Maanpuolustusjuhlan jälkitunnelmissa

Viime viikonloppuna järjestettiin Lappeenrannassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen superviikonloppu. Jalustintuntumalla-tapahtuma keräsi yhteen viiden liiton kokousväen yhden katon alle (RES, RUL, MPKL, RESUL ja MNL). Viikonlopun eri tilaisuuksiin osallistui satoja ihmisiä.

Viikonlopun aikana saatiin paljon töitä tehtyä. Eri liittojen syys- ja liittokokoukset henkilövaaleineen, sekä pienemmät kokoukset tuottivat paljon tulosta. Useiden organisaatioiden hallituksen kokoonpanoissa tehtiin muutoksia ja Reserviläisliitto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Ilpo Pohjola. Onnittelut kaikille tehtäviin valituille!

Töiden lomassa vietettiin toki myös yhteistä vapaa-aikaa, erityisesti lauantai-illan ohjelman parissa. Suuren tapahtuman etuna on mahdollisuus päästä tapaamaan maanpuolustusveljiä ja -siskoja ympäri maan. Illallisen yhteydessä käytiin erinomaisia keskusteluja, ja noiden keskustelujen myötä kylvetyt yhteistyön ja kehityksen siemenet tulevat kasvamaan hedelmää vielä pitkään.

Kaiken tämän yhdessäolon mahdollisti paikallisten vapaaehtoisten valtava työpanos, jossa järjestelyt oli saatettu erinomaiselle tasolle. Kokoukset järjestettiin tehokkaasti, siirtymiset tilaisuudesta toiseen olivat vaivattomia, ja viestintä ja ohjeistus olivat esimerkillisiä. Kiitos vielä Reserviläisurheiluliitonkin puolesta järjestelytoimikunnalle yhteistyötahoineen – olette tehneet arvokasta työtä!

Myös Reserviläisurheiluliitto piti viikonloppuna syyskokouksensa, ja sen yhteydessä minut valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Kiitän nöyrästi luottamuksestanne, ja lupaan jatkaa sitä työtä jota olemme yhdessä jo useita vuosia tehneet. Työ jatkuu vahvana, ja viime vuonna linjaamaamme strategian toteuttamisen mahdollisuudet paranevat kuukausi kuukaudelta, kun useat eri toimikunnat, ja erityisesti niiden parissa työskentelevät ihmiset, puurtavat yhteisen visiomme eteen.

Tälle visiolle saimme viikonloppuna arvovaltaista tukea, kun Puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg toi maanpuolustusjuhlan juhlapuheessa näkyvästi esille Reserviläisurheiluliiton roolin kenttäkelpoisuusohjelman kehittäjänä. Yhteistyömme Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, sekä jäsenliittojemme välillä tulee ohjelman myötä tiivistymään entisestään. Ohjelman sisällöstä tulemme kertomaan lähiaikoina enemmän, mutta kyseessä on merkittävä hanke, sekä meille että yhteistyötahoillemme.

Tähän kaikkeen sisältyy meille kaikille myös henkilökohtainen viesti: on aika jokaisen arvioida omaa kenttäkelpoisuuttaan ja ottaa askelia oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Se on paitsi velvollisuutemme reserviläisinä, myös kansalaisina, sekä perheidemme ja työyhteisöjemme jäseninä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla epämiellyttävä askare – liikunta ja urheilu tuovat iloa elämään, erityisesti silloin kun niitä saa harrastaa hyvässä porukassa!

Puheenjohtaja
Tor-Erik Lindqvist

Uuden aselain vaatima harrastusaktiivisuuden osoittaminen

Viisi vuotta sitten tuli voimaan aselain muutos joka asetti luvan haltijoille vaatimuksen harrastuksen jatkuvuuden määrävälein tapahtuvasta todistamisesta. Vaatimus on asekohtainen eikä vaikuta niihin lupiin jotka on haettu ennen 13.6.2011.

