja siinä oli mukana merkittäviä järjestöjen ajamia asioita. Hankkeen tavoitteena on aselupamenettelyn uudistaminen samalla huomioiden aseturvallisuuden säilyminen.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia ase-elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen ilmoittaa maahantuomansa, siirtämänsä, hankkimansa, valmistamansa tai muuntamansa ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot poliisin asetietojärjestelmään. Aseen koko elinkaari pyritään saamaan paremmin lupahallinnon piiriin.

Hankkimis- ja hallussapitolupamenettely sekä yksityistä valmistamislupaa koskeva lupamenettely yhdistettäisiin yksivaiheiseksi aselupamenettelyksi. Hankkimislupa olisi voimassa kaksi vuotta.

Aselupaa voisi hakea sähköisesti, mutta sen rinnalla säilyisi mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden.

Aseluvan hakemista ei olisi sidottu luvanhaltijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voisi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Lupahakemuksia voisi siirtää ruuhkautuneilta poliisilaitoksilta toisille.

Soveltuvuustestistä luovuttaisiin, koska testin hyödynnettävyys on huono ja sen koetaan vievän kohtuuttomasti poliisin resursseja. Muilta viranomaisilta tulevien ilmoitusten kautta saadaan tietoa luvan hakijoiden ja haltijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi asevelvollisen käyttäytymisestä. Näitä tietoja voidaan hyvin hyödyntää arvioitaessa henkilön soveltuvuutta aseen hankkimiseen ja hallussapitoon.

Velvollisuutta hankitun ampuma-aseen esittämiseen tarkastettavaksi poliisille rajoitettaisiin. Ampuma-aselain mukaiselta asealan elinkeinonharjoittajalta hankittua, ts. elinkeinonharjoittajan rekisterissä jo olevaa asetta ei pääsääntöisesti tarvitsisi esittää poliisilaitoksella.

Asekeräilijän oikeudesta pitää tiedostoa hankkimistaan ampuma-aseista ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta luovuttaisiin. Keräilijän tulisi hakea aselupaa kaikille hankkimilleen ja jo omistamilleen ampuma-aseille.

Ampuma-aseluvan peruuttamista koskevan menettelyn vireille tuloa koskevia määräyksiä selkeytetään. Nyt ampuma-aselaissa ei ole säädetty siitä, millä perusteella luvan peruuttamismenettely voidaan panna tai on pantava vireille.

Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sähköistä asiointia vaativien uudistusten osalta muutokset tulisivat kuitenkin voimaan vasta huhtikuussa vuonna 2018. Uudistukset liittyvät osin poliisin asetietojärjestelmän uudistamiseen.

Järjestöillä ei ollut aihetta lausua siltä osin kun esitys koskee muutoksia ase-elinkeinonharjoittajan kirjaamis-, ilmoitus- ja vastaavia velvollisuuksia. Järjestöt eivät myöskään lausuneet asekeräilijöiden luvitusvelvollisuutta koskevista muutoksista. Muulta osin esitykset olivat kannatettavia ja vastasivat järjestöjen ajamaa linjaa, minkä järjestöt totesivat lausunnossaan. Järjestöt kiinnittivät huomiota riskiin lupamaksujen nousemisesta, mikäli kaikki tietotekniikan uudistamisesta aiheutuvat kulut pyritään kattamaan lupamaksuilla.

Ohessa seuraa järjestöjen yhteinen lausunto Sisäministeriölle.

RESUL lausunto (pdf).

Sisäministeriön lausuntopyyntö (pdf).

HEluonnos 29.6.2016 (pdf).

Jukka-Pekka Ahonen – monipuolinen reserviläistoimija

Julkaistu 19.8.201610.7.2019

Tämä juttu on aluperin ilmestynyt Kaartinjääkäri-lehdessä ja se julkaistaan lehden luvalla kokonaisuudessaan RESUL verkkopalvelussa.

Kaartin jääkärirykmentin kilta – tuhansia mahdollisuuksia

Kaartin jääkärirykmentin kilta vaalii ja tekee tunnetuksi rykmentin perinteitä, sekä tukee palveluksessa olevia varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Killan jäsenyys on myös portti satoihin erilaisiin tapahtumiin, uusiin harrastuksiin, koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Kaartin jääkärirykmentin kilta jo yksinään järjestää vuosittain noin sata erilaista jäsentapahtumaa. Killlan kautta avautuu mahdollisuus osallistua tuhansiin muiden kiltojen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) tai Reserviläisurheiluliiton (RESUL) järjestämiin tapahtumiin. Tätä polkua lähti muutama vuosi sitten kokeilemaan myös Jukka-Pekka Ahonen, joka on Kaartin jääkärirykmentin killan kautta löytänyt tien aktiiviseen kiltatoimintaan sekä Reserviläisurheiluliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi. Jukka-Pekka – tutummin Jukkis – palveli varusmiehenä Kaartin jääkärirykmentin toisessa jääkärikompaniassa, joten rykmentin kilta oli hänelle helppo valinta, sieltä on ollut turvallista ponnistaa eteenpäin vapaaehtoisen maanpuolustuksen maailmaan.

