Jari-Pekka Walden

Ansiomitalilla 23.11.25 Tampereella palkittu Jari-Pekka Walden.
Kuva: Valkeakosken reserviupseerikerho ry.

SRA- ammunnan edistäjä Suomessa 

  1. Kuka olet?

Olen Valkeakoskella asuva aktiivireserviläinen, jonka sotilasarvo on kapteeni. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi täysi-ikäisyyden juuri saavuttanutta nuorta miestä sekä kolme koiraa. 

 

  1. Millainen on armeija-, työ- ja vapaaehtoinen maanpuolustustaustasi?  

Suoritin varusmiespalvelukseni Parolan Panssariprikaatin tulenjohto –ja viestipatterissa sekä Panssarikoulussa. Kotiuduin reserviin 1995 joulukuussa vänrikkinä.  

Kotiutumisesta lähtien olen toiminut Valkeakosken Reserviupseerikerhon hallituksessa ensin nuorten upseerina ja sen jälkeen ampumaupseerina, asevastaavana sekä ampuma-asekouluttajana.  

Lisäksi olen seuraavissa SRA- ammunnan luottamustehtävissä: 

– Etelä-Hämeen reserviupseeripiirissä olen toiminut lähes 20 vuotta ampumaupseerina sekä SRA vastaavana.
– RESUL hallituksessa ja SRA toimikunnassa olen ollut nyt pari kautta ja viimeiset vuodet toiminut myös SRA toimikunnan puheenjohtajan roolissa.
– Toimin myös IMSF:n hallituksessa sekä olen IMSF kilpailutoimikunnan pj. 

Työurani olen tehnyt IT-alalla erilaisissa asiantuntija sekä esimiestehtävissä. Tällä hetkellä työskentelen Installa. 

 

SRA on toiminnallinen ampumalaji. Kuva: J-P Walden.

 

  1. Miten määrittelisit SRA:n lajina?

Se on toiminnallinen ampumalaji, joka on kehitetty suomalaisille reserviläisille 30 vuotta sitten. Laji sopii kaikille ammunnasta kiinnostuneille, jotka haluavat kehittää omaa tilanteen mukaista ampumataitoaan ja aseenkäsittelytaitoaan. SRA tarjoaa erittäin monipuolisen ja haastavan ampumalajin, jossa voi kehittää niin itseään kuin kalustoaan lähes loputtomasti. Lajissa on hyötyä urheilullisuudesta ja ketteryydestä, mutta ne eivät ole mitään pakollisia ominaisuuksia, vaan jokainen kilpailija voi harrastaa lajia omalla tasollaan.

SRA – Resul – Reserviläisurheiluliitto ry 

 

  1.  Miten sinusta tuli SRA-harrastaja?

Olen harrastanut ilmakivääriammuntaa 7-vuotiaasta. Kävin Valkeakosken Rihlan ampumakoulun 15-vuotiaana, jonka jälkeen ammuin varusmiespalveluksen alkuun saakka kilpaa pienoispistoolilla.  

Kotiutumisen jälkeen hankin ensimmäisen 9 mm pistoolini, kun lupaviranomainen oli minulle haastattelussa ennen varusmiespalvelustani todennut, että hankkimislupaa en saa ennen armeijan käyntiä, joten se piti hankkia heti kun oli mahdollista.  

Liityin heti kotiutumisen jälkeen Valkeakosken Reserviupseerikerhoon ja sitä kautta kuulin, että veljesyhdistyksemme Valkeakosken Reserviläiset oli järjestämässä SRA kurssia, jolle ilmoittauduin ja sillä tiellä olen ollut siitä asti. 

 

  1. Millaisia vaiheita SRA-urallasi on ollut?

Olen pyrkinyt kehittämään toimintaamme ennen kaikkea paikallisesti osana hienoa etelähämäläistä SRA- ampujaryhmää. Vuosien varrella saadut SRA-tuomarin, -kouluttajan sekä -ylituomarin – nimitykset ovat ohjanneet siihen suuntaan, että olen ollut järjestämässä yli 100 SRA-ampuja- ja -tuomarikurssia sekä yli 1000 -kilpailua.

Matkan varrella päädyin RESUL:in SRA –toimikuntaan, ja myöhemmin sen toimikunnan pj:n paikalle. Tämä oli luontaista, koska olen halunnut kehittää lajia siihen suuntaan, että se palvelisi mahdollisimman hyvin reserviläisten tarpeita sekä ottaisi myös huomioon mm. kaluston kehityksen. Tässä yksi tärkeä etappi oli, kun kehitimme SRA:han, Taistelija, (TST)-sarjan, joka on nykyään oma luokkansa lajissa. Tämän luokan lisäys kannusti reserviläisiä hankkimaan omia laadukkaita varusteita eli esimerkiksi taisteluvöitä, liivejä, kypäriä, ja harjoittelemaan niiden kanssa.