Lakimuutoksen jälkeen ensimmäinen lupa lyhyeen aseeseen on annettu aina määräaikaisena enintään viideksi vuodeksi. Ennen kuin määräaikainen lupa päättyy, on luvan haltijan osoitettava harrastuksen vakiintuneisuus ja haettava uutta lupaa aseeseensa. Uusittu lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevana, mutta siihenkin liittyy lupaehtona vaatimus toimittaa viiden vuoden välein todistus harrastuksen jatkumisesta.

Määräaikaisen luvan uusiminen ajoissa on erityisen tärkeää, koska määräaikainen lupa on voimassa täsmälleen lupaan merkittyyn viimeiseen päivään asti. Sen jälkeen lupa raukeaa ja seurauksena voi olla luvaton ase.

Toistaiseksi voimassa oleva lupa säilyy voimassa vaikka todistusta harrastuksen jatkuvuudesta ei olisikaan toimitettu määräajassa. Uhkana on kuitenkin, että poliisi voi käynnistää luvan peruutusmenettelyn ja ottaa haltuunsa sen aseen jota ei ole käytetty lupaehtojen mukaisesti riittävän aktiivisesti. Siksi on tärkeää huolehtia jatkuvuustodistuksen toimittamisesta hyvissä ajoin ennen kuin viisi vuotta toistaiseksikin voimassa olevan luvan myöntämisestä on kulunut. Toisin kuin poliisi aiemmin ilmoitti, ei todistuksen tarpeesta tule erillistä muistutuskirjettä. Luvanhaltijan on omatoimisesti muistettava hankkia ampuma-asekoluttajalta todistus harrastuksen jatkuvuudesta. Siihen riittää neljännevuosittain tapahtuneet harrastuskerrat todistuksen kirjoittamista edeltävänä vuonna.

Jos sinulla on 13.6.2011 jälkeen myönnetty lyhyen aseen lupa, niin muistathan hankkia tarvittavan harrastustodistuksen tai harrastuksen jatkuvuustodistuksen ajoissa yhdistyksesi tai piirisi ampuma-asekouluttajalta. Lisätietoja asiasta löytyy myös poliisin tiedotteesta.

 

Antti Kokkola

Jäsenistön mielipitein kohti kehitystä

Reserviläisurheiluliitto teetti jäsenkyselyn kerätäkseen tietoa siitä, mitä liiton palveluita jäsenistö yhtäältä pitää tärkeänä ja toisaalta haluaa kehitettävän. Tarkoituksena oli luoda lähtökohdat ja tunnistaa sellaisia keinoja, joiden avulla liiton palvelutarjontaa voidaan kehittää jäsenistön mielipiteiden mukaisesti. Sähköiseen jäsenkyselyyn vastasi yli 5000 jäsenyhdistyksiemme jäsentä laaja-alaisesti ympäri Suomen sekä ilahduttavasti myös kaikista eri ikäluokista.

Toiminta nykymuodossaan koettiin tärkeäksi ja erityisesti vastanneet olivat kiinnostuneita fyysiseen toimintakykyyn liittyvistä palveluista, ampumatoiminnasta, syysjotoksista sekä yleisesti erilaisista kilpailuista. Toisaalta harrastustoimintamahdollisuus nähtiin osittain myös kilpailutoimintaa kiinnostavampana vaihtoehtona etenkin alle 40-vuotiaiden keskuudessa. Uusiksi lajeiksi ehdotettiin muun muassa kamppailulajeja, seikkailukilpailuja, maastopyöräilyä sekä lentopalloa. Tapahtumien järjestämisessä pitää keskittyä määrän sijasta laatuun sekä rohkeasti kokeilla myös uusien lajien kiinnostavuutta.

Jäsenkysely on osa strategiatyötä, jonka yhtenä tavoitteena on liiton lajivalikoiman kriittinen tarkastelu sekä tarvittavilta osin toiminnan uudistaminen vastaamaan paremmin jäsenistön tarpeita. Liiton viestintää on systemaattisesti kehitetty siten, että liiton tarjoamista palveluista viesti kulkisi paremmin jäsenistölle ja toisin päin eli jäsenistöltä liiton toimijoille. Kyselyn vastauksien perusteella liiton tulee jatkossa entistä pontevammin hyödyntää useita eri viestintäkanavia yhdessä sekä kohdentaa viestit oikealle kohderyhmille. Erilaisiksi kohderyhmiksi tunnistettiin muun muassa kilpailuhenkiset hyvässä fyysisessä kunnossa olevat aktiiviharrastajat, työ- ja perhekeskeiset maanpuolustusmieliset terveysliikkujat, seikkailu- ja kilpailuhenkiset tiimipelaajat sekä yli 60-vuotiaat kuntoilijat.