Sotilaslajit ja –liikunta saivat lähtemään mukaan toimintaan

Kiinnostuin vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä alun perin marssien myötä. Harrastin pidempiä erävaelluksia ja vuoristokiipeilyä, mutta elämänmuutoksen myötä syntyi tarve harrastaa jotakin, joka ei edellytä päivien tai viikkojen poissaoloa kotoa. Aatemaailmaltani tunsin jo entuudestaan vetoa sotilaslajien pariin ja niinpä marssit tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta.

Jukkis on kiitollinen erityisesti Kaartin jääkärirykmentin killan hallituksen lämpimästä vastaanotosta. Uusi nuori jäsen, joka selvästi osoitti aktiivisuutta ja halua olla kuulua joukkoon, otettiin heti mukaan toiminnan ytimeen. Jukkiksen ideoimana kiltaan perustettiin marssi- ja liikuntajaos, jonka puitteissa erilaisiin liikuntatapahtumiin päästäisiin mukaan.

Käytännössä katsoen voin sanoa, että kaikki tuki, jota on vuosien varrella pyydetty liikuntatoimintaan, on myös saatu, kertoo Jukkis.

Liikunta- ja marssijaos on osallistunut joukkueena esim. MPK:n järjestämälle Kesäyönmarssille ja muihinkin kävelytapahtumiin ja jatkossa toimintaa on tarkoitus kehitellä lisää. Uuden toiminnan aloittaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Hyvästä ideasta ja huolellisesta toiminnan suunnittelusta huolimatta vie aikansa, ennen kuin ihmiset löytävät uudet asiat.

Osallistujien ja yhteisen ajan löytäminen ei ole helppoa. Nykyisin ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan rajusti, lukuisat harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat asettavat melkoiset vaatimukset järjestäjälle. On keksittävä tapoja tehdä osallistumisesta palkitsevaa ja vaivatonta, pohtii Jukka-Pekka.

Kiltatoiminta on erinomainen mahdollisuus verkostoitua

Kaartin jääkärirykmentin kilta ja nopeasti tullut kutsu hallituksen jäseneksi tarjosivat Jukka-Pekka Ahoselle aitiopaikan kiltatoimintaan tutustumiselle. Jonkin ajan kuluttua tie vei miehen myös Vääpelikillan jäseneksi. Hän on ollut siellä mukana muun muassa kurssivääpelitoiminnassa, joka tarkoittaa käytännössä harjoitusten huollon organisoimista. Jukkiksen aloittama marssi- ja liikuntatoiminta Kaartinjääkärirykmentin killassa herätti kiinnostusta myös Reserviläisurheiluliitossa ja sitä kautta hänet haluttiin mukaan myös Reserviläisurheiluliittoon (RESUL). RESUL vastaa reserviläisliikunta, -urheilu ja -kilpailutoiminnan järjestämisestä sekä kehittämisestä.

RESUL myös järjestää valtakunnalliset mestaruuskilpailut eri lajeissa. Esim. sovellettu reserviläisammunta SRA on Reserviläisurheiluliiton laji ja liitto vastaa SRA-koulutuksen sisällöstä ja sääntöjen ja lajin kehittämisestä yleensäkin. RESUL on myös merkittävä vaikuttaja. Hyvä esimerkki tästä on asiantuntija- ja edunvalvontatehtävät. Kun esim. EU:n ampuma-asedirektiivistä nousi kohu, niin RESUL:in asiantuntijat olivat aktiivisesti vaikuttamassa, että päättäjillä on käytettävissään asianmukaista faktatietoa.
Jukkis on ollut RESUL:in hallituksen jäsen nyt kolmatta vuotta ja on osallistunut aktiivisesti liiton strategian ja viestinnän kehitykseen. Näkyvin saavutus on verkkosivujen uudistus viime vuonna.

Tänä vuonna painopisteenä on lajivalikoiman kehittäminen ja tuotteistaminen unohtamatta viestinnän jatkuvaa kehittämistä, kertoo Jukkis.

Kiitoksena valtavasta määrästä vapaaehtoistyötä, jota Jukkis on tehnyt liiton hyväksi, hänelle myönnettiin 4.6.2016 RESUL:in hopeinen ansiomerkki.

Eerik Lehto. Jukka-Pekka Ahoselle (neljäs oikealta) myönnettiin Reserviläisurheiluliiton hopeinen ansiomerkki 4.6.2016.

Puolustusvoimat eivät yksin pysty pitämään kenttäkelpoisuutta yllä

Uusi taistelutapa nostaa liikkuvuuden ja kenttäkelpoisuuden entistä kriittisempään rooliin reserviläisarmeijaa mietittäessä.