SRA:n kansainvälistyminen on myös yksi oleellinen etappi, jossa olen ollut aktiivisesti mukana. Tämä on tärkeää siksi, että kun joudumme valitettavasti jatkuvasti taistelemaan kansallisella ja EU –tasolla niin ase- kuin esimerkiksi lyijykieltoa vastaan, niin laji saa enemmän painoarvoa, kun se on kansainvälinen eikä vain kansallinen. 

Lajin leviämisessä Ruotsiin olin aktiivisesti mukana. Ruotsissa todettiin vuonna 2022 alkukeväästä Venäjän raakalaismaisesti hyökättyä Ukrainaan, että he tarvitsevat toiminnallisen lajin kehittämään heidän reservinsä ja ammattisotilaidensa ampumataitoa. Tällöin minuun otettiin yhteyttä erään Ruotsin armeijan asekouluttajan toimesta, ja siitä seurasi noin 1.5 vuotta kestänyt ruotsalaisten SRA- kouluttaminen, jonka aikana olin kouluttamassa noin 400 ruotsalaista reserviläistä ja ammattisotilasta. Nyt Ruotsin SRA toiminta on ollut jo noin 2 vuotta omavaraisella tasolla ja kehittyy edelleen. 

 

  1. Millaisia henkilökohtaisia tulostavoitteita sinulla on vielä SRA:ssa? Entäs lajin kehittämisessä?

Henkilökohtaisia tulostavoitteita minulla ei ole oikeastaan ollut koskaan. Olen kilpailut ns. itseäni vastaan, koska kyllä sen itse tietää pääsikö omalle tasolleen vai ei. Tälläkin taktiikalla menestystä on kyllä tullut yllättävänkin hyvin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 

Lajin kehitystä tulee jatkaa, mutta maltillisesti ja harkiten. Tähän työhön saimme nyt hyvin lisävoimaa. RESUL:in SRA-toimikunta ei ole enää ainoa taho, joka kehittää sääntöjä, vaan sääntöjä kehittää IMSF:n sääntötoimikunta, ja toimikunta tukee sitä tässä työssä.

 

SRA-kilpailutoiminta on aktiivista Suomessa, mutta myös ulkomailla. Kuva: J-P Walden.

 

  1. Miten laji on kehittynyt mielestäsi sinun aikanasi?

SRA on kehittynyt enemmän reserviläisiä palvelevaksi lajiksi, jolla reserviläinen voi pitää yllä ja kehittää ammuntataitoaan kenttäkelpoisuuden tasolle. Lisäksi laji antaa hyvät suuntaviivat reserviläiselle siitä, millaista kalustoa ja varusteita kannattaa hankkia sekä mitä ja miten harjoitella. 

 

  1. Miten näet lajin tulevaisuuden? Mitä mahdollisuuksia ja mitä uhkia?

Harrastajamäärät ovat olleen kovassa nousussa viimeiset 3 vuotta ja SRA harrastajien määrä ylitti jo 15 000 rajan aiemmin tänä vuonna. SRA on hyvässä nosteessa ja toiminta aktiivista kuten Suomen yleisimmässä ja nopeimmin kasvavassa ampumalajissa tuleekin olla. 

SRA:n, kuten kaiken ampumaharrastuksen ja metsästyksenkin, uhat ovat valitettavan tuttuja eli ylikireät ympäristölait, jotka suoraan tai välillisesti sulkevat ampumaratoja tai faktoihin perustumaton aselakien kiristäminen. Taustalla myös EU:n ajama lyijykielto on lähes eksistentiaalinen uhka aktiiviselle ampumatoiminnalle. Onneksi nykyinen hallitus on kääntänyt kansallisella tasolla suuntaa parempaan ja EU:n lyijykiellon osaltakin on saatu edes jatkoaikaa.  

 

  1. Sait ansiomitalin työstäsi. Miltä se tuntuu?

Maapuolustusmitali miekoin oli hieno ja yllättävä huomionosoitus. Näkisin, että sen myöntäminen johtui pääosin tästä jo lähes 30 vuotta jatkuneesta “SRA-urasta”, jota yllä lyhyesti olen kuvannut.

Haastattelu ja teksti: Maarit Timonen 

 

Reserviläisurheiluliitto onnittelee hallituksen jäsentä ja SRA-toimikunnan puheenjohtajaa Jari-Pekka Waldenia hänelle 23.11.2025 myönnetyn maanpuolustusmitalin miekkojen kera johdosta!