Tiivistelmän jäsenkyselyn loppuraportista löydät tästä linkistä.

Myös Reserviläinen lehdessä käsitellään samaa aihetta. Käy lukemassa.

Jussi Kangaspunta
Hallituksen jäsen
Reserviläisurheiluliitto

Jos ei muuta niin jotos!

Reserviläistoiminta kilpailee ihmisten ajasta siinä missä muukin harrastustoiminta. Monilla reserviläistoiminta ei välttämättä ole harrastuslistan kärjessä. Ei edes niillä, jotka maksavat reserviläisyhdistyksen jäsenmaksun ja täten osoittavat ainakin jonkin asteista kiinnostusta vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan. Ymmärrettävästi myös työ- ja perhe-elämä rajoittavat osallistumista. Jos kuitenkin saisin valita yhden asian, johon passittaisin jokaisen reserviläisen – itseni mukaan lukien – kerran vuodessa, valitsisin jotoksen.

Jotos on mitä parhainta reserviläistoimintaa. Olen ollut tätä mieltä jo siitä lähtien, kun aktivoiduin itse reserviläistoimintaan vuosituhannen vaihteessa. Jotoksella reserviläistoiminnan parhaat palat yhdistyvät yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kaiken lähtökohtana on liikunta, jota väistämättä syntyy osallistujien suunnistaessa rastilta rastille. Lähes poikkeuksetta jotoksella pääsee myös testaamaan ampumataitoaan. Lisäksi, useimmiten jokin rastitehtävistä testaa varusmieskoulutuksessa opittuja sotilastaitoja, aselajista riippumatta. Tähän kun vielä liitetään johtamiseen, suunnistus- ja kartanlukutaitoihin, erätaitoihin, kansalaistaitoihin sekä luonnossa liikkumiseen liittyvät elementit, on reserviläisen kenttäkelpoisuuspaketti valmis.

Ensimmäinen jotokseni oli Sandels-jotos, tuo perinteikäs ja leppoisa, Ylä-Savon alueella järjestettävä joka keväinen tapahtuma. Kokemus oli sen verran mukava, että heti syksyllä suuntasin partiokaverieni kera Reserviläisurheiluliiton syysjotokselle. Siihen aikaan jotoksilla riitti tunnelmaa ja väkeä: muistini mukaan sijoituksemme oli 72. yli sadan partion joukossa. Seuraavana vuonna sijoitus parani ilahduttavasti 50 paremmalle puolelle. Kokemuksen karttuessa kilpailuvietti voimistui ja mitalisijoituksiakin alkoi kertyä. Parin voiton jälkeen sijoitukset alkoivat menettää merkitystään. Nykypäivän kiireiden keskellä pelkkä osallistuminen on saavutus. Ympyrä on sulkeutunut.

Olen usein muistellut jotoskokemuksiani ja miettinyt, mikä saisi itseni ja ehkä monen kaltaiseni entistä useammin jotokselle. Muistan, että 2000-luvulla jotosten luonne muuttui voimakkaasti sotilaalliseen suuntaan, mistä olin itse tyytyväinen. Syysjotoksilla otettiin käyttöön kahden sarjan systeemi, kilpa- ja kuntosarja, mikä myös miellytti meitä kilpailuhenkisiä. Samalla osallistujamäärät alkoivat kuitenkin kääntyä laskuun. On vaikea arvioida, onko edellä mainituilla muutoksilla ollut vaikutusta osallistujamääriin. Asia on varmastikin monen tekijän summa, mutta ehkä konseptia tulisi korjata parin piirun verran entiseen: enemmän tunnetta ja yhteisöllisyyttä, vähemmän räiskettä ja äksöniä.