Käytännössä pienempään reserviin kohdistuu aiempaa merkittävästi kovemmat odotukset. Jotta puolustus olisi uskottavaa, on reserviläisten oltava kenttäkelpoisia – eli siis hyvässä fyysisessä kunnossa ja varustettuna oikeilla tiedoilla ja taidoilla, kertoo Jukka-Pekka ja jatkaa toteamalla.

Tämän varmistaminen edellyttää muidenkin kuin Puolustusvoimien työtä. Kiltojen kautta on mahdollisuus olla mukana toiminnassa edistämässä omaa kenttäkelpoisuutta, fyysistä suorituskykyä, sotilas- ja ampumataitoja. Lisäksi suorituksia voidaan mitata ja raportoida, jolloin saadaan arvokasta tietoa Puolustusvoimien käyttöön.

Syksyn mittaan jatkamme RESUL:in kenttäkelpoisuus kampanjaa ja pyrimme tulemaan yhä laajemmin yleisön näkyville mm. sosiaalisessa mediassa sekä omien tapahtumien myötä, että tekemällä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, hän kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.

Aikaa pitää olla myös oman kunnon ylläpitämiseen

Edellisten parin vuoden aikana termi ”ruuhkavuodet” ovat todella alkaneet aueta minulle, kertoo Jukkis.

Koko elämäntapa on muuttunut, muutto Helsingin keskustasta Lohjalle metsän keskelle kymmenen siperianhuskyn kanssa ja pienokaisen syntymä perheeseen ovat antaneet elämälle uudenlaisen sisällön. Työn, perhe-elämän ja luottamustehtävien yhteensovittaminen edellyttävät jatkuvaa tasapainoilua. Aikaa olisi kuitenkin löydettävä myös oman kunnon ylläpitämiseen.

Jukkis on löytänyt sotilasliikunnan lisäksi myös uudenlaisen liikuntamuodon, josta pääsevät hänen lisäkseen nauttimaan myös perheen nelijalkaiset.

Nykyinen elämäntapa jo itsessään pitää huolen siitä, että arkiliikuntaa tulee melko paljon, jonka lisäksi panostan tällä hetkellä erityisesti valjakkourheiluun. Kesäkausi on kuitenkin lomailua sekä minulle, perheelle, että koirille, mutta elokuussa alkaa kuntoharjoittelu syksyn kilpailukautta varten. Valjakkourheilu edellyttää sekä koirilta että ohjastajalta, eli musherilta, hyvää kuntoa ja niinpä lenkkipolut kutsuvat taas pian minuakin ja on aika sulattaa grillikauden lisäkilot pois.

Kiinnostaisiko sinua tulla mukaan vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen maailmaan?

Kaartin jääkärirykmentin kilta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet päästä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, harrastuksiin ja tapahtumiin. Jäseniksi hyväksytään jokainen Kaartin jääkärirykmentissä tai sen perinnejoukko-osastoissa palveleva tai palvellut henkilö. Myös Killan toiminnasta muuten kiinnostuneet Suomen kansalaiset ovat tervetulleita jäseniksi. Jokainen Kaartin jääkärirykmentin killan jäsen on automaattisesti myös RESUL:in jäsen ja Killan jäsenyys avaa siis ovet sekä RESUL:in, että MPK:n tapahtumiin. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta kaartjrkilta. Liikunta- ja marssiosastolla on omat Facebook-sivut osoitteessa: facebook. com/kaartjrkmarssi.

Eerik Lehto

Nijmegen 2016

Julkaistu 11.8.201610.7.2019

Nijmegen 2016 – Sadas Vierdaagse marssittiin erittäin haastavissa olosuhteissa
(Teksti ja kuvat: Jyrki Huusko, RUL/RESUL)

Ensimmäisen päivän tuokiokuva Nijmegenin keskustasta

Nijmegenissä, Hollannissa järjestetään vuosittain maailman suurin marssi- ja kävelytapahtuma. Marsseja on järjestetty vuodesta 1909 lähtien. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisten taukojen vuoksi on seitsemänä vuotena marssi jäänyt järjestämättä. Tänä vuonna oli siten vuorossa sadas marssi – juhlamarssi.

Vierdaagse on alusta lähtien ollut vaativa sotilasmarssi, jossa tarkoituksenmukaisesti saatetaan marssijat epämukavuusalueelle. Neljänä peräkkäisenä päivänä suoritetaan sotilasasussa ja kevyessä sotilasvarustuksessa (väh. 10kg kantolaitteessa) aamusta iltaan. Marssia varten valmistaudutaan ja sen aikana toteutetaan harjoiteltuja huoltotoimenpiteitä.

Viimeiset vuosikymmenet marssi on ollut avoin myös siviileille. Tänä vuonna tapahtumaan ilmoittautui marssijoita vajaat 50 000, joista sotilaita noin 6 000. Juhlavuoden kunniaksi ensimmäisessä ilmoittautujiksi hyväksyttiin ainoastaan kokeneita ja onnistuneita näyttöjä aiemmissa marsseissa antaneita marssijoita.

