Pikkuleijonien menestyksen siivittämänä päässäni heräsi muutamia ajatuksia, joilla analogian keinoin pohdiskelen EU:n suunnitteleman asedirektiivimuutoksen murskaavaa vaikutusta reserviläistoimintaan. Siis, mikäli se toteutuisi esitetyssä muodossa ja puoliautomaattiaseet kiellettäisiin.
Jääkiekkotermein tämä tarkoittaisi, että maamme reserviläisiltä vietäisiin mahdollisuus harjoitella oikeilla pelivälineillä. Jos nuorten maajoukkue ei olisi saanut harjoitella mailojen kanssa, on ihan sama miten hyvä fysiikka pelaajilla on ja muu valmentautuminen on ollut: tuloksena voi olla vain ja ainoastaan katastrofi.
Ja siihen vasta-argumenttiin, että Puolustusvoimat hoitaa reserviläisten valmentautumisen vastakysymys: Kuinka paljon itse muistat ja osaat oikeasti jotakin, jota MAHDOLLISESTI olet päässyt tekemään ehkä kerran viimeisen kymmenen vuoden aikana? Kertausharjoituskierto ei koske edes kaikkia taisteleviin joukkoihin kuuluvia ja jos lottovoiton omaisesti pääsee kertaamaan, sillä paikataan ainoastaan pahimmat aukot; ei kehitetä, eikä edes ylläpidetä suorituskykyä riittävällä tasolla. Ammunnassa vaaditaan – kuten jääkiekossakin – omaehtoista ja jatkuvaa harjoittelua oikeiden tulosten saavuttamiseksi.
Onneksi päättäjämme ovat tällä hallituskaudella viisaampia ja päättäväisempiä kuin esim. silloin, kun maamme liitettiin lilliputtivaltioiden joukkoon allekirjoittamalla maamiinat kieltävä Ottawan sopimus. Jääkiekkotermein siinä päätettiin antaa mahdolliselle vastustajalle sen verran tasoitusta, että luovuimme suojuksista. Eikä ilman niitä todellakaan ole mahdollista pelata hyvää jääkiekkoa.
Tällä kertaa on onneksi herätty todellisuuteen: sekä hallitus että eduskunta ovat päättäväisesti ja sitoutuneesti maanpuolustajien puolella ja on kerrottu selkeästi, että maamme hakee poikkeusta direktiivistä ja mikäli se siitä huolimatta tulee voimaan esitetyssä muodossa, sitä ei, Puolustusministerimme sanoja lainatakseni, Suomessa pantaisi täytäntöön.
Onneksi näin, sillä muuten – jos reserviläiskivääreitä ruvettaisiin oikeasti keräämään pois – murrettaisiin reserviläisiin käytännössä lähes täysin perustuvan (taistelevista joukoista yli 95 % on reserviläisiä) joukkueen itseluottamus, henki ja selkäranka. Mikä olisi ollut juniorijääkiekkoilijoidemme menestys, jos heiltä olisi viety voitontahto? Mekään emme saa, siitä huolimatta että Suomi on EU:n kuuliaisin mallioppilas, antaa murtaa maanpuolustushenkeämme mistään hinnasta, emmekä antaa muitten kajota oikeuteemme puolustaa omaa maatamme. Ja juuri siksi liitossamme työ jatkuu voimakkaana sen eteen, että näin ei kävisi. Seuraavan vaiheen vaikuttamisen paikka on Bryssel.
Menestyksekästä reserviläisurheilu- ja ammuntavuotta kaikille toivottaen,
Tor-Erik Lindqvist
Puheenjohtaja
Reserviläisurheiluliitto