Ampumataidon ja kenttäkelpoisuuden ylläpitämistä sekä kehittämistä toistetaan kestotulella keskeisten reserviläisjärjestöjen papereissa. Esimerkiksi Reserviupseeriliiton 2016 toimintasuunnitelmassa se mainitaan ensimmäisenä painopistealueena. Samaisessa suunnitelmassa yksittäiselle jäsenelle asetetut tavoitteet on käännetty suoranaisten käskyjen muotoon: Liiku! Ammu! Kouluttaudu! Jotokselle osallistumalla reserviläinen toteuttaa nämä käskyt kertalinttuulla ja aikaa jää vielä paljon muuhunkin. Seuraava tilaisuus tähän koittaa maaliskuun alussa järjestettävällä talvijotoksella. Omalta osaltani osallistumistani häiritsee samalla viikolla järjestettävä Oltermanni-viesti. Toivottavasti Paloaukean reunalla kuitenkin nähdään runsain mitoin muita tuttuja ja tuntemattomia reserviläisiä.

 

Simo Jääskeläinen
Puheenjohtaja
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri

Asedirektiivistä ja muuta ajankohtaista

Pikkuleijonien menestyksen siivittämänä päässäni heräsi muutamia ajatuksia, joilla analogian keinoin pohdiskelen EU:n suunnitteleman asedirektiivimuutoksen murskaavaa vaikutusta reserviläistoimintaan. Siis, mikäli se toteutuisi esitetyssä muodossa ja puoliautomaattiaseet kiellettäisiin.

Jääkiekkotermein tämä tarkoittaisi, että maamme reserviläisiltä vietäisiin mahdollisuus harjoitella oikeilla pelivälineillä. Jos nuorten maajoukkue ei olisi saanut harjoitella mailojen kanssa, on ihan sama miten hyvä fysiikka pelaajilla on ja muu valmentautuminen on ollut: tuloksena voi olla vain ja ainoastaan katastrofi.

Ja siihen vasta-argumenttiin, että Puolustusvoimat hoitaa reserviläisten valmentautumisen vastakysymys: Kuinka paljon itse muistat ja osaat oikeasti jotakin, jota MAHDOLLISESTI olet päässyt tekemään ehkä kerran viimeisen kymmenen vuoden aikana? Kertausharjoituskierto ei koske edes kaikkia taisteleviin joukkoihin kuuluvia ja jos lottovoiton omaisesti pääsee kertaamaan, sillä paikataan ainoastaan pahimmat aukot; ei kehitetä, eikä edes ylläpidetä suorituskykyä riittävällä tasolla. Ammunnassa vaaditaan – kuten jääkiekossakin – omaehtoista ja jatkuvaa harjoittelua oikeiden tulosten saavuttamiseksi.

Onneksi päättäjämme ovat tällä hallituskaudella viisaampia ja päättäväisempiä kuin esim. silloin, kun maamme liitettiin lilliputtivaltioiden joukkoon allekirjoittamalla maamiinat kieltävä Ottawan sopimus. Jääkiekkotermein siinä päätettiin antaa mahdolliselle vastustajalle sen verran tasoitusta, että luovuimme suojuksista. Eikä ilman niitä todellakaan ole mahdollista pelata hyvää jääkiekkoa.

Tällä kertaa on onneksi herätty todellisuuteen: sekä hallitus että eduskunta ovat päättäväisesti ja sitoutuneesti maanpuolustajien puolella ja on kerrottu selkeästi, että maamme hakee poikkeusta direktiivistä ja mikäli se siitä huolimatta tulee voimaan esitetyssä muodossa, sitä ei, Puolustusministerimme sanoja lainatakseni, Suomessa pantaisi täytäntöön.

Onneksi näin, sillä muuten – jos reserviläiskivääreitä ruvettaisiin oikeasti keräämään pois – murrettaisiin reserviläisiin käytännössä lähes täysin perustuvan (taistelevista joukoista yli 95 % on reserviläisiä) joukkueen itseluottamus, henki ja selkäranka. Mikä olisi ollut juniorijääkiekkoilijoidemme menestys, jos heiltä olisi viety voitontahto? Mekään emme saa, siitä huolimatta että Suomi on EU:n kuuliaisin mallioppilas, antaa murtaa maanpuolustushenkeämme mistään hinnasta, emmekä antaa muitten kajota oikeuteemme puolustaa omaa maatamme. Ja juuri siksi liitossamme työ jatkuu voimakkaana sen eteen, että näin ei kävisi. Seuraavan vaiheen vaikuttamisen paikka on Bryssel.