Päivän marssisuunnittelu veti ilmeet vakaviksi

Suomesta mukaan oli kelpuutettu vain yksi sotilasjoukkue, joka koostui Reserviläisurheiluliiton jäsenjärjestöjen edustajista (rauhanturvaajat, reserviupseerit, reserviläiset, maanpuolustuskiltalaiset) sekä Sotilasurheiluliiton edustajista. Joukkueen ulkopuolella marssi sotilassarjassa lisäksi kahdeksan kadettia. Kaikki suomalaiset olivat kokeneita marssijoita, jotka olivat suoriutuneet onnistuneesti jo useasti aiempina vuosina. Marssijohtajana toimi majuri (res.) Harri Norismaa (RUL) ja joukkueen kokoajana vääpeli (res.) Altti Lindgren (Rauhanturvaajat).

Vuoden 2016 Vierdaagse-marssi läpikäytiin äärimmäisen vaativissa olosuhteissa: marssipäivistä kolme ensimmäistä tehtiin yli 30:n asteen helteessä ja viimeinen päivä kaksikymmentä marssikilometriä kestäneessä ukkosmyrskyssä. Vaikka marssille hyväksyttiin vain kokeneita marssijoita, yli 10% (yli 4600) matkaan lähteneistä joutui jättämään leikin kesken.

Suomen 17 sotilasta sisältänyt joukkue sai marssin suoritettua hyväksytysti. Vammoilta ei joukkueemme kuitenkaan välttynyt – yksi joukkueemme jäsen joutui keskeyttämään syvien rakkojen vuoksi. Uskomaton oli yhteenkuuluvuuden ja jaetun koettelemuksen jalostama yhteenkuuluvuuden tunne, kun joukkue saapui sotilasmaaliin Charlemagneen ja pääsi ilman painoreppua viimeisen viiden kilometrin paraatiin – Via Gladiolalle – kymmenien tuhansien kannustajien keskelle. Via Gladiolan päätteeksi ohimarssin otti vastaan Hollannin kuningas Willem-Alexander. Askelmittari näytti viimeisen marssipäivän lopuksi neljän päivän saldoksi 286 649 askelta ja yli 21 000 kcal. Marssimatkaa päivien aikana oli vajaat 180km.

Suomen marssijoukkueelle useiden vuosien ajalta tuttu sotaveteraani Yrjö Saraste odotti joukkuettamme ensimmäisen päivän maalialueen alussa ja tuli mukaamme marssin viimeiselle kilometrille

Tietoikkuna:
– Vierdaagse-marssi
– Järjestettiin sadannen kerran Hollannin Nijmegenissä 19.-22.7.2016
– Neljänä päivänä marssittiin lähes 180km
– Suomesta mukana yksi sotilasjoukkue (17 henkilöä), jossa mukana kaikki RESUL:n jäsenjärjestöt
– Osallistujia melkein 50 000, keskeyttämisprosentti 10
– Sotilaat majoittautuivat legendaarisessa sotilasleirissä Camp Heumensoodissa, jossa oli erinomainen mahdollisuus verkottatua eri maiden sotilaiden kanssa.
– Sotilasjoukkueita tai yksin marssiin osallistuneita sotilaita oli yhteensä 31 eri maasta.

Toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Julkaistu 4.6.201610.7.2019

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 04.06.2016 Suomen Valkoisen Ruusun Ansioristin Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiaiselle (sotilasmestari res).

”Nöyränä ja iloisella mielellä otan vastaan tämän huomionosoituksen, toivottavasti pystyn palvelemaan tätä rakasta Isänmaatamme tässä työssä vielä useita vuosia”, toteaa Tarkiainen.

”Suurkiitos liiton johdolle ja erityisesti 1. varapuheenjohtaja Marko Patrakalle aktiivisuudesta tämän huomionosoituksen johdosta”.

Reserviläisten toimintakyvystä uutta tutkittua tietoa

Julkaistu 30.5.201610.7.2019

Pääesikunnan koulutusosasto on julkaissut ”Reserviläisten toimintakyky vuonna 2015” tutkimuksen.

Reserviläisten toimintakyky 2015 -tutkimukseen osallistui 792 reserviläistä kertausharjoituksissa. Tutkimus piirtää kuvan reserviläisten fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä toimintakyvystä

Tutkimuksen päätavoite oli selvittää , onko reserviläisten toimintakyky riittävä operatiivisiin tehtäviin ja onko se muuttunut verrattuna mitattuihin reserviläisiin vuosina 2003 ja 2008. Tutkimuksen mukaan reserviläisten kunto ja fyysinen toimintakyky on karkeasti samalla tasolla ja laskeva trendi on katkennut.

”Hyvässä lihaskunnossa on yli puolet tutkituista reserviläisistä,” tiivistää koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen tulokset ja jatkaa: ”Puolet reserviläisistä saavutti kestävyyskunnossa sotilastehtävissä tavoiteltavan tason. Puolustusvoimat käynnistää nyt jatkotyön: sotilaan tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset kuvataan, avaintehtävistä aloittaen.”

