Toimintakykyinen reservi 2020

Juttu julkaistu Pohjanpoika syyskuu 2019 -lehdessä.
Voit lukea koko lehden tästä (issuu).

Puolustusvoimat on uudistanut toimintaansa vuoden 2014 jälkeen muuttuen pitkälti koulutusorganisaatiosta nykyiseen enemmän valmiusosia sisältävään muotoonsa. Samanaikaisesti on tutkittu tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksia ja kehitetty uusia keinoja parantaa joukkojen suorituskykyä. Tämä kehitystyö konkretisoituu, kun koulutus 2020-hanke lähtee jalkautumaan joukko-osastoihin tulevien vuosien aikana.

Simulaattoreiden hyödyntämisen yms. teknologian käytön lisäksi myös tärkeimmän resurssin, taistelijan, kuntoon tullaan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomioita. Takavuosien lähinnä ”kuka juoksee yli 3000m Cooperissa”-tyyppisen jaottelun sijaan tulevaisuudessa ihmisen voimavarat huomioidaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Puolustusvoimien sivuilla olevan esittelyn mukaan uudistus näkyi kokeilujoukoissa seuraavasti:

  • Varusmiesten kokonaisvaltainen toimintakyky: psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn koulutus yhdistetään osaksi muuta koulutusta ja harjoittelua (taistelijan mieli).
  • Fyysisessä koulutuksessa painotetaan sotilaalta vaadittavien ominaisuuksien, kuten lihasvoiman, kestävyyden sekä maastossa liikkumisen taitojen, nousujohteista kehittämistä (taistelijan keho).

Vaikka koulutusuudistus kohdistuu ymmärrettävästi ensisijaisesti varusmiehiin, tulisi edellä kuvattu toiminta-ajatus saada myös osaksi reserviläistoimintaa. Varusmiespalvelus kun kestää maksimissaan noin vuoden, mutta reservissä ollaan jopa neljä vuosikymmentä.

Taistelijan mieli- kokonaisuus on tulevaisuuden aiempaa epäselvemmissä taisteluoloissa tärkeässä roolissa. Jopa yksittäinen taistelija saattaa joutua tekemään haastavia päätöksiä esimerkiksi asutuskeskuksissa siviileiden keskellä. Miten me otamme tästä koppia reserviläisjärjestöissä? Pelkkä etiikan luentojen pitäminen tuskin riittää. Ehkäpä esimerkiksi tulevaisuudessa MPK:n kohteen suojaamisen kurssilla keskitytään ulkokehän ja sisäkehän lisäksi myös enemmän tilanteisiin, joissa kohdetta suojataan keskellä elävää kaupunkia.

Taistelijan keho- kokonaisuus lienee tutumpi itse kullekin, aikaisemmin tästä käytettiin nimeä kenttäkelpoisuus. Uudistuksia on tosin tulossa myös fyysisiin vaatimuksiin. Suurimpana isona asiana tulevat olemaan tehtäväkohtaiset kuntovaatimukset. ”Ikälisäjärjestelmä” poistuu ja jatkossa tietyssä tehtävässä tulee olemaan samat vaatimukset kaikille henkilöille. Tehtävissä toki on suuria eroja; toimistossa kun kahvinkeittimen ja työpisteen välillä fyysistä voimaa ja kestokykyä tarvitaan hieman vähemmän kuin tiedustelujoukoilla tai tuliasemassa.

Miten siten valmistautua tulevaan ja pitää itsensä ”päivitettynä taistelijana m/20?” Itse olen ajatellut asiaa niin, että monipuolisuus on yksi avain tuleviin haasteisiin. Tulevaisuudessakaan ei riittäne se, että osaa ampua huipputarkasti maaliin. Tai se, että juoksee 12 minuutin aikana pidemmälle kuin muut. Myöskään pelkkä raaka voima ei yleensä ratkaise mitään, etenkään, jos voiman käytössä ei ole järkeä takana. Jokaisen reserviläisen olisikin syytä tunnistaa omat vahvuutensa ja pitää huoli siitä, että ne ovat vahvoja myös tulevaisuudessa. Vieläkin tärkeäpää olisi kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa heikkoutensa ja pyrkiä niitä hieman kehittämään. Sitten se hyvä ampuja jaksaa juosta sen muutaman korttelinvälin sopivaan suojaisaan asemaan. Ja suorittamaan hätäilemättä tarvittavan tulenkäytön kokonaisuus huomioiden.

Toimintakyvyn parantaminen tulee olemaan pääosin jokaisen reserviläisen omalla kontolla, kertausharjoituksissa sitä ei voida tehdä. Oman kunnon parantaminen on pitkäjänteistä, nousujohteista työtä, jota olisi jaksettava tehdä myös arjen kiireiden ja ristipaineiden välissä. Helpoimmin tämä onnistuu, jos liikunnan voi yhdistää johonkin muuhun toimintaan. Itselläni koirien lenkittäminen toimii hyvänä tekosyynä lähteä lokakuiseen sateeseen puoleksi tunniksi reippailemaan. Liikunnallisuus voisi myös olla paremmin osana normaaleja reserviläistoimintojamme. Miksipä emme joskus pyöräilisi ampumaradalle? tai järjestäisi radalla ”ampumajuoksua”, jossa tulisi hieman hiki ja samalla tutut rutiinit rikkoontuisivat sopivasti?

Toimintakykyisistä yksilöistä on tarkoitus rakentaa tulevaisuuden haasteet huomioiva, entistä suorituskykykyisempi sotajoukko. Siinäpä tehtävää itse kullekin: mitä osaa olisi syytä parantaa? Ja kun tähän on vastauksen saanut, on homma kuin savolainen projekti: aloittamista vaille valmis ?

Erkki Saarijärvi
RESUL, puheenjohtaja