Pistoolipika-ammunta, Liite 2.3.

Pistoolipika-ammunta (pdf).

  1. Aseet

Aseiden tulee täyttää Suomen Ampumaurheiluliiton säännöissä vakio- tai isopistoolille asetetut ase- ja patruunamääräykset.

  1. Ampumamatka ja taulut

Ampumamatka on 25 metriä. Kilpailutauluna käytetään 25 m olympiapistoolitaulua. Kullakin kilpailijalla on yksi taulu. Ennätyskelpoisissa kilpailuissa on käytettävä taustapahvia.

  1. Laukausmäärät ja ampuma-ajat

Pika-ammunta käsittää 60 kilpalaukausta:

4×5 laukauksen sarja, aikaa 10 sek/sarja
4×5 laukauksen sarja, aikaa 8 sek/sarja
4×5 laukauksen sarja, aikaa 6 sek/sarja

Mikäli taulujen toiminnassa esiintyy merkittäviä poikkeamia (yli –0,00…+0,2 sek), on kilpailu keskeytettävä ja koneisto tarkistettava.

  1. Ammunnan suoritus

Kilpailijan on sallittava miehittää ampumapaikkansa 10 minuuttia ennen kilpailun alkua järjestääkseen varusteensa paikalleen. Aseen käsittely, tähtäysharjoitukset ja kuivalaukaukset ovat tällöin kiellettyjä.
Kolme (3) minuuttia ennen erän alkamisaikaa on kilpailuerän johtajan ilmoitettava ”VALMISTAUTUMINEN ALKAA NYT”. Valmistautumisaikana taulut ovat ”esillä”-asennossa. Valmistautumisaikana ampujat voivat kuivaharjoitella, käsitellä aseitaan sekä tehdä pito- ja tähtäysharjoituksia ampumalinjalla, mutta asetta ei saa ladata patruunalla ennen ”LATAA” -komentoa. Kolmen minuutin kuluttua ammunnan johtaja ilmoittaa ”VALMISTAUTUMISAIKA PÄÄTTYY NYT”.

Koelaukauksia sallitaan siten, että ammutaan yksi viiden koelaukauksen sarja ampuma-ajan ollessa 10 sekuntia. Ammunnan johtaja ilmoittaa ”KOESARJA 10 SEKUNTIA, LATAA”, jolloin ampujat lipastavat viidellä patruunalla ja lataavat aseensa yhden minuutin aikana. Kun aikaa on ”lataa”-komennosta kulunut 1 min, kilpailun johtaja komentaa ”HUOMIO” ja kääntää taulut ”pois”-asentoon. Tällöin jokaisen ampujan on laskettava kätensä alas ja otettava VALMIS-asento sekä pidettävä ampumakätensä liikkumattomana ennen taulujen esilletuloa. Taulujen käännyttyä pois niiden on tultava esille 7 sekunnin (+/- 1,0 sekuntia) viiveen jälkeen sarjan määräämäksi ajaksi.

Ennen jokaisen kilpasarjan alkua kilpailun johtaja ilmoittaa sarjat sekä ampuma-ajan ja komentaa ”ENSIMMÄINEN KILPAILUSARJA, 10 SEKUNTIA, LATAA”, (”TOINEN KILPAILUSARJA, 10 SEKUNTIA, LATAA” jne.). Jokaisen viiden laukauksen sarjan jälkeen, ellei häiriöitä ole ilmoitettu, merkitään sarjan tulos korttiin ja taulut sekä taustapahvi paikataan ja tarvittaessa taulu vaihdetaan. Edellä selostettu toistetaan, kunnes kilpailuohjelman edellyttämä määrä laukauksia on ammuttu.

  1. Tulosten merkitseminen

Taulutuomari määrittää, tarvittaessa tulkkia käyttäen, osumien arvot, sisäkympit erikseen ja ilmoittaa ne kirjurille, joka merkitsee ne tuloskortille. Osumat taulussa merkitään liidulla ja paikataan. Myös taustapahvi paikataan. Vakiopistoolilla ammuttaessa käytetään tulkkia, jonka laippa on 5,6 mm (-0,00+0,05) ja isopistoolilla ammuttaessa 9,65 mm (-0,00+0,05).

  1. Toimintahäiriöt

Pistoolipika-ammunnassa sallitaan yksi toimintahäiriö 10 sekunnin aikaosalla ja yksi toimintahäiriö 8 ja 6 sekunnin aikaosilla yhdessä.

Jos pistoolissa ilmenee toimintahäiriö tai se lakkaa toimimasta, ampujan on sallittua korjata ase.
Kaikissa tapauksissa ratatoimitsijoille tai jurylle pitää ilmoittaa toimintahäiriöstä, jotta he voivat päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Ampujalle pitää sallia enintään 15 minuuttia korjata tai vaihtaa pistooli tarkoituksella jatkaa kilpailua.
Jos korjaukseen todennäköisesti kuluu enemmän kuin 15 minuuttia, jury voi antaa ampujalle hänen pyynnöstään lisäaikaa.

Jos lisäaikaa myönnetään