Tutkimuksen tukemana Puolustusvoimat määrittää minimivaatimukset fyysiselle toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin . Vaatimukset otetaan käyttöön 2017 alkaen asteittain . Reserviläiset tulee sijoittaa tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan sodanajan operatiivisiin joukkoihin huomioiden riittävä yksilön toimintakyky ja osaaminen.

Puolustusvoimat jatkaa reserviläisten ja kansalaisten fyysisen toimintakyvyn tukemista muun muassa tarjoamalla marsmars.fi kuntotestit ja harjoitusohjelmat kaikille käyttöön.

Tutkimukseen osallistuneet 792 tutkittavaa oli vapaaehtoisia reserviläisiä, jotka osallistuivat kertausharjoitukseen vuonan 2015. Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyskäyttäytymistä on Puolustusvoimissa tutkittu aiemminkin. Vuoden 2015 tutkimuksen tulokset ovat vertailtavissa 2003 ja 2008 tutkimuksiin. Puolustusvoimissa on reserviläisten toimintakykyä tutkittu myös vuosina 1977, 1983-85 ja 1993-1994.

Keskimäärin reserviläisille kertyi 7 500 askelta vuorokaudessa. ltseraportoitu istumisen määrä oli reilut seitsemän tuntia ja kiihtyvyysmittarilla mitattuna se oli noin kahdeksan tuntia.

Valtaosa reserviläisistä omasi hyvät psyykkiset voimavarat ja depressio- ja stressioireiden taso oli reserviläisillä varsin alhainen.

Jatkotoimet Puolustusvoimissa

Tulosten perusteella Puolustusvoimien tulee jatkossakin löytää keinoja reserviläisten toimintakyvyn kehittämiseen. Reserviläistutkimukset antavat tietoa operatiiviseen suunnitteluun reserviläisten toimintakyvystä.

Puolustusvoimien liikuntatoimiala on muun muassa avannut kaikille reserviläisille marsmars.fi-palvelussa mahdollisuuden testata kuntonsa ja laatia kuntotasolleen sopiva harjoitusohjelma.

Puolustusvoimat on määrittämässä minimivaatimuksia toimintakyvylle eri sodanajan tehtäviin avaintehtävistä laajentaen. Vaatimukset otetaan asteittain käyttöön 2017 alkaen.

Reserviläistutkimus toistetaan vuonna 2018, jolloin 2008 tutkitut reserviläiset tutkitaan uudelleen. Samaa joukkoa tutkimalla saadaan tieteellisesti arvokasta seurantatietoa reserviläisten fyysisestä toimintakyvystä.

792 tutkittiin

Tutkimukseen osallistui 792 vapaaehtoista reserviläistä. Mittaukset suoritettiin vuoden 2015 aikana seitsemän kertausharjoitusten yhteydessä. Tutkimuksen testit ja mitattavat muuttujat olivat kehon koostumus, verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykytesti sekä lihaskuntotestit. Verinäytteistä analysoitiin muun muassa veren rasva- ja sokeriarvoja.

Reserviläiset vastasivat useisiin kyselyihin, ja osaa heistä haastateltiin. Reserviläiset arvioivat itse fyysistä aktiivisuuttaan. Lisäksi asiaa mitattiin kertausharjoituksessa ja reserviläisen arjessa kiihtyvyysmittarilla.

Tutkimus toteutettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan koulutusosaston, Jyväskylän Yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun, Sotilaslääketieteen keskuksen, ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimukseen osallistui lisäksi edustajia Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, Helsingin yliopistosta, Lapin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen tieteellisenä johtajana toimi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen professori Heikki Kyröläinen.

Reserviläisten fyysinen toimintakyky 2015 (pdf).

RESUL kevätkokous 2016

Julkaistu 9.5.201610.7.2019

Reserviläisurheiluliiton kevätkokous järjestettiin lauantaina 07.05. Maanpuolustustalon auditoriossa osoitteessa Töölöntorinkatu 2B.

Paikalla oli 13 henkilöä liiton 23 jäsenyhdistyksestä.

Ennen kokousta Pääesikunnan koulutuspäällikkö prikaatikenraali Jukka Sonninen piti esitelmän reservin toimintakyvyn nykytilasta ja siitä tehdyistä tutkimuksista.

Hän totesi, että reservi ei kaikin osin ole siinä fyysisessä kunnossa etenkään kestävyyskunnon osalta, missä sen pitäisi olla, tosin viimevuosina ei sanottavaa heikennystäkään ole tapahtunut.

Sonninen totesi, että koulutettu ja kenttäkelpoinen reservi on nyt ja tulevaisuudessa Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen selkäranka.

Reserviläisurheiluliiton tehtävää ja tarkoitusta hän piti erinomaisena ja toivotti liitolle menestystä tällä strategiakaudella.

Sääntömääräistä syyskokousta johti Helsingin seudun reserviläispiirin puheenjohtaja Timo Soininen ja sihteerinä toimi liiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen ja teknisenä avustajana liiton toimistosihteeri Eero Hitunen.

