Lisää liikettä !

Julkaistu 12.2.20189.7.2019

Lisää liikettä – reserviläisten toimintakykyä mittaamassa

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Reserviläisurheiluliitto (RESUL) ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen reserviläisten fyysisen toimintakyvyn sekä tehtäväkohtaisen vaatimustason saavuttamiseksi ja parantamiseksi. Hankkeessa tuotetaan testaukseen liittyvä tietojärjestelmä Tikki ja testaajia koulutetaan eri puolilla Suomea toteuttamaan testit.

Suomen puolustusvoimien suorituskyvyn perustan muodostavat hyvin koulutetut ja toimintakykyiset reserviläiset. Heidän osaamisensa ja toimintakykynsä muodostavat tärkeän osan operatiivista suorituskykyä. Nyt vain puolet reserviläisistä saavuttaa kestävyyskuntonsa osalta sijoituksensa mukaisen fyysisen toimintakyvyn tavoitetason.

– On tärkeää, että reserviläisiä kannustetaan ylläpitämään sotilaan toiminnassa tarvittavaa fyysistä toimintakykyä, joka aktiivisen liikkumisen kautta ilmenee hyvänä fyysisenä kuntona ja yleisenä terveytenä. Reserviläisten toimintakyvyn säännöllinen seuranta on merkittävää niin Suomen puolustuskyvyn kuin kansaterveyden edistämisen kannalta, korostaa puolustusvoimien johtava liikuntapäällikkö everstiluutnantti Harri Koski.

Tulokset Tikkiin

Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni reserviläinen saadaan testausjärjestelmän piiriin. Samalla reserviläisten fyysisestä toimintakyvystä ja tehtäväkohtaisista testeistä taltioidaan luotettavaa kuntotestitietoa yhteiseen tietojärjestelmään. Tulokset kirjataan RESUL:n rakentamaan Tikki-tietojärjestelmään, josta tiedot voidaan nähdä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa siirtää puolustusvoimien tietojärjestelmiin.

Tikki rakennetaan osana Lisää liikettä -hanketta vuoden 2018 loppuun mennessä. Tietojärjestelmä tuottaa myös kyselyyn perustuvaa tietoa reserviläisten terveydestä. Tietoja voidaan hyödyntää eri tutkimushankkeissa.

Kuntotestien toteutuksesta vastaavat MPK:n koulutetut testaajat. Lisäksi MPK vastaa reserviläisten tehtäväkohtaisten fyysisten taitojen ja fyysisen kunnon kehittämisestä järjestämällä fyysisen koulutuksen harjoituksia ja liikuntatapahtumia.

Reserviläiset voivat käyttää harjoitusohjelmapalveluna Puolustusvoimien MarsMars.fi -sosiaalisen median liikuntapalvelua, jonka tavoitteena on lisätä reserviläisten vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta sekä parantaa heidän fyysistä kuntoaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Reserviläisurheiluliiton kanssa.

Reserviläisten toimintakyky 2015 -tutkimus toi huolestuttavasti esille, että vajaa puolet reserviläisistä saavutti kestävyyskuntonsa osalta sijoituksensa mukaisen tavoitetason. Hieman yli puolella lihaskunto oli hyvä. Joka kymmenes reserviläinen oli fyysisesti heikossa kunnossa ja joka kolmas oli ylipainoinen. Valtaosa reserviläisistä omasi hyvät psyykkiset voimavarat.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että sodankäynnin fyysiset vaatimukset eivät ole keventyneet vaan päinvastoin jopa kasvaneet. Operaatiot ovat siirtyneet metsistä asutuskeskuksiin sisältäen runsaasti fyysisesti vaativia spurtteja, ponnistuksia ja kiipeämistä lisäkuorman kanssa. Teknologian lisääntyminen operaatioissa on yleisestä käsityksestä poiketen lisännyt kannettavan taakan määrää.

Reserviläisten tehtäväkohtaista osaamista ja fyysistä kuntoa testaan nykyisin satunnaisesti puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja MPK:n kuntotesteissä. Toiminta ei kuitenkaan ole järjestelmällistä. Lisää liikettä -hankkeen tavoitteena on tehostaa reserviläisten yleistä, mutta ennen kaikkea tietyissä tehtävissä vaadittavia valmiuksia ja niihin liittyvää fyysisen toimintakyvyn testausta sekä luoda siihen liittyvä seurantajärjestelmä.

Lisätietoja:

Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Matti Santtila

050 530 9236

[email protected]

Reserviläisurheiluliitto

Tor-Erik Lindqvist

044 278 2720

[email protected]

RESUL varapuheenjohtajat on nimetty

Julkaistu 30.1.20189.7.2019

Reserviläisurheiluliiton hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan liiton 1. varapuheenjohtajaksi ylikersantti Jukka-Pekka Ahosen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi yliluutnantti Jari-Pekka Waldenin

Ahonen edustaa Maanpuolustuskiltojen liittoa ja Walden Suomen Reserviupseeriliittoa.

Liiton hallituksessa uusina jäseninä aloittivat Santeri Heinonen (RUL), Tomi Nikkanen (RES) ja Esa Salonen (SRTL).

Liiton kevätkokous pidetään 19.05. Helsingissä ja syyskokous 13.10 samoin Helsingissä.

Askelmerkit liiton strategiakauden loppuun 2020 määritellään strategiaryhmän kokouksissa, ryhmän kutsuu koolle liiton puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist.