 

Menestyksekästä reserviläisurheilu- ja ammuntavuotta kaikille toivottaen,

Tor-Erik Lindqvist

Puheenjohtaja

Reserviläisurheiluliitto

RESUL siirtyi uuteen verkkopalveluun

Tervetuloa Reserviläisurheiluliiton uuteen verkkopalveluun! Kuten huomaat moni asia on muuttunut ja voi olla, että kestää hetken ennen kuin löydät oikealle sivulle josta olet tullut etsimään tietoa vaikkapa liiton toiminnasta. Mutta ei hätää, ei kestä kauaakaan ja olet kuin kotonasi uudessa verkkopalvelussa.

Vanhat nettisivut ovat palvelleet hyvin ja kauan, mutta elämässä ja digitaalisessa maailmassa aika menee nopeasti eteenpäin ja jotta voimme kohdata tulevaisuuden haasteet, pitää myös viestinnän olla kunnossa. Muutos ei koske pelkästään visuaalista ilmettä, joka sekin toki itsessään piristää, vaan kokonaan uutta lähestymistapaa, jota RESUL liiton uudessa strategiassa aikoo toteuttaa.

Keskeisimmin tämä muutos ilmenee siirryttäessä ajatuksesta nettisivuista verkkopalveluun. Haluamme tällä muutoksella tulla lähemmäksi kenttää, muuttaa viestinnän painopistettä ihmisläheisemmäksi.

Verkkopalvelun tarkoituksena on ensisijaisesti palvella RESUL:in jäsenliittoja ja niiden jäsenistöä. Haluamme jatkossa nostaa enemmän esille ihmisiä, jotka tekevät vapaaehtoista maanpuolustusta olemalla mukana piirien jokapäiväisessä työssä. Ilman näiden ihmisten panosta reserviläistoiminta olisi mahdotonta.

Yksi asia nousi selkeästi esille liiton strategiatyöryhmän keskusteluissa. Nuoriso. Heidät on saatava entistä paremmin mukaan toimintaan. RESUL aikoo jatkossa panostaa sosiaaliseen mediaan, jonka kautta nuoria tavoittaa helpommin. Viestintä voi olla kevyempää, eikä niin totista. Liikkumisen pitää olla hauskaa ja palkitsevaa, silloin sielukin voi paremmin. Tulevaisuus lepää nuorison varassa.

Paljon myös jää ennalleen. Kilpailukutsut, tulokset sekä ajankohtaista- osiot  säilyttävät paikkansa etusivulla. Uutena osiona nostamme keskiöön blogin, jossa jatkossa tullaan kirjoittamaan eri aiheista, kuten terveellisestä liikunnasta aina puheenjohtajan palstaan saakka ja kaikkea siltä väliltä. Aiheiden kirjo tulee olemaan värikäs ja sisällöt pohdiskelevia. Samoin haluamme esitellä piirien tapahtumia näkyvämmin ja ylipäätään haluamme näkyä ja kuulua enemmän. Se tarkoittaa myös enemmän valokuvia ja videoita.

Verkkopalvelu ei ole koskaan valmis. Sen on tarkoitus kehittyä, vastata ajan haasteisiin, vaikka sisällöt tulevatkin pysymään pitkälti samanlaisina, niin pyrimme kehittämään palvelua edelleen. Tähän tarvitsemme kaikkien panosta. Joten ideoita otetaan vastaan mielellään. Emme kuvittele, että osaamme kaiken itse.

RESULin uusi verkkopalvelu ei olisi onnistunut ilman päteviä ihmisiä. Five Agency rakensi toimivan tekniikan – sivut ovat responsiiviset eli ne on optimoitu kaikenlaisille laitteille sopiviksi. Ne täyttävät nykyajan tekniset vaatimukset.