Kevätkokouksessa käytiin läpi viime vuoden toimintakertomus. Viime vuoden painopisteasioita olivat liiton uuden strategian 2016 – 2020 hyväksyminen liiton kevätkokouksessa 18.04., liiton verkkopalvelujen uusiminen, kenttäkelpoisuuden arviointi-järjestelmän laatiminen ja esittely puolustusvoimille sekä vuoden lopulla EU:n asedirektiiviin liittynyt kiivas lausunto- ja vaikuttamisprosessi ja liiton uusittujen sääntöjen hyväksyminen syyskokouksessa 07.11.

Liiton talous kehittyi suotuisaan suuntaan myös viime vuonna, ylijäämää oli vuoden lopussa 6754,18€.

Tilintarkastajien lausunto oli myönteinen ja kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liiton hallitukselle vuoden 2015 tileistä.

Tunnelmaltaan kokous oli hyvähenkinen ja eteenpäin katsova.

Risto Tarkiainen
Sihteeri

Jäsenkyselyn tulokset

Julkaistu 30.3.201610.7.2019

Reserviläisurheiluliitto on julkistanut viime keväänä uuden strategia 2016 – 2020 ja toiminnan kulmakivinä ovat tässä strategiassa liiton palvelut ja tuotteet. Liitto lähti nopeasti liikkeelle strategian toteuttamisessa ja ensimmäisinä asioina olivat tuotteiden ja palveluiden sekä viestinnän kehittäminen.

Viestinnässä liitto otti viime vuoden lopulla käyttöön uudet nettisivut ja nyt julkaisemme tuotteisiin ja palveluihin liittyvän kyselyn tulokset ja johtopäätökset. Tämän kyselyn tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja kysyttäessä esim. RESUL:n toiminnan merkityksestä sen nykymuodossa maanpuolustuksen kannalta n. 87% piti sitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

Reserviläisurheilu ja -liikunta on siis jäsenistön mielestä ainakin TOP viitosessa!

Tämä kysely antaa hyvän lähtökohdan mm. liiton lajivalikoiman kehittämiselle jäsenkuntaa tyydyttävään suuntaan.

Tässä loppuraportti (tiivistelmä) kyselystä:

Lähtötilanne

Reserviläisurheiluliiton ja CreaMentorsin yhteistyön tavoitteena oli löytää lähtökohdat ja keinot liiton kiinnostavuuden kasvattamiseksi ja brändin vahvistamiseksi erityisesti kehittämällä yhdistyksen palvelu- ja tuotetarjoomaa.

Kehittämistyön tausta-aineiston aikaansaamiseksi toteutettiin sähköinen kysely, jonka tavoitteena oli selvittää jäsenistön näkemykset nykyisten kilpailuiden ja tapahtumien kiinnostavuudesta sekä koota jäsenistön ajatukset uusien ja innostavien lajien/tapahtumien osalta. Kysely lähetettiin RESULin jäsenyhditysten Reserviläisliiton (RES), Suomen Reserviupseeriliiton (RUL), Maanpuolustuskiltojenliiton (MPKL) ja Suomen Rauhanturvaajaliiton (SRTL) jäsenistölle. Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin kaikkiaan 5137 kappaletta. Vastaukset jakaantuivat liitoittain seuraavasti:

• Suomen Reserviupseeriliitto ry, 2145 kpl
• Reserviläisliitto ry, 2025 kpl
• Suomen Rauhanturvaajaliitto ry, 484 kpl
• Maanpuolustuskiltojenliitto ry, 483 kpl

Kaikkien jäsenliittojen vastakset noudattivat pääasiassa samoja linjauksia, eikä vertailtaessa yksittäisten liittojen vastauksia kokonaistuloksiin löytynyt merkittäviä eroavaisuuksia. Vastaajista 90,1% eli 4631 kappaletta oli miehiä, naisten osuuden ollessa 9,9 %. Vastanneiden naisten osuus oli suurin Reserviläisliiton osalta. Vastaajista 24,6 % oli alle 40- vuotiaita. 40-60 –vuotiaiden osuus oli 42,4 % ja yli 60-vuotiaiden osuuden ollessa 33%.

Maantieteellisesti tarkasteltuna eniten vastanneita oli Suur-Helsingin alueelta (Espoo, Helsinki ja Vantaa), 674 kappaletta. Seuraavaksi eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta 649 kappaletta ja kolmanneksi eniten Pirkanmaalta, 551 kappaletta.

97% vastaajista näki maanpuolustustoiminnan erittäin tärkeänä ja /tai jokseenkin tärkeänä. Ikäryhmien tai maantieteellisen sijainnin osalta ei ilmennyt poikkeamia. Myös RESULin toiminta nykymuodossaan koettiin tärkeäksi. Eniten jäsenistöä kiinnosti fyysiseen toimintakykyyn liittyvät palvelut. Ainoastaan Reserviläisliiton osalta Reserviläisurheiluliiton kilpailut koettiin fyysiseen toimintakykyyn liittyviä palveluita tärkeämmäksi. Kuntokorttia ei hyödynnetä aktiivisesti. Jäsenistöllä on käytössä pääasiassa muita sovelluksia. Vastauksissa nousi myös esille kuntokortin huono käytettävyys.