Liiton toimikunnat nimetään sen jälkeen, kun kaikkien jäsenliittojen ehdokkaat ovat selvillä.

Reserviläisurheiluliitto on hakenut Suomen Olympiakomitean jäsenyyttä viime vuonna. Suomen Olympiakomitea tekee päätöksiä jäsenyydestä kesäkuun kokouksessaan

RESUL tiedottaa 2/17

Julkaistu 19.12.20179.7.2019

Lataa tiedote 2/17 tästä (pdf).

Lataa RESUL pelikirja tästä (pdf).

Reserviläisurheiluliiton tiedote 2/17 on ilmestynyt. Liitteessä on puheenjohtajan palstan lisäksi lyhyesti kerrottu liiton tärkeimmistä toimenpiteistä vuonna 2018.

Tämän tiedotteen liitteenä on ”Perusyhdistyksen pelikirja”, jossa on kentän reserviläisliikuttajien kanssa yhdessä koottu ohjeita liikuntatoiminnan järjestämiseksi yhteistyössä muiden maanpuolustus- ja liikuntajärjestöjen kanssa.

Tämä ohjeistus ei siis ole ”teoriahöttöä”, vaan käytännön toimijoiden omakohtaisia kokemuksia. Ohjeistus sisältää myös muutamia valaisevia esimerkkejä kentältä.

Tämä pelikirja on elävä, ts. siihen lisätään kentän toimijoiden hyviä käytännön kokemuksia ja oppeja sitä mukaa, kun niitä saadaan tänne toimistolle. Kokemukset ja opit voi toimittaa parin kuvan kera osoitteeseen [email protected]

RESUL lausunto asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta ja poikkeusperusteista

Julkaistu 18.12.20179.7.2019

Asedirektiivi lausunto RESUL 15.12.2017 (pdf).

Sisäministeriö

Asedirektiivin kansallinen täytäntöönpano, poikkeusperusteet
SMDno-2017-700

Reserviläisurheiluliiton lausunto EU asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta

Reserviläisurheiluliitto ry

Reserviläisurheiluliitto on Reserviläisliitto ry:n (RES), Suomen Reserviupseeriliitto ry:n (RUL) ja näiden piirien, Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n (MPKL) sekä Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n (SRTL) yhteinen liikunta- ja urheilujärjestö. Jäsenmäärä liiton jäsenjärjestöissä on yhteensä n. 80 000 henkilöä. Liitto kuuluu jäsenenä myös julkisoikeudelliseen maanpuolustuskoulutusyhdistykseen (MPK). Liiton tehtävänä on kohottaa jäsenyhdistystensä jäsenten peruskuntoa ja kehittää heidän maanpuolustustaitojaan sekä kenttäkelpoisuutta erityisesti sotilasluonteisen liikunnan ja urheilun avulla. Reserviläisurheiluliiton toiminnassa ampumatoiminta on ollut liiton perustamisesta alkaen avainasemassa. Liiton nykyiset ampumalajit poikkeavat huomattavasti muusta Suomessa harrastetusta ampumaurheilusta. Maanpuolustustaitojen kehittämisen kannalta on välttämätöntä, että liiton kehittämissä kilpailuampumalajeissa voidaan käyttää mahdollisimman samantyyppisiä aseita kuin sotilaallisessa toiminnassa yleensäkin. Useimmissa liiton ampumalajeissa menestymisen edellytys on itselataava kertatulitoiminen ase, jonka tulee käsittely- ja ampumaominaisuuksiltaan riittävästi vastata nykyaikaista palveluskäyttöön tarkoitettua asetyyppiä. Aseessa on erityisesti voitava käyttää siihen alun perin suunniteltuja lippaita.

Vastaukset ministeriön esittämiin kysymyksiin

1.Mitkä reserviläistoiminnassa tähän saakka käytetyt aseet siirtyivät nyt A-luokkaan? Mihin käyttötarkoitukseen näitä aseita on tähän saakka käytetty ja mihin kansallisen puolustuksen tarkoituksessa tapahtuvaan toimintaan niitä tulisi jatkossa käyttää ja millä perusteella?

Direktiivin mukaisiin A6-, A7- ja A8-luokkiin siirtyviä aseita on Suomessa tällä hetkellä laajalti aktiivisten reserviläisten käytössä heidän omaehtoisessa harjoittelussaan ja samoilla aseilla ammutaan Reserviläisurheiluliiton kilpailu- ja koulutustapahtumissa. Sen lisäksi samoja aseita voidaan käyttää MPK:n sotilaallisia valmiuksia kehittävissä koulutustapahtumissa sekä kursseilla. On erityisesti huomioitava, että harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta MPK:n koulutuksessa hyödynnetään osallistujien omia aseita.

Yllä mainitun tyyppinen itselataava suuren lipaskapasiteetin ase on välttämätön monissa Reserviläisurheiluliiton määrämuotoisissa kilpailulajeissa kuten:

– Sovellettu reserviläisammunta

– Reserviläisammunta (aiemmin nimellä palvelusammunta) – Falling plates

– 150 m kenttäammunta itselataavalla kiväärillä

– RA7 ammunta

Varsinaista kilpaurheilua tärkeämpää on kuitenkin turvata reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen jäsenkunnan mahdollisuudet ohjattuun ja järjestelmälliseen ampumaharjoitteluun reserviläistoimintaan hyvin soveltuvilla aseilla.

Useimmat reserviläisten ampuma-aseet ovat olleet tähän asti sekä urheilu-, että metsästysperusteella luvitettuja. Ministeriön näkökannan mukaan lakiuudistuksessa ei tultaisi laajentamaan ampuma-aseiden luvanmyöntöperusteita. Jatkossa reserviläisaseen hankinnan edellytyksenä olisi yksinomaan ampumaurheilu tai ampumaharrastus. Metsästykseen hankittua asetta ei voisi lipasrajoituksen takia enää useimmiten lainkaan käyttää reserviläisammunnassa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta on hyvin olennaista, että tämä harrastusperuste myös yksin on hyväksyttävä syy ampuma-aseluvan saamiseksi, eikä urheilu- ja kilpailuvaatimus saa lupaharkinnassa liiaksi korostua. Säännöllisen ja todennetun maanpuolustusharrastuksen tulee olla sinällään riittävä peruste luvansaannille reserviläisen ampumaharjoitteluun ja ampumataitoa ylläpitävään toimintaan. EU:n asedirektiivi nimenomaan sallii tämän.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta estää puolustusvoimien ampuma-aseiden käytön sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Jos käytetään puolustusvoimien aseita, kyseessä on aina varsinainen sotilaskoulutus. Puolustusvoimien vähäiset resurssit ja alhaiset kertausharjoitusmäärät eivät riitä korvaamaan aktiivisten reserviläisten omaehtoista harjoittelua ja reserviläistaitojen ylläpitämistä. Vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan jatkumisen turvaaminen nykyisessä laajuudessaan edellyttää reserviläisten omien ampuma-aseiden käyttöä myös tulevaisuudessa osana uskottavaa puolustusta. Onhan maanpuolustuspoikkeus Ministeri Risikon mukaan tärkein asedirektiivin poikkeuksista. [1] Olisi hyvin erikoista, jos Suomen hallituksen nimenomaan direktiiviin ajamaa yksityiskohtaa ei pantaisi selkeästi ja tehokkaasti täytäntöön Suomessa.

Jos A-luokkaan siirtyvien aseiden käyttömahdollisuutta kuitenkin olennaisesti rajoitettaisiin vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, olisi sillä ”merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomessa tehtävään vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön”, huolimatta aiemmasta lausunnosta, jonka mukaan näin ei olisi [2]

[1] https://yle.fi/uutiset/3-9364469

[2] http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410869/eu-n-asedirektiivi-etenee-ei-esta-reservilaistoimintaa-tai-muuta-aseharrastamista

Kansallisen puolustustarkoituksen kannalta tärkeintä on, että luvansaanti omaan A6-, A7- ja A8-luokan aseeseen harrastusperusteisena säilyy edelleen mahdollisena aktiivisuutensa osoittaneelle reserviläiselle, joka haluaa kehittää ampumataitoaan osallistumalla ohjattuun harjoitus-, koulutus- ja kilpailutoimintaan reserviläisammunnan jossakin tai useammissa muodoissa. Direktiivin määrittämä urheilupoikkeus mahdollistaisi A-luokan aseen hankinnan lähinnä vain SRA- kilpailukäyttöön sivuuttaen täysin tavanomaisemman reserviläisten perusampumaharjoittelun ja reservin monimuotoisen ampumatoiminnan. Siksi on tärkeää, että urheilupoikkeuksen rinnalla hyödynnetään täysimittaisesti myös Suomelle direktiiviä koskevissa neuvotteluissa avautunutta mahdollisuutta luvan saantiin reserviläispoikkeuksen eli maanpuolustusvalmiuden kannalta tarpeellisen reserviläisammunnan harrastuksen perusteella.

2. Ketkä ovat kansallisen puolustuksen kannalta sellaisessa asemassa ja millä perusteella (esim. sodanajan sijoitus, koulutustarve, toiminta maakuntakomppanioissa jne.), että luvan antaminen heille A-luokan aseisiin olisi direktiivin edellyttämällä tavalla a) poikkeuksellisesti ja b) asianmukaisesti perustellulla tavalla c) yksittäistapauksissa perusteltua. d) Edellyttäen, että yleinen järjestys ja turvallisuus eivät saa vaarantua.

Suomen puolustusratkaisun kannalta on tärkeintä laaja ampumataitoinen reservi. Viimeaikainen keskustelu yhteiskunnassa on vahvistanut yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusratkaisua ja on selvää, että yksin ammattiarmeijaan siirtyminen on muutenkin poliittinen mahdottomuus. Direktiivin mukaisesti potentiaalisia luvansaajia olisivat nuhteettomat täysi-ikäiset maanpuolustusvelvolliset kansalaiset, jotka eivät oletettavasti aiheuta vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle ja joilla tämän lisäksi on perusteltu syy ja tarve oman ampuma-aseen hallussapitoon.

Esimerkkejä poikkeuksellisuudesta (vaatimus a) ovat erityisesti:

– Henkilö, jolla on PV:n, MPK:n tai reserviläisjärjestön ampuma-aseisiin liittyvä kouluttajastatus ja joka tarvitsee ampuma-asetta omalla ajalla tapahtuvaan harjoitteluun ja ammattitaidon ylläpitoon

– Reserviläinen, jolla on PV:n, MPK:n tai reserviläisjärjestön kouluttama pätevyys, jonka ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ampuma-aseella harjoittelua. Käyttötarve tulee reserviläisen itse perustella, ja myönteisen tai kielteisen päätöksen tulee tulla lupaharkintaa tekevältä viranomaiselta. Tämän lisäksi tulisi edellyttää aktiivisen harjoittelun tai harrastuneisuuden todistamista luvanhakuhetkellä.

– Reserviläinen, jolla on sijoitus MAAKK/VVJ (välittömän valmiuden) -joukoissa, ja joka pystyy todistamaan aktiivisen harjoittelun ja harrastuneisuuden luvanhakuhetkellä. Tämä lisäisi merkittävästi maanpuolustusratkaisumme uskottavuutta, eikä vaarantaisi sellaisenaan YJT :tä.

– Mikäli hakijalla on muu hyvin perusteltu maanpuolustuksellinen syy ampuma-aseluvalle, mutta lupaa ei pystytä muiden direktiivien poikkeuksien (esim. urheilupoikkeus, keräilypoikkeus) nojalla myöntämään, voisi luvan saada reserviläisammuntaperusteella (esimerkiksi A8-kategoria).

Lupaviranomainen suorittaa jo nyt jokaisen hakijan hakemuksen kohdalla erikseen sekä lupaharkinnan että päätöksenteon pohjautuen hakijan toimittamaan usein melko laajaan materiaaliin (vaatimus b).

Reserviläisurheiluliiton säännöllistä ammunnanharjoittelua harrastava jäsenkunta edustaa EU- mittakaavassa niin pientä erikoisryhmää, että siinä kaikki aktiiviseen maanpuolustusharrastukseen liittyvät hyvin perustellut luvat ovat yksittäistapauksia (vaatimus c).

Lupaharkinnassa tutkitaan myös henkilön soveltuvuus aseluvan haltijaksi ja erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, ettei henkilöä ole tuomittu tahallisesta väkivaltarikoksesta eikä hän muutenkaan oletettavasti aiheuta vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle (vaatimus d).

On huomattava, että lupaharkinta ei voi perustua reserviläisen kulloiseenkin sodanajan sijoitukseen, koska sijoitus ja tehtävät voivat muuttua nopeassakin tahdissa reservissä olon aikana monta kertaa ja ennakoimatta. Reservissä on myös laaja joukko sijoittamattomia, mutta sijoituskelpoisia henkilöitä. Hyvän ampumataidon hankkiminen ja kehittäminen vaatii pitkäjänteistä, vuosia kestävää harjoittelua. Harjoittelua ei voi aloittaa vasta kun muuttunut sijoitus sitä vaatii. Luvansaannin ikärajaa ei voi myöskään sitoa reserviläisen enintään 45 tai 60 vuoden ikään. Pätevimmät ja kokeneimmat henkilöt toimivat usein MPK:ssa ja reserviläisjärjestöissä vielä hyvin pitkään ammunnan kouluttajina, kilpailujen toimitsijoina ja tuomareina ym. tehtävissä sen jälkeen kun PV:n sijoitus on päättynyt.

3. Mikä taho mielestänne on asianmukainen määrittelemään yksityishenkilön kohdalla sen, että juuri hänelle tulisi kansallisen puolustuksen tarkoituksessa myöntää lupa A-luokan aseeseen ja mitkä olisivat perusteet?

Lupaharkinnan suorittavan viranomaisen tulee jatkossakin tehdä lupapäätös toimitetun hakemusmateriaalin ja tarvittaessa myös luvanhakijan haastattelun perusteella. Lupaharkinnassa pitää ottaa huomioon lupaa hakevan vapaaehtoinen maanpuolustusharrastus kokonaisuutena käsittäen:

– Suoritettu koulutus Puolustusvoimissa, MPK:ssa ja reserviläisjärjestöissä – Toiminta ammunnan kouluttajana, johtajana ja ohjaajana

– Osallistumisaktiivisuus reserviläisten ammuntoihin

– Muu osallistuminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen

Luvansaannin tulee perustua tapauskohtaiseen harkintaan reserviläisharrastuksen luonteesta ja kestosta. Reserviläisurheiluliitolla on monta jäsenjärjestöä, joilla on erilaista ja eriluonteista ampumatoimintaa. Luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa harkintaa ei tule ulkoistaa vain jollekin yksittäiselle toimijalle, joka käytännössä päättäisi luvansaajat lupaviranomaisen asemesta. Varsinkin kun tällainen taho ei välttämättä tuntisi tarkasti koko reserviläiskentän ammunnan muotoja ja erityistarpeita. Kyseessä on hallinnollinen päätös lupahakemuksen johdosta ja sen vuoksi päätöksenteon on oltava viranomaistoimintaa. Lupahakemusten käsittelyn helpottamiseksi niille voitaisiin asettaa laatuun ja kattavuuteen liittyviä vaatimuksia.

4. Miten ja mikä taho määrittelee, millaisilla aseilla tapahtuva ampuminen on ampuma-asedirektiivin soveltamisen näkökulmasta kansallisen puolustuksen kannalta tarpeellista?

Suomessa Puolustusministeriö määrittelee puolustuspoliittiset linjaukset. Ampumataito erilaisilla aseilla sekä turvallinen ja ammattitaitoinen ampuma-aseen käsittely ovat jokaisen sotilaan perustaitoja, ja näin ollen hyödyllisiä taitoja kaikille maanpuolustusvelvollisille. Viime kädessä tarpeellisuuspäätöksen tekee lupaharkintaa tekevä viranomainen kaikkien ampuma-aselupaa haettaessa esitettyjen selvitysten ja hakemusperustelujen pohjalta.

Sotilasaseille on tunnusomaista asetekniikan jatkuva kehittyminen. Yksittäisen asetyypin soveltuvuutta tiettyyn käyttöön ei yleensä voi kaavamaisesti ja tyhjentävästi määritellä tai rajata. Asetyyppien määrittelyssä tulisi kansallisten erikoisuuksien sijasta nojautua selkeisiin EU- määritelmiin kuten jakoon lyhyisiin ja pitkiin aseisiin. Sisäasiainministeriön ampuma-aselautakuntaa hyödyntää soveltuvuuskysymyksissä.

Reserviläisurheiluliiton urheilu- ja kilpailutoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että reserviläisammunnan harrastajat voivat hankaluuksitta ja katkoitta saada lupia sellaisiin aseisiin, jotka liiton eri ampumalajeissa ovat osoittautuneet kilpailukykyisiksi ja toimiviksi.

5.Tulisiko luvat myöntää yksityishenkilöille vai esimerkiksi ampumakoulutusta antaville järjestöille ja yhdistyksille?

Lupia tulisi myöntää sekä yksityishenkilöille, että ampumakoulutusta antaville järjestöille ja yhdistyksille. Mikäli maanpuolustuspoikkeuksen nojalla myönnettäisiin A-luokan aseiden lupia pelkästään yhteisölupina, muuttuisi reserviläisammunnan harjoittelu ja kouluttaminen järjestöissä sekä MPK:n puitteissa erittäin ongelmalliseksi ja sillä olisi ”merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Suomessa tehtävään vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön”. Yhdellä kurssilla voi olla kymmeniä osallistujia ja järjestöjen omituksessa on vain vähän yhteisöaseita. Lisäksi kurssin järjestäjän vastuulle tulisi ampuma-aseiden ja patruunoiden hankkiminen kurssin käyttöön, kuljetukset kurssipaikalle, jakaminen kurssilaisille ja lopuksi niiden pois kerääminen. Aseet tulisi vielä huoltaa, palauttaa ja varastoida käytön jälkeen. Tämä vaihtoehto on vain teoreettinen ja se rajoittaa jo yksistään merkittävästi koulutustapahtuman sisältöä, sillä suurehko osa ajasta jouduttaisiin käyttämään toisarvoisiin järjestelyihin. Nykyisin harjoitus- ja koulutustilaisuudet, joilla pääosin tukeudutaan kurssilaisten omiin aseisiin, pystytään järjestämään erittäin tehokkaasti.

Reserviläisammunnassa on tärkeää, että ase on käyttäjälleen sopiva, oikein kohdistettu ja että käyttäjä tuntee sen ominaisuudet. Esimerkiksi nopean lippaanvaihdon oikea tekniikka sekä aseen vaistonvarainen turvallinen suuntaaminen vaativat tuhansia toistettuja harjoituskertoja. Yhteisöaseilla ei koskaan voi saavuttaa riittävää harjoitusmäärää. Ainoastaan henkilökohtainen ase, jolla voi myös kylmäharjoitella aina sopivan tilaisuuden tullen, mahdollistaa täysipainoisen ja tehokkaan harjoittelun aseen moitteettomaan ja turvalliseen käsittelyyn ja hallintaan.

6. Mikä merkitys yli 10 patruunan lippaalla on kansallisen puolustuksen tarkoituksessa tapahtuvassa ampumaharjoittelussa? Voidaanko vastaava harjoittelu toteuttaa 10 patruunan lippaalla? Jos ei voida, niin miksi?

Reserviläisaseissa käytettyjen lippaiden ja muiden varusteiden osalta tärkeintä on, etteivät ne poikkea siitä, mitä kriisitilanteessa totuttaisiin käyttämään. Nykyaikaiset aseet on suunniteltu ajatellen niissä käytettävän tietyn kokoisia ja painoisia standardoituja lippaita, joita tyypillisesti ovat pitkissä aseissa 20 tai 30 patruunan lippaat tai sitäkin suuremmat.

Lipaskapasiteetit on mitoitettu sillä tavoin, että makuuasennossa saavutetaan tukevin ja paras ampuma-asento lipastukea käyttäen. Lyhyt 5-10 patruunan lipas ei näin ollen ole soveltuva harjoitusohjelmiin, koska oikea ja luonteva ampuma-asento olisi mahdoton saavuttaa. Lähes kaikkiin reserviläisammunnan suorituksiin kuuluu nopean lippaan vaihdon hallinta. Esimerkiksi kilpailulajit joissa ammutaan kääntyviin tauluihin käyttäen vuorotellen nopeiden kääntöjen aikana kahta tai kolmea lipasta. SRA:ssa hidas lippaanvaihto huonontaa aina suoritusta merkittävästi. Oikea lippaanvaihtotekniikka edellyttää sotilasaseen vakiolipasta, josta on mahdollista saada aina samanlainen ote kuin mitä se olisi myös kriisin tai sodan ajan oloissa. Harjoittelu mahdollistaa lihasmuistiin tallentuneen suorituksen niin pimeässä kuin stressitilanteessakin. Olennaista on myös että vaihtolipas sopii sotilasvarusteiden normaaleihin lipastaskuihin ja on niistä nopeasti poimittavissa ja vaihdettavissa hankalassakin tilanteessa ja paineen alaisena.

Vaikka aseisiin joskus olisikin saatavana pienikokoisia erikoislippaita esimerkiksi metsästyskäyttöön, eivät ne ole soveltuvia reserviläisharjoitteluun ja -kilpailulajeihin. Erikoislippaiden saatavuus on yleensä huono ja hinta paljon kalliimpi kuin suurina määrinä tuotetuilla vakiolippailla. Ei ole myöskään hyvä, jos ampuja ehdollistuu toistuvassa harjoittelussaan suorittamaan lippaanvaihdot täysin eri rytmillä kuin mitä tarvittaisiin todellisessa käyttötilanteessa.

Useissa reserviläisammunnan lajeissa, erityisesti SRA:ssa on tärkeää pystyä ampumaan vaadittava määrä osumia lyhyessä ajassa ja näihin suorituksiin suurikapasiteettinen alkuperäislipas on ehdottoman välttämätön.

7. Miten luvan hakija osoittaa poliisille perusteet poikkeusluvan myöntämiselle? Miten poikkeusluvan perusteiden olemassaolo ja jatkuminen voidaan todentaa (esim. kansallisen puolustuksen tarkoituksessa annettavaan koulutukseen osallistumisen määrä, ikä, sijoituskelpoisuus, sijoituspaikka)? Jos poikkeusluvan perusteet eivät ole enää voimassa ja lupa peruutetaan, mitä aseelle tapahtuu?

Reserviläisammuntaan haettava lupa on perusteltava huolellisesti. Perustelu voi koostua seuraavan tyyppisestä dokumentaatiosta:

– PV:n tai MPK:n tai reserviläisjärjestön voimassa oleva kouluttajastatus tai todistus sen olemassa- tai voimassaolosta.

– Luvanhakijan toimittama MPK:n kurssirekisterin ote suoritetuista kursseista tai reserviläisjärjestön todistus suoritetusta ampumakoulutuksesta.

– Sotilaspassi, josta ilmenee Puolustusvoimissa saatu koulutus.

– MPK:n/Reserviläisjärjestön ampuma-asekouluttajan todistus ampumaharrastuksesta – Aluetoimiston/PV:n edustajan kirjoittama todistus.

Useimpien ihmisten elämäntilanne vaihtelee, ja osaltaan määrittelee harrastuksiin ja vapaaehtoisiin maanpuolustusaktiviteetteihin käytettävissä olevan ajan. Reserviläisampujan hankkima harrastusvälineistö saattaa edustaa huomattavaa taloudellista arvoa. Sitä voi myös olla vaikea myydä käypään hintaan. Luvan peruuttaminen tulisi tapahtua vain erittäin painavin perustein kuten:

– Hakija ei enää täytä ampuma-aseen hallussa pitämisen vaatimia kriteereitä esimerkiksi syyllistyttyään rikokseen tai ajauduttuaan päihdeongelmiin. Luvan peruutuskäytäntö on toimiva jo nyt.

– Henkilö ei ole enää maanpuolustusvelvollinen

Yleisesti luvan peruuttamisen suhteen tulisi menetellä samoin kuin jo nyt tehdään.

Direktiivin soveltaminen Suomessa

Reserviläispoikkeus oli asedirektiiviin valmistelun aikana Suomen keskeisin tavoite vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan turvaamiseksi. Lopulliseen direktiiviin saatiin kansainvälisten ampumaurheilujärjestöjen ajamana sen lisäksi myös tiukasti rajattu urheilupoikkeus koskien joitain siviiliampumaurheilun lajeja. Tilanne olisi absurdi jos A-luokkaan siirrettävään sotilaskäyttöön alun perin suunniteltuun aseeseen voisi saada luvan lähinnä urheiluperusteella, mutta ei maanpuolustuskyvyn ylläpitämiseen liittyvään reserviläisammunnan harjoitteluun, koulutukseen ja kilpailemiseen. Valtioneuvoston ja eduskunnan päätösten mukaan reserviläisten ampumaharjoittelun turvaaminen on kuitenkin edelleen olennaisin tavoite direktiivin toimeenpanossa.

Maanpuolustuksellisten tavoitteiden kannalta reserviläispoikkeuksen hyödyntäminen Suomessa mahdollisimman laajalti olisi toivottavaa. Urheilupoikkeus mahdollistaa luvansaannin A-luokan aseeseen vain hyvin rajatusti ja silloinkin lähinnä pienelle kilpa-ampujien erityisryhmälle. Maanpuolustuksen kannalta tärkeän reserviläisten laajemman sotilasaseiden käyttötaidon kannalta reserviläispoikkeuksen antamat mahdollisuudet ovat paljon merkityksellisempiä. On olemassa huomattava vaara, että EU-asedirektiiviä tullaan vielä jatkossakin kiristämään. Reserviläispoikkeuksen heikko hyödyntäminen antaisi EU:lle vahvan signaalin siitä, ettei nyt saavutettu poikkeusmahdollisuus oikeastaan ollutkaan Suomelle tarpeellinen. Tämä voisi vaikeuttaa reserviläistoiminnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Saatamme lisäksi sisäministeriölle tiedoksi, että tätä RESUL:n yhteistä lausuntoa tukevat myös alussa viitatut Maanpuolustuskiltojen liitto ry ja Suomen Rauhanturvaajaliitto ry.

Helsinki 15.12.2017
Reserviläisurheiluliitto ry

RESUL palkitsi aktiivejaan

Julkaistu 6.12.20179.7.2019

Reserviläisurheiluliiton hallitus on päättänyt kokouksessaan 11.11. palkita ansioristillä ja -mitaleilla ansioituneita reserviläisliikunnan ja -urheilun aktiiveja.

Liitolla on käytössään kolmiportainen ansiomerkkijärjestelmä, jossa on kultainen, hopeinen ja pronssinen ansiomitali.

Reserviläisurheiluliiton korkein juhlapuvussa kannettava huomionosoitus on ansioristi, jonka luovuttamisen edellytyksenä on pitkäaikainen, tuloksellinen ja erittäin ansiokas työskentely maanpuolustusurheilun hyväksi.

Lisäksi liitolla on käytössään pöytästandaari, jonka hallitus voi myöntää ansioista maanpuolustusliikunnan hyväksi tehdystä työstä.

ANSIORISTIT JA -MITALIT 06.12.2017
Ansioristi

Kapteeni	Kokkola Antti	Helsinki
Yliluutnantti	Ahola Sakari	Voikkaa

Kultainen ansiomitali

Everstiluutnantti	Koski Harri	Lahti
Sotilasmestari	Vilo Juhani	Orimattila
Vääpeli	Valjus Hannu	Kotka
Ylikersantti	Tiihonen Lassi	Kangasniemi
Kersantti	Pesonen Mikko	Helsinki


Hopeinen ansiomitali

Kapteeni	Huusko Jyrki	Joensuu
Yliluutnantti	Backman Jorma	Simpele
Yliluutnantti	Kuutti Mika	Espoo
Luutnantti	Siitari Sampo	Helsinki
Ylikersantti	Kallio-Könnö Toni	Vantaa
Ylikersantti	Nieminen Matti	Inkeroinen
Alikersantti	Aho Sami	Inkeroinen
Alikersantti	Luostarinen Jari	Helsinki
Alikersantti	Pirinen Mika	Juankoski
Korpraali	Nykänen Simo	Kangasniemi
Viestimies	Leino Jussi	Juankoski
Autosotamies	Leino Kari	Juankoski


Pronssinen ansiomitali

Kapteeni	Vuolteenaho Ari	Oulu
Yliluutnantti	Hautala Timo	Klaukkala
Yliluutnantti	Korhonen Jarmo	Oulu
Sotilasmestari	Pänkälä Marko	Seinäjoki
Vääpeli	Alaoutinen Ari	Lemi
Vääpeli	Liuski Markku	Tikkakoski
Ylikersantti	Helin Jyrki	Espoo
Ylikersantti	Mattila Esko	Inkeroinen
Ylikersantti	Myllynen Lauri	Viitasaari
Ylikersantti	Mäki-Haapoja Mikko	Ylihärmä
Ylikersantti	Vienonen Mikko	Kangasniemi
Kersantti	Kallunki Kosti	Perttula
Kersantti	Pöysti Olli	Taipalsaari
Alikersantti	Hölttä Vesa	Inkeroinen
Alikersantti	Ikäheimonen Kauko	Viitasaari
Alikersantti	Jacobsson Henri	Espoo
Alikersantti	Kytömäki Hannu	Juankoski
Alikersantti	Sutinen Heikki	Tyrnävä
Korpraali	Hokkanen Reijo	Kangasniemi
Korpraali	Kontro Harri	Juankoski
Korpraali	Vauhkonen Veli-Pekka	Viitasaari
Sotamies	Salmela Hannu	Inkeroinen

Liiton standaari

Ylikersantti	Ahonen Jukka-Pekka	Lohja

Liiton puhelinnumeroihin muutoksia

Julkaistu 9.10.20179.7.2019

Reserviläisurheiluliitto on lopettanut lankanumeroiden 0940562060 ja 0940562062 käytön ja irtisanonut matkapuhelinliittymän 040 739 4887.

Liiton käytössä ovat seuraavat puhelinnumerot:

Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen 050 541 2007

Toimistosihteeri Nina Sneitz 044 239 4021

SRA tavaramerkki myönnetty RESUL:ille

Julkaistu 29.9.20179.7.2019

Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt Reserviläisurheiluliitolle tavaramerkin SRA-lyhenteelle. Reserviläisurheiluliitolla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena. Tämä tarkoittaa, että jatkossa SRA-lyhennettä ei voi käyttää ampumakilpailun tai -tapahtuman nimessä, tai osana siihen liittyvää liiketoimintaa ilman liiton kirjallista lupaa.

Lisätietoja antaa liiton puheenjohtaja, Tor-Erik Lindqvist.
044 278 2720
puheenjohtaja(at)resul.fi

RESUL tiedottaa 1/2017

Julkaistu 7.6.20179.7.2019

RESUL_tiedote_1_2017 (pdf).

Reserviläisurheiluliitto julkaisee tiedotteen no 1/17. Tiedotteessa kerrotaan hallintoon ja palkitsemisiin liittyvistä asioista, liiton KKO-ohjelmasta sekä perusyhdistysten liikuntaohjeistuksesta.

Liitolle on tärkeää saada koko maanpuolustusperhe liikkumaan ja tiedotteessa on muutama ohje tähänkin asiaan.

Tiedotteen liitteenä on luonnos vuoden 2018 tapahtumista siksi, että saat kuvaa, missä päin Suomea liiton tapahtumia on tarkoitus järjestää.

Lisäksi tiedotteessa on liiton yhteystiedot, joista voit tavoittaa meitä. Olemme Sinua varten, ota rohkeasti yhteyttä!

RESERVILÄISURHEILULIITTO TOIVOTTAA TÄMÄN TIEDOTTEEN MYÖTÄ ERITTÄIN HVYÄÄ KESÄÄ KAIKILLE MAANPUOLUSTAJILLE!

Presidentti Niinistölle Reserviläisurheiluliiton ansioristi

Julkaistu 6.6.20179.7.2019

Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajisto ja toiminnanjohtaja luovuttivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle Reserviläisurheiluliiton ansioristin 05.06.2017.

Ansioristi luovutettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ja luovutuspuheessaan Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist selvitti liiton asemaa maanpuolustus- ja liikuntajärjestöjen kentässä ja korosti yhteistyötä puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa mm. liiton KKO-ohjelman yhteydessä. Samalla puheenjohtaja esitti huolestuneisuutensa sodan ajan sijoitettujen joukkojen fyysisestä toimintakyvystä, johon KKO-ohjelmalla on tarkoitus vaikuttaa. Presidentti Niinistö kiitti saamastaan huomionosoituksesta ja korosti liiton merkitystä reserviläisten fyysisen toimintakyvyn kohottamisessa.

Toinen ansioristi myönnettiin erittäin aktiiviselle toimijalle Pirkka Juntuselle Kangasniemeltä. Pirkka Juntunen on järjestänyt lukuisia Reserviläisurheiluliiton ammunta- ja yhdistelmälajien kilpailuja ja tänä kesänä myös reserviläisten frisbeegolf -kilpailun ensimmäistä kertaa.
Juntunen on omalla toiminnallaan osoittanut, että hyvällä yhteistyöllä, maanläheisellä johtamisotteella ja toimivilla verkostoilla voidaan saada reserviläisiä aktivoitumaan myös toimitsijatehtäviin ja tällä tavalla tuomaan omaa osaamistaan reserviläisliikuntaan ja -urheiluun.

Lue lisää tästä linkistä.

Reserviläisurheiluliitto on myöntänyt ansioristejä ja -mitaleita 04.06. seuraaville henkilöille:

Ansioristi

Majuri, Pirkka Juntunen, Kangasniemi

Kultainen ansiomitali

Prikaatikenraali, Jukka Sonninen, Helsinki
Toiminnanjohtaja, Pertti Laatikainen, Helsinki
Luutnantti, Hannu Immonen, Pieksämäki

Hopeinen ansiomitali

Yliluutnantti, Jaakko Kemppainen, Kokkola
Yliluutnantti, Pentti Putkinen ,Turku
Yliluutnantti, Sami Räisänen, Hämeenlinna
Luutnantti, Antero Likitalo, Turku
Luutnantti, Iiro Sundberg, Mäntsälä
Ylikersantti, Jouko Mäkinen, Mäntsälä
Ylikersantti, Sauli Saarinen, Mäntsälä
Kersantti, Mauri Akkanen, Espoo
Kersantti, Matti Hämäläinen, Kouvola
Alikersantti, Jari Makkonen, Lappeenranta

Pronssinen ansiomitali

Majuri, Juha Koskenranta, Järvenpää
Kapteeni, Kari Haapala, Järvenpää
Kapteeni, Esa Pihlajamäki, Hyvinkää
Yliluutnantti, Marko Ahl, Mäntsälä
Yliluutnantti, Jussi Hätönen, Hyvinkää
Yliluutnantti, Seppo Pesonen, Mäntsälä
Yliluutnantti, Martti Sarjanen , Hyvinkää
Luutnantti, Harri Pasanen, Mäntsälä
Vänrikki, Matti Aho, Hausjärvi
Vänrikki, Jalo Talliniemi, Nurmijärvi
Vänrikki, Antti Valo, Raisio
Ylikersantti, Mika Raninen, Kauhava
Alikersantti, Kari Tuominen, Helsinki
Korpraali, Simo-Pekka Streng, Lappeenranta

RESUL kehittää kenttäkelpoisuutta

Julkaistu 18.5.20179.7.2019

Reserviläisurheiluliitto kehittää yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa kenttäkelpoisuus-ohjelmaa (KKO). Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa reserviläisten kenttäkelpoisuuden mittaaminen, seuraaminen ja raportointi Puolustusvoimille.

Kenttäkelpoisuus koostuu useasta osa-alueesta. Ensimmäisenä palvelun piiriin tulevat lihaskunto- ja kestävyystulokset. Tulokset mitataan Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaisesti.

Palvelun avulla reserviläinen voi perustietojensa lisäksi syöttää itse mittaamiaan tuloksia. Myös valvottujen, virallisten kuntotestien tulokset kirjataan järjestelmän kautta. Puolustusvoimat käyttää tietoja reserviläisten sijoitusten arvioinnissa.

Palvelu avataan vuoden 2017 aikana, ja sitä laajennetaan vuosien 2018-2019 aikana. Palvelu tulee korvaamaan nykyisen sähköisen kuntokortin.

Liiton omistamaa ohjelmaa johtaa liiton puheenjohtaja Tor-Erik Lindqvist ja kehitysjohtajana toimii liiton toinen varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Ahonen. RESUL vastaa ohjelman viestinnästä.

Tarkempia tietoja julkaistaan elokuussa 2017

Cookie	Duration	Description
cookielawinfo-checkbox-analytics	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional	11 months	The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance	11 months	This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy	11 months	The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.