Risto Tarkiainen

    1. *Artikkelikuvassa Risto läksiäistilaisuudessaan Katajanokan Kasinolla helmikuussa 2022

 

  1. Kerro kuka olet?

Olen Risto Tarkiainen, 68-vuotia eläkeläinen. Toimin reilut 15 vuotta Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtajana. Liikun jokaisena viikonpäivänä ja ideoin jatkuvasti erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja. Omaa käsialaani on esim. Suolentopallon MM-kisat, lisäinfoa osoitteessa www.swampvolley.com

 

  1. Mikä on armeijataustasi?

Olen suorittanut varusmiespalvelukseni Karjalan Jääkäripataljoonassa vuosina 1976-1977 ja jatkokoulutettu yksikön vääpeliksi, jossa roolissa olen toiminut useissa kertausharjoituksissa. Sotilasarvoni on sotilasmestari.

 

  1. Minkälaisessa tilanteessa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä?

Reserviläisurheiluliiton palveluille on tässä maailman tilanteessa todellista kysyntää, liitto toimii aktiivisesti monella reserviläisliikunnan lohkolla ja edunvalvonnassa. Toiveeni on, että tulevaisuutta ajatellen liiton luottamusjohto ja hallitus yhdessä liiton operatiivisen johdon kanssa kartoittavat tulevaisuuden taloudellisia resurssivaihtoehtoja, jotta liiton toiminta turvataan pitkällä aikavälillä, samoin uuden strategian päivittäminen vastaamaan tämän hetken tarpeita on oleellista.

 

  1. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi?

Kuntosalilla käyn joka päivä ja ohjelmassa on myös vesijuoksua, kävelyä ja sulan maan aikana myös porraskävelyä sekä pyöräilyä. Pieksämäellä on Vedenjakaja -reitistö, jota voi joko kävellä tai ajaa maastopyörällä, suosittelen.

 

  1. Jos saisit keksiä uuden kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se?

Tällä hetkellä liiton kalenteri on kattava, omana lisäyksenä kalenteriin toisin moottoripyörä- ja -kelkkajotokset, joihin voisi rekrytoida nuorempia reserviläisiä, koska tulevaisuudessa reservi liikkuu yhä enemmän motorisoidusti. Lisäksi vaativat ja kansainväliset sotilastaitokilpailut olisivat kova sana näin NATO-aikaan ko. kalenteriin.

  1. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi?

Reserviläisyys merkitsee minulle Itsenäistä Suomea ja mahdollisuutta vaikuttaa omalla toiminnalla sen uskottavuuteen. Arjessani se näkyy tällä hetkellä toimintana VALMIUS 2025 – hankkeessa sekä jäsenenä Pieksämäen Seudun Reserviläiset ry:ssä.

 

  1. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa?

Mieleenpainuvimmat muistoni liittyvät Reserviläisurheiluliiton kilpailuihin ja jotoksiin, joihin pääsin tutustumaan liiton toiminnanjohtajana. Erityisesti se intohimo, mikä järjestäjillä ja osallistujilla ilmeni, sai melkeinpä veren hyytymään, niin ansiokasta toimintaa reserviläiset toteuttivat niin toimitsijoina kuin osallistujinakin.

 

  1. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja?

Mielestäni Reserviläisurheiluliiton kilpailukalenteri on kattava ja palvelee hyvin aktiivisia harrastajia.

 

  1. Mikä tekee hyvän reserviläisen?

Hyvä reserviläinen huolehtii aktiivisesti omasta henkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä, hakeutuu koviin ja vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin, MPK:n koulutuksiin sekä reserviläisjärjestöjen ja RESUL:n aktiviteetteihin.

Pidän tärkeänä, että reserviläinen viihtyy hyvin paineistetussa toimintaympäristössä ja hakeutuu tietoisesti epämukavuusalueelle omissa harjoituksissaan.

 

  • Mikä on mottosi?

Harjoitus tekee mestarin ja sotaharjoitukset sotilasmestarin

Kuvassa 2 sotilasmestaria, joista toinen on Maailmanmestari.
Vasemmalla Heikki Ikola ja oikealla Risto Tarkiainen.
Kyseessä RESUL:n ampumahiihtokilpailut Jurvassa 2022.

Heidi Reijo

1. Kerro kuka olet
Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Lahdesta. Päijät-Hämeen Urheiluakatemia tukee kokonaisvaltaisesti harjoitteluani sotilasmoniottelijana.

2. Mikä on armeijataustasi
Varusmiespalvelukseni suoritin 2003-2004 Vekaranjärvellä. Kotiuduin kersanttina. Sittemmin sijoitettu Päijät-Hämeen maakuntakomppaniaan.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
RESUL on vahvassa nousussa ja tekee aktiivisesti töitä reserviläisten aktiivisuuden edistämiseksi. Kiinnostus reserviläistoimintaan on kasvanut. Lajitarjonta on laaja ja omaa osaamistaan ja kuntoaan ja kenttäkelpoisuuttaan voi testata useissa eri lajeissa.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi
Oma liikunnallinen viikkorytmini on monipuolinen ja pitää sisällään niin voima- kuin kestävyys- että lajiharjoitteita. Lisämausteena thainyrkkeily pitää niin fyysisen kuin henkisen puolen harjoittelun aktiivisena. Viikossa saisi olla enemmän päiviä ja vuorokaudessa tunteja että ehtisin treenata niin paljon kuin haluaisin. Odotan että lumet sulaa jotta pääsisin esteradalle. Ampumaradalle toivon ehtiväni entistä useammin. Kehonhuollolle on järjestettävä myöskin aikaa ja se onkin avainasemassa loukkaantumisten ehkäisyssä. Luovuin autosta viime keväänä ja sen ansiosta arkeni on aikaisempaa aktiivisempaa.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji
RESUL kilpailukalenterissa voisi olla vielä enemmän tilaa lajille, joka mahdollistaisi kenttäkelpoisuuden ja sotilaallisten taitojen haastamista niin fyysisten kuin henkisten taitojen osalta. Lajissa voisi yhdistyä ammunta, maastossa eteneminen ja selviytyminen luonnonoloissa sekä paineensietokykyä mittaavat elementit. Eli käytännössä jotoksia enemmän ja eri tasoisia. Kamppailulajeja voisi kilpailukalenteriin lisätä myös, lajit sopisivat reserviläishenkeen mainiosti.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi
Reserviläisyys merkitsee minulle omien taitojen ja fyysisen kunnon aktiivista ylläpitämistä ja yhdessä tekemistä yhteisen tavoitteen eteen.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa
Mieleenpainuvin muistoni on osallistuminen ensimmäisiin CISOR-sotilasmoniottelukilpailuihin Sveitsissä 2021. Ylitin itseni menemällä omien mukavuusrajojeni ulkopuolelle ja suorittamalla asioita joita pidin mahdottomana. Kisoissa koettua joukkuehenkeä ja kansainvälisten joukkojen tukea on vaikea sanoin kuvailla, ei sellaista ole aikaisemmin kokenut.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja
Matalan kynnyksen kilpailuja voisi olla enemmän, jotta useammat kokisivat osallistumisen mahdollisena ja löytäisivät eri lajien pariin. Perinteistä suunnistusta voisi olla enemmän.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen
Hyvän reserviläisen tekee tahto kehittyä ja halu oppia ja yhteisen hyvän ymmärtäminen ja toisten huomioon ottaminen. Motivoitunut reserviläinen on tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuutta.

10. Mikä on mottosi
Mottoni on tatuoituna käsivarsiini: alis volat propriis per aspera ad astra – hän lentää omilla siivillään vaikeuksien kautta tähtiin.

Kimmo Kiiveri

1. Kerro kuka olet
70-luvun lapsi, joka on suurimman osan työurastaan ohjelmoinut ja nyt tutkijana Turun yliopistossa. Lisäksi järjestöaktiivi Louhisaaren Reserviläiset ry:ssä.

2. Mikä on armeijataustasi
Alunperin koulutettu taistelupioneeriksi Säkylä-Keuruu-Hamina -linjalla, mutta joukkomuutosten vuoksi sijoitusta ei ollut. Krimin valtauksen jälkeen löytyi mielekästä tekemistä paikallisjoukoista. Lisäksi myös MPK:n simulaattorikouluttaja.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
RESUL tuntuu olevan hyvässä tilassa, vaikka korona onkin vähentänyt toimintaa. Uusia innokkaita toimijoita ja ideoita on, joten niiden avulla on hyvä kehittää toimintaa eteenpäin.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi
Kerran viikossa pitäisi olla yksi intervallipäivä ja yksi kehonhuoltopäivä. Niiden lisäksi niin paljon muuta liikkumista kuin vain ehtii. Liikuntaa on pakko laittaa väkisin kalenteriin, että saa sitä tarpeeksi, koska työ on tietokoneen edessä istumista. Golf ja SRA ovat samantyylisiä lajeja siinä mielessä, että on säännöllisesti harjoiteltava ja mietittävä suoritusta etukäteen. Molemmissa pitää myös pystyä suunnittelemaan omaa toimintaansa paineen alla ja nollattava epäonnistumiset.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji
Arjen välineiden SUP-MTB-marssi. Vesistön ylitys SUP-laudalla maastopyörä kyydissä, sitten SUP-lauta rinkkaan ja maastopyöräilyä. Ja päälle tietenkin nokipannukahvit.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi
Positiivinen paine pitää kunnostaan huolta, että säilyy kenttäkelpoisena. Turvallisuuspolitiikan aktiivinen seuraaminen. Erityisesti uuden puolustusselonteon maininta paikallisjoukkojen lisäämisestä ja keskustelu reservin iän nostosta ovat erittäin hyviä aloitteita. Huono keli on aina hieno tilaisuus testata ja viritellä välineitä. Auto pysäköidään aina keula lähtösuuntaan.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa
Sykähdyttävin hetki oli kun Viron voitonpäivän paraatissa Tallinnassa 2018 paikalliset vanhukset tulivat kyynelsilmin kiittämään siitä, että suomalaiset tulivat paikalle. Ennen koronaa menoja tuntui olevan liikaa, mutta nyt arvostaa jokaista tapahtumaa, joka toteutuu.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja
Kilpailuja voisi aina olla enemmän, mutta järjestäminen vaatii paljon töitä. Osallistusmiskynnystä pitäisi laskea, että saataisiin enemmän kiinnostuneita. Ensikertalaisille pitäisi olla omia sarjoja tai kokonaan omia kilpailuja.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen
Reippaus ja rehellisyys.

10. Mikä on mottosi
Kotoa ei tulla hakemaan.

Santeri Heinonen

1. Kerro kuka olet
Santeri Heinonen, 47-vuotias henkilöstöalan ammattilainen Jyväskylästä, jolla vapaaehtoinen maanpuolustus alkoi jo RUK:n kurssilla 203 vuonna 1994, kun eteen lyötiin RUL:n jäsenkaavake. Tuon jälkeen matkalle on mahtunut pari vuosikymmentä perusyhdistyksen ja reserviupseeripiirin johtotehtäviä Keski-Suomessa sekä RUL:n liittohallituksessa. RESUL:n hallituksessa toimin 2018-2019 ja jälleen 2022->.

2. Mikä on armeijataustasi
Olen Karjalan prikaatin kasvatteja. Peruskoulutukseltani tykistön tulenjohtaja ja tiedustelu-upseeri. Aktiivinen koulutusputki on vienyt valmiusyhtymän esikunnasta aina maakuntakomppanian päälliköksi ja sieltä paikallispataljoonan esikuntaan.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
RESUL:lla on pitkät perinteet liittojen (jäsenten) liikuttajana ja yhteisten kilpailujen järjestäjänä. Näen liiton roolin kasvavan jatkossa yhteisten tapahtumien organisoijana ja kenttäkelpoisuuden eri osa-alueiden kehittäjänä. Tämä vaatii aktiivisen toimijaverkoston ylläpitoa, urheilulajien kehittämistä ajan hermoilla sekä nuorten aktivointia.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi
Olen erityisesti kesälajien ihminen. Silloin minut löytää viikoittain maastopyörän päältä, polulta repun kanssa tai ampumaradalta. Syksyisin myös metsästys vie maastoon. Keleistä riippuen aktiivista toimintaa ylläpitää myös viikoittainen sulkapallovuoro ja hangilla kantavat pertsan sukset sekä lumikengät.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji
Maastopyöräjotos. Matka taittuu, näkee enemmän, joutuu suunnistamaan yhtä lailla ja rastit rytmittävät ajoa.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi
Reserviläisyys tuo itselle merkitystä, miksi näitä juttuja treenataan. On hienoa kuuluja “joukkoon”, josta on saanut paljon huikeita kavereita ja jotka jakavat samat arvot ja harrastukset.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa
Niitä on paljon. Mm. MPK:n kevytasekurssi pimeäammuntaosuuksineen tuo vieläkin hymyn suupieleen.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja
Liittotasolla kyllä, kannustan piirejä ja paikallisyhdistyksiä olemaan aktiivisia myös paikallisen tason kilpailujen järjestämisessä.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen
Kannetaan vastuuta omasta kenttäkelpoisuudesta ja otetaan kaveri mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen.

10. Mikä on mottosi
Sitkeys vie voittoon.

Mika Mäki

1. Kerro kuka olet
Mika Mäki 54-v, hieroja Ylihärmästä. Toimin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin sekä Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtajana. Kuulun Reserviläisliitossa liittohallitukseen sekä valiokuntaan, Reserviläisurheiluliitossa hallitukseen sekä kenttäkelpoisuustoimikuntaan.

2. Mikä on armeijataustasi
Varusmiespalveluksen suoritin Keski-Suomen Pioneeripataljoonan saapumiserässä 3/86, josta kotiuduin pioneeriryhmänjohtajana.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
Hyvässä tilassa, osaajia löytyy ja lajivalikoima on laaja. Tosin Resul ei poikkea muista yhdistystoimijoista, nuoret haastavat meitä yhtä lailla.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi
Läpi vuoden maanantaisin marssin joko pyörällä tai jalan. Kesäisin ollaan yhdistyksenä mukana erilaisissa marssi- ja pyöräilykampanjoissa esim. Kilometrikisassa. Pistoolia ulkoilutan kesällä keskiviikkoisin. Kuntosaliharjoittelu on velttouttani tauolla.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji
Voimailu on lähellä sydäntäni ja sieltä löytyy valmis laji kalenteriin: sotilaspenkki. Reserviläiset tarvitsevat kestävyyden lisäksi myös voimaa.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi
Se on elämäntapa, yhdistystoimintaa, talkoita ja liikuntaa.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa
2013 Ylihärmän sankarihautausmaalla saateltiin sankarivainaja sankarihaudan lepoon, sain olla kunnialaukausryhmän ammunnanjohtajana, jäi mieleen.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja
On.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen
Kenttäkelpoisuutta ylläpitävä ja kehittävä reserviläinen.

Petri Ranta

1. Kerro kuka olet
Olen 56-vuotias kahden aikuisen lapsen isä, diplomi-insinööri ja yrittäjä. Toimin Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Olen RUL:n liittohallituksen ja järjestötoimikunnan jäsen, sekä mukana urheiluammunnan edunvalvontatyössä. Harrastan SRA-ammuntaa. Osallistun lajin kehittämiseen ylituomarina ja RESUL:n SRA-toimikunnan jäsenenä. MPK:n toiminnassa olen myös aktiivisesti mukana kouluttajana ja kurssinjohtajana.

2. Mikä on armeijataustasi
Varusmiespalveluksen suoritin vuonna 1984 Jääkäripatteristossa, Hämeenlinnassa. Kotiuduin tykistön viestiupseerina. Nykyinen sotilasarvoni on yliluutnantti. Toimin MPK:n kautta kertausharjoituksissa kouluttajana ja erotuomarina. Minulla on Puolustusvoimien kouluttaja- ja ammunnanjohto-oikeudet.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
Reserviläistoiminnassa jäsenkunta ikääntyy. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää saada mukaan lisää nuoria. RESUL:lla on paljon hyvää, nuoria kiinnostavaa toimintaa. Liitolla on siten erittäin suuri merkitys uusien jäsenten rekrytoinnissa. Toimintaa tulee jatkuvasti kehittää, jotta kiinnostavuus säilyy.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi?
Koronapandemia hiukan sotki liikuntarytmiäni, johon kuului kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä ja uintia sekä satunnaisesti suunnistusta. Liikuntapaikkojen sulkeuduttua sisälajit ovat nyt korvautuneet kävelyllä, hiihdolla ja kotitreenillä. Ammunnan kylmäharjoittelua tulee tehtyä miltei päivittäin. Ampumaradalla käyn aina sään ja muiden kiireiden salliessa.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji?
Olisi hyvä saada uusi monipuolisesti ampuma- ja aseenkäsittelytaitoa mittaava ampumalaji perinteisten ratalajien ja SRA:n välimaastoon. Esimerkiksi käy Puolustusvoimien erikoisammunta 18. Ratakapasiteetti olisi tehokkaasti käytössä, kun useampi ampuja voisi suorittaa yhtä aikaa.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi?
Uskottava maanpuolustus osaltaan takaa meille hyvän ja rauhallisen elinympäristön. Sen ylläpito on kaikkien suomalaisten vastuulla. Pyrin huolehtimaan omasta osuudestani mahdollisimman hyvin, mikä näkyy myös useissa maanpuolustukseen liittyvissä harrastuksissani.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa?
Oikeastaan kaikkeen reserviläistoimintaan minulla liittyy hyviä muistoja. Parhaimpia hetkiä ovat ne kun isompi rutistus, esimerkiksi SRA-kilpailu tai MPK:n kurssi, on saatu onnistuneesti päätökseen.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja?
Kilpailujen ja lajin harrastajien määrän tulisi olla keskenään hyvässä tasapainossa. Tässä on paljon lajikohtaisia eroja. SRA-ammunnassa on paljon harrastajia ja lajin suosio on jatkuvassa kasvussa. Kilpailujen järjestämiseen tarvittavan kokemuksen kerryttäminen ottaa oman aikansa. Toimitsijoiden määrän kasvu tulee siten aina harrastajien määrän kasvun jäljessä. Tästä syntyy toimitsijavajetta, joka jarruttaa kilpailujen järjestämistä. Toivottavasti uudet harrastajat uskaltaisivat lähteä nopeammin mukaan järjestelytehtäviin. Monella alueella myös niukka ampumaratakapasiteetti rajoittaa ikävästi kilpailujen järjestämismahdollisuuksia.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen?
Se, että tekee omalta osaltaan parhaansa maanpuolustuksen hyväksi. Työ- ja muut elämäntilanteen vaihtelut ymmärrettävästi vaikuttavat siihen, kuinka paljon aikaa harrastuksiin voi panostaa. Oman toimintakyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä on itselle hyötyä kaikilla elämänalueilla.

10. Mikä on mottosi?
Yhdessä olemme enemmän.

Perttu Hietanen

1. Kerro kuka olet
Perttu Eljas Hietanen 53-v, jyväskyläläinen yrittäjä. Toimin Keski-Suomen reserviläispiirin sekä Korpilahden reserviläisten puheenjohtajana. Kuulun Reserviläisliiton hallitukseen sekä RESUL:n kenttäkelpoisuustoimikuntaan.

2. Mikä on armeijataustasi?
Lapin Rajavartiosto 6/1986 – 5/1987, tiedustelija / sissiryhmän johtaja. Sijoitus Keski-Suomen Maakuntajoukoissa vuodesta 2006. Sotilasarvo vääpeli. Toimin myös MPK:n kouluttajana tiedustelu- ja talvitoimintakursseilla.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä?
Resul tarvitsee lisää nuoria reserviläisiä mukaan kilpailutoimintaan. Monessa lajissa harrastajajoukko on varsin iäkästä.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi?
Liikun jollain tapaa lähes päivittäin, varsinaisia liikuntasuorituksia tulee viikossa 4-5. Myös useita jotoksia kuuluu ohjelmaan vuosittain.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji?
Suunnistamiseen, ammuntaan ja tiedusteluun liittyvä parin kanssa suoritettava sotilaspartiokilpailu.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi?
Reserviläisyys on Suomen puolustuksen vankka peruskallio. Laaja reservi ja yleinen asevelvollisuus on turvallisuutemme tae. Harrastan reserviläistoimintaa jossain muodossa lähes päivittäin.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa?
Mieleenpainuvin muisto reserviläistoiminnassa on Operaatio Raate, jossa Maakuntajoukkojen osasto suoritti tammikuun alussa 2016 hiihtomarssin Raatteentielle 36:n asteen pakkasessa.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja?
Kilpailuja mielestäni on riittävästi, kilpailijoita tarvitaan lisää.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen?
Hyvä reserviläinen huolehtii kenttäkelpoisuudestaan, ampumataidostaan, osallistuu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä kuuluu reserviläisyhdistykseen osallistuen sen toimintaan. Lisäksi seuraa ja tuntee maanpuolustusasioita yhteiskunnassa.

10. Mikä on mottosi?
Sanat Suomenlinnan Kuninkaanportissa: “Jälkimaailma, seiso täällä omilla jaloillasi, äläkä luota vieraaseen apuun.”

Sari Mastromarino

1. Kerro kuka olet
Sari Mastromarino, 45-vuotias maskulainen. Toimin MPK Lounais-Suomen Maanpuolustuspiirissä koulutussihteerinä. Olen Mynämäen Seudun Reserviläiset ry:n puheenjohtaja ja mukana myös Reserviläisliiton liittohallituksessa – sitä myötä osoitettuna RESUL:in rata-ammuntatoimikuntaan ja Ampumaharrastusfoorumiin.

2. Mikä on armeijataustasi
En ole suorittanut. Olen kuitenkin käynyt useilla sotilaallisilla kursseilla, joiden aihepiiri on ollut lähinnä TA, TRA, lähitaistelu ja selviytyminen.

3. Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
Jonkinlaisessa muutoksen tilassa, josta on potentiaalia kehittyä entistäkin näkyvämmäksi. Haasteena toimintamahdollisuuksien esille tuomisessa varmasti on se, että lajeja on niin paljon. Kaikki tämä pitäisi saada selkeästi esille, ja houkuteltua reserviläisiä entistä enemmän liikunnan pariin.

4. Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi?
Normaalisti kävelypainotteinen ja siihen MPK:n kursseja sekä ammuntakilpailuja viikonlopun iloksi. Tunnustan, että tänä poikkeuksellisena keväänä rytmi oli 1 kk hiiren liikuttelua, 25 km marssi huhtikuussa ja sitten perään taas 1 kk hiiren liikuttelua. Paljon on nyt liikunnallisesti parannettavaa.

5. Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji?
Kehittäisin taktisen lajin, joka laittaisi vielä enemmän ”hoksottimet” koville ja haastaisi päätöksenteossa paineen alla. Kenties TRA-tyyppistä toimintaa simuloiva, missä olisi vain yksi tai kaksi pitkäkestoista ”walkthrough”-rastia eri tilanteita kohdaten. Tätä ei ehkä voisi kutsua varsinaisesti ammuntalajiksi, koska käytössä olisi oltava värikuula-ase, joka mahdollistaisi rastien monipuoliset ja turvalliset toteutukset. Tämäntyyppisiä rasteja olen toisinaan kohdannut lähitaistelukursseilla ja TA-kilpailuissa, ja olen kokenut ne erittäin mielenkiintoisiksi.

6. Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi?
Se merkitsee elämäntapaa ja mahdollisuutta olla mukana hyvin merkityksellisessä asiassa. Nykyään työni ja melkein kaikki harrastukseni liittyvät jollain tavalla reserviläistoimintaan.

7. Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa?
En voi nimetä yhtä ainoaa, sillä nämä useat mieleenpainuvat muistot liittyvät moniin reserviläispolun tunnelmiin, erityisesti kansainvälisessä ilmapiirissä. Näistä mainittakoon CISOR-sotilasmonitoimiottelu vuonna 2019 Säkylässä ja useat FINNSNIPER tarkka-ammuntakilpailut, joissa olen ollut toimihenkilönä.

8. Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja?
Näkökanta riippuu varmasti siitä, kuinka suosittu laji on kyseessä. Toiminnallisten lajien kilpailuista on kysyntää, mutta usein unohdetaan, kuinka iso työ niiden järjestämisessä voi olla. Jokainen voi omalta osaltaan auttaa ja tarjoutua kilpailujen järjestäjille avuksi.

9. Mikä tekee hyvän reserviläisen?
Halu kehittää itseään ja reserviläistaitojaan, olla avuksi ja edistää isänmaan asioita.

10. Mikä on mottosi?
Näin avaruusintoilijana – Ad astra per aspera. Vaikeuksien kautta tähtiin.

 

Max Käär

1.Kerro kuka olet
Max Käär, IT-ulkoistusalan ammattilainen Vantaalta ja Vantaan Reserviläiset ry:n aktiivi.

2.Mikä on armeijataustasi
UudPR/Vaasan Rannikkojääkäripataljoona II/92. Sotilasarvo Jääkäri.

3.Minkälaisessa tilassa näet RESUL:n olevan tällä hetkellä
RESUL toimii maanpuolustusjärjestöjen urheilutoiminnan koordinaattorina ja kehittäjänä. Liitto on tietynlaisessa murroksessa vanhemman polven ja uusien, nuorien harrastajien toiveiden ja tahtotilojen välissä. Uutta tulee kehittää, jotta varmistamme hyvät toimintaedellytykset ja jäsenistön myös jatkossa, unohtamatta kuitenkaan täysin vanhoja perinteitä jonka päälle uutta rakennetaan.

4.Minkälainen on oma liikunnallinen viikkorytmisi?
Säännöllisen epäsäännöllinen tällä hetkellä. Pyrin keskittymään peruskuntoa ylläpitävään liikuntaan ja lihaskuntotreeneihin muutama päivä viikossa.

5.Jos saisit keksiä oman kilpailulajin RESUL:n kilpailukalenteriin, niin mikä se olisi ja miksi juuri se laji?
Yksittäistä lajia ei ei tule mieleen, mutta haluaisin nähdä tämän olevan laji, joka voisi edistää kenttäkelpoisuuttaa sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa. Mielestäni RESUL:n lajissa pitäisi olla elementtejä missä painottuu mm. ammunta, maasto, erätaidot.

6.Mitä reserviläisyys merkitsee sinulle ja miten se näkyy arjessasi?
Itse olen tullut mukaan reserviläistoimintaan ampumaurheilun kautta joten pitkälti jatkuvaa omaehtoista harjoittelua sekä oman kunnon, ampumataidon ja maanpuolustuksellisten kykyjen ja taitojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Olen aktiivinen paikallisen reserviläisyhdistyksen ampumatoiminnassa, mm. harjoitusten vetäjänä ja kilpailujen järjestäjänä.

7.Mikä on mieleenpainuvin muistosi reserviläistoiminnassa?
Sovelletun reserviläisammunnan suomenmestaruuskilpailujen kilpailunjohtajan tehtävät kuluneelta kesältä 2019.

8.Onko reserviläisille tarpeeksi kilpailuja?
Uusimmat muutokset ampuma-aselakiin on näkynyt myös kilpailujen osallistumismäärissä, mistä johdettuna näitä voisi olla lisää tarjolla. Kilpailut järjestetään paikallisseurojen voimin, jolloin maantieteellisesti saattaa tulla eroavaisuuksia ja etenkin . Etenkin etelässä tuntuisi olevan enemmänkin tilausta kilpailuille, minkä johdosta harrastusmahdollisuuksien säilyminen ja kasvattaminen ampumaratojen muodossa on tärkeää edunvalvontaa.

9.Mikä tekee hyvän reserviläisen?
Sosiaalinen, aktiivinen, osallistuu myös harjoitusten ja kilpailujen järjestämistehtäviin.

10.Mikä on mottosi?
Jos jokin kannattaa tehdä, se kannattaa tehdä kunnolla.