Kaikkien vastanneiden kesken ammunta ja siihen liittyvät tapahtumat ja kilpailut koettiin erityisen tärkeänä. Erityisesti vastauksissa nostettiin esille Reservin ampumamestaruuskilpailut ja perinneaseet. Alta 40-vuotiaiden vastauksissa Reservin ampumamestaruuskilpailuiden lisäksi palvelusammunnat ja SRA:n SM-kilpailut koettiin tärkeäksi. Yhdistelmälajien osalta kaikkien vastaajat nostivat esille pistooliammuntajuoksun. Yleisesti Jotokset, varsinkin syysjotos nähtiin jäsenistöä kiinnostavana.

Vastaajilta myös kysyttiin osallistumista RESUL:in järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin sekä kiinnostusta uusien lajien osalta. Vastauksia analysoitiin näiltä osin erityisesti alle 40- vuotiaiden osata. Osallistuminen kilpailuihin oli vähäistä viimeisen kahden vuoden aikana. Pääasiassa tähän vaikutti tietoisuuden puute, nykyään vallalla oleva kokeilukulttuuri sekä perhesyyt. Harrastustoimintamahdollisuus nähtiin osittain kilpailutoimintaa kiinnostavampana.

Uusien lajien osalta esille nostettiin kamppailulajien kiinnostavuus. Myös seikkailukilpailut ja maastopyöräily saivat kannatusta. Yli 60-vuotiaiden osalta lentopallo ja maastopyöräily olivat kiinnostavampia.

Johtopäätökset

1) Viestintä

Kiinnostavuuden kasvattamiseksi ja brändin vahvistamiseksi Reserviläisurheiluliiton tulisi entistä voimakkaammin personoida viestintänsä segmenttikohtaisesti. Viestinnässä ja brändin rakentamisessa digitaalisten kanavien hyödyntämisellä on keskeinen merkitys. Eri jakelukanavien haltuunotossa pitäisi pyrkiä osallistamaan jäsenistöä osaksi sisällöntuotantoa, siltä osin kuin se on mahdollista.

Brändiä rakennetaan paitsi tekojen myös viestinnän keinoin. Brändin kehittämisessä kannattaa hyödyntää aktiivista vuoropuhelua jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Brändin kehittäminen alkaa strategiaan pohjaavasta profiloinnista ja erottuvan identiteetin rakentamisesta. Sen pohjalla on jäsenistön tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden ymmärtäminen ja aktiivinen kuuntelu. Tehty nettiuudistus ja aktiivinen viestintäote mahdollistavat entistä monipuolisemman ja –ulotteisemman vuoropuhelun jäsenistön ja sidosryhmien kanssa.

Markkinointia ja viestintää ei tulisi rajata pelkästään printtiin tai digitaalisissa kanavissa tehtäviin julkaisuihin. Brändin rakentaminen pitää nähdä laajempana kokonaisuutena. Brändia rakennetaan viestinnän ohella laadukkaasti järjestetyissä tapahtumissa ja kilpailuissa, mutta myös sidosryhmäyhteistyöllä ja esim. omilla brändituotteilla. Sini- valkoisen visuaalisen ilmeen yhdenmukaisuus ja laadukkaat materiaalit tukevat entisestään halutun brändimielikuvan syntymistä.

Viestinnän keskiössä tulee olla:

• Tarinat: Rakenna tarina, joka soi samassa sävelessä jäsenistön kanssa.
• Sisältö: Kokoa sisältö, joka saa vastaa kysymyksiin miksi minun pitäisi kiinnostua tästä, miten tämä hyödyttää minua ja mitä tämä vaatii minulta.
• Selkeys: Ole selkeä. Yksinkertaistaminen ja havainnollistaminen lisäävät selkeyttä.
• Tunne: Hyödynnä kuvia ja napakoita tekstejä ranskalaisten viivojen sijaan.
• Kehittäminen: Pyydä palautetta ja kehitä viestintämateriaaleja ja -käytänteitä eteenpäin.

Konkreettisina esimerkkeinä em. linjaukset esimerkiksi nettisivuston osalta tarkoittaa entistä enemmän laadukkaita kuvia ja videomateriaalia tapahtumista ja kilpailuista, kiinnostavia tarinoita. Digitaalisissa kanavissa kannattaa hyödyntää hashtagien ja tiettyjen hakusanojen ”omimista” esim. #etulinjassa, #maanpuolustus jne. Strategiasta johdetun sloganin vahvempaa käyttöä.

2) Kilpailut ja tapahtumat

Nykyisten tapahtumien ja lajien määrää tulee karsia. Jäljelle jäävien tapahtumien ja kilpailuiden laadukas järjestäminen vahvistaa yhdistyksen brändiä ja kasvattaa jäsenistön kiinnostusta. Laadukas tekeminen ja brändiä tukeva viestitä tulee olla läsnä kaikessa tekemisessä – ratkaisevaa ei ole määrä, vaan laatu.

Nykyisistä lajeista ammuntakeskeiset lajit tulee ehdottomasti säilyttää vahvana liiton tarjonnassa. Erityisesti Reservin ampumamestaruuskilpailut, palvelusammunnat, perinneaseet, pistooliampumajuoksu ja -hiihtokilpailut sekä SRA-kilpailut/tapahtumat samoin kuin Jotokset tulee jatkossakin järjestää vuosittain.

Uusien lajien osalta jäsenistöä kiinnostaa kamppailulajien lisäksi strategisen ajattelun, fyysisen kunnon ja ammunnan eri muotojen yhdistäminen. Tästä syystä esimerkiksi kamppailulajit ja erityyppiset seikkailuhenkiset kilpailut/tapahtumat saisivat mitä todennäköisimmin pääkohderyhmän kiinnostumaan liiton toiminnasta.

Nykyajassa vallitseva kokeilukulttuuri tukee tutustumistilaisuuksien järjestämistä eri lajien osalta. Samalla ne myös madaltavat jäsenistön kynnystä osallistua järjestettäviin tapahtumiin ja kilpailuihin samanhenkisten keskuudessa myöhemmässä vaiheessa.

Ajanpuute rajoittaa, varsinkin monen perheellisen, osallistumista järjestettyihin tapahtumiin. Osallistumisen mahdollistamiseksi tuleekin joidenkin tapahtumien oheen järjestää esimerkiksi leikkimielisiä, koko perheelle suunnattuja kilpailuja tai esimerkiksi mahdollisuus lastenhoitoon.

Kilpailujen ja tapahtumien ryhmittely pohjautuen segmentteihin:

– Erittäin kovaa fyysistä kuntoa vaativat kilpailut/tapahtumat
– Seikkailuhenkiset, kestävyyttä ja lihaskuntoa vaativat, strategiseen osaamiseen ja tarkkuuteen pohjautuvat kilpailut/tapahtumat
– Kuntoliikuntatapahtumat
– Tarkkuutta vaativat tapahtumat
– Kenttäkelpoisuuden arviointitapahtumat

3) Segmentit

Segmentoinnin lähtökohta on jäsenistön ikä ja fyysisen kunnon taso.

Pääkohderyhmä: alle 40-vuotiaat maanpuolustuksesta kiinnostuneet urheilulliset ja liikunnalliset miehet ja naiset.

Tunnistettuja alasegmenttejä:

• Kilpailuhenkiset ja hyvän fyysisen kunnon omaavat aktiiviharrastajat
• Työ- ja perhekeskeiset, maanpuolustusmieliset terveysliikkujat
• Seikkailu- ja kilpailuhenkiset tiimipelaajat • Yli 60-vuotiaat kuntoilijat

Kyselyn yksittäiset tulokset on esitelty oheisessa liitteessä (pdf).

RESUL KIITTÄÄ KAIKKIA KYSELYYN OSALLISTUNEITA!

Sääntöihin on tehty korjauksia

Julkaistu 14.3.201610.7.2019

RESUL sääntöihin on tehty seuraavanlaisia korjauksia:

PERINNEASE
Sääntöihin lisätty joukkueen koko ja uusi sarja H70

PALVELUSAMMUNTA
Sääntöihin lisätty joukkueen koko
Pistoolin sallittuihin asioihin lisäys
Tarkennus ammunnan kulkuun
Tarkennus ohiammuttuihin laukauksiin

HUOM! Mikäli huomaat säännöissä virheitä tai puutteita, niin ilmoitathan asiasta Marko Patrakalle sähköpostitse osoitteeseen: marko.patrakka(at)gmail.com

Huikeat järjestelyt – loistava tunnelma!

Julkaistu 7.3.201610.7.2019

Näillä sanoilla on ilo kuvata Reserviläisurheiluliiton talvijotosta Pohjois-Karjalan Liperissä viime viikonvaihteessa.
Tapahtuman puuhamiehet ja –naiset olivat tehneet uskomattomasta mahdollisen, tähän pystyvät vain todella isänmaalliset ja osaavat henkilöt.

Järjestelyt toimivat kuin se kuuluisa junan vessa ja kaikki paikalla olleet henkilöt, niin osallistujat (asiakkaat), kutsuvieraat kuin toimihenkilötkin nauttivat täysin siemauksin erinomaisesta tapahtumasta.
”Keskustelin osallistujien kanssa ja esimerkiksi jaetut kartat saivat poikkeuksetta kiitosta, samoin toimihenkilöiden palvelualttius”.

”Harvoin näkee näin onnistunutta kokonaisuutta ja kaiken kruunasi vielä MTV 3 loistavalla uutisellaan!”, toteaa Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen.

Lue juttu ja katso video tästä.

Cookie	Duration	Description
cookielawinfo-checkbox-analytics	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional	11 months	The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy	11 months	The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.