Sisältö on kuitenkin kaiken a ja o. Saimme sen miettimisessä apua mainioilta digitädeiltä, jotka haastoivat meitä ajattelemaan uusia näkökulmia sekä auttoivat meitä tajuamaan viesinnän merkityksen järjestön toiminnassa. Kiitos Joy&Orderin väelle: emme olisi onnistuneet pääsemään näin pitkälle ilman apuanne! Yhdessä luotu digitaalisen viestinnän strategia toimii jatkossa suunnannäyttäjänä liiton viestinnässä.

Verkkopalvelun visuaalisen ilmeen loi Z-Factory. Siinä on mukana vanhaa värimaailmaa, mutta rinnalle on haluttu tuoda raikkautta, joka hyvin ilmentää liikunnan iloa.

Jan Zographos

Rahtunen enemmän kenttäkelpoisuutta?

Viimeisimmässä Puolustusvoimauudistuksessa Sodanajan joukkoja pienennettiin 230 000:n ja sen ytimen muodostaa Reserviläiset.

”Vaikka sodan ajan joukkojen määrä pienenee, ovat ne 95 prosenttisesti
reserviläisistä muodostettuja. Kaikille sopiville ja halukkaille reserviläisille
on edelleen tehtäviä sodan ajan puolustusvoimissa.”
Maavoimien artikkelista 2012

 

Uudistuksen myötä olemme saaneet myös kotiin kuuluisan Reserviläiskirjeen, missä moni reserviläinen sai kaipaamansa selvennyksen onko vielä sodanajansijoitusta vai ei.

Aiemmassa lainauksessa halukkuuden lisäksi käytetään sanaa SOPIVA ja haastan kaikki tätä blogia lukevat miettimään hetken omaa sopivuuttaan ja erityisesti sitä kuinka kenttäkelpoinen olet tällä hetkellä ja miten voit parantaa kenttäkelpoisuuttasi.

Kenttäkelpoisuuden kolme tärkeintä osa-aluetta on fyysinen kunto, ampumataito ja suunnistustaito. Fyysisessä kunnossa voidaan tarkemmin seurata lihaskuntoa, kestävyyttä ja marssikuntoa, mutta näille kaikille on yhteistä se, että jokainen voi itse parantaa näitä ilman ulkopuolista tukea ja ilman suuria investointeja. Suunnistustaidon ylläpitoon pitää hankkia jo välineitä ja pitää pystyä löytämään alueen ”Iltarasteja” järjestävät yhteisöt.

Viimeisin ja haastavin on ammuntataidon ylläpitäminen omatoimisesti, koska ollaan tekemisissä luvanvaraisten välineiden ja aina vaan vähenevien ampumaratojen kanssa. Asiaan liittyvien lakien uudistamista on tapahtunut viimeisten vuosien aikana paljon ja aktiiviharrastajien mielestä muutokset ovat menneet huonompaan suuntaan vaikka harrastajajärjestöt (RESUL mukaan lukien) ovat yrittäneet ehdottaa helpottavia muutoksia. Epäedullisimmat esimerkit ovat ensimmäisen käsiaseen
kahden vuoden odotusaika ja vähäisen ampumaradan 10 000 laukauksen vuosiraja.

 

Ja juuri nyt mediasta saa lukea, että EU olisi kieltämässä siviileiltä itselataavat kertatuliaseet, mikä lopettaisi kaikkien toiminnallisten ampumalajien harrastamisen ja reserviläisten vapaa-ajalla harrastama ampumataidon kehittäminen loppuisi kuin seinään. Se, että meillä on Reserviläisistä muodostetut sodanajan joukot on riittävä syy äänestää tätä vastaan ja olla ottamatta käyttöön tätä direktiiviä mikäli se tulee voimaan.

Mutta kuinka ylläpitää tai jopa parantaa omaa ampumataitoa ?

Ensimmäisenä kannattaa selvittää oman yhdistyksen ja oman piirin tarjoamat ohjatut harjoitukset ja kilpailut. Monet piirit ja yhdistykset ovat onneksi reagoineet vaikeisiin olosuhteisiin hankkimalla omaa ammuntakalustoa, millä voidaan suorittaa Reserviläiskivääri- (7,62×39 ja .223) ja pistooliammunnat (9mm para). Monella paikkakunnalla ovat seurat ja piirit varanneet ampumavuorot alueen harvoille radoille

(Huomioi, että tässä vaiheessa joudut ottamaan henkilökohtaisen vakuutuksen ammuntaharrastukseen,
mutta onneksi Reserviläisten Ampumaturva on erittäin edullinen)

Ohjatussa perusharjoittelussa itselataavien aseiden toiminta ja käsittely tulee tutuksi ja kasat tulevat pienenemään nopeasti perusmatkoilla (Kivääri 150m, Pistooli 25m).

Jos ja kun nälkä kasvaa syödessä niin RESUL:in ammuntaportfoliosta löytyy toistakymmentä erilaista ammuntalajia, missä voi parantaa ammuntataitoaan entisestään ja antaa kunnon Boostin omalle kenttäkelpoisuudelleen. Unohtamatta myös huolehtia siitä fyysisestä kunnosta.

Loppuun mainostan allekirjoittaneen päälajia eli RESULin ammuntalajeista monipuolisinta ja toiminnallisinta Sovellettua Reserviläisammuntaa (SRA), mistä on mainio esittelyvideo Youtubessa. SRA:n aloittamisen ensimmäinen vaihe on SRA ampujan koulutus, mitä järjestetään ympäri Suomea vuosittain yli 20 kurssia ja ensi vuonna kurssin läpäisseiden määrä tulee ylittämään 5000 henkeä eli laji on erittäin suosittu Reserviläisten parissa ja koulii ampujaa ampumaan nopeasti ja tarkasti kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla.

Matti Kariniemi
SRA-toimikunnan puheenjohtaja

Toiminnanjohtajan turinaa

Reserviläisurheiluliiton kilpailukausi 2014 -2015 on saatu päätökseen ja lähes kaikki kilpailut saatiin ”maaliin”, kiitos siitä aktiivisille kentän toimijoille! Erityisesti kannattaa mainita syysjotoksen osalta huima 14 partion osallistujajoukko Tampereen Reservinupseerit ry:stä. Petteri Mattila oli tehnyt ”urosmehiläisen työn” rekrytoidessaan henkilöitä partioihin, todella LOISTAVAA!

Näitä esimerkkejä on suomalaisessa reserviläisliikunnassa ja –urheilussa viime vuodelta toki muitakin. Täältä toiminnanjohtajan työhuoneesta katsottuna reserviläiset ovat ottaneet liiton toiminnot kiitettävästi itselleen ja suoriutuneet vaativistakin järjestelytehtävistä erinomaisesti.

Ensi vuonna Reserviläisurheiluliitto tarjoaa osallistumismahdollisuuksia niin omissa tapahtumissa (ks. kilpailukalenteri 2016) kuin muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Liitto kokoaa ensi vuoden aikana harrastekalenterin, johon on koottu muiden toimijoiden suunnittelemia ja toteuttamia lähinnä sotilaallisia valmiuksia lisääviä tapahtumia.

Toinen merkittävä toimintasuunnitelmassa oleva asia on perusyhdistysten liikunta-toiminnan ohjeistus. Tämä ohjeistus tehdään yhteistyössä aktiivisten reserviläis- ja reserviupseeriyhdistysten kanssa tavoitteena manuaali. josta saa vinkkejä tapahtumien järjestämisestä, markkinoinnista sekä mahdollisista yhteistyökumppaneista omalla paikkakunnalla. Ohjeistus tulee käyttöön viimeistään vuoden 2017 alussa.

Kolmanneksi haluan nostaa uusien palvelujen ideoinnin. Suonenjoella on lähdetty suunnittelemaan maastopyöräjotosta, joka on varmasti mielenkiintoinen tuote. Toivomus on, että vastaavia innovaatioita tulisi esille laajemminkin.

Onnea ja menestystä reserviläisliikunnan ja –urheilun parissa!

Terveisin,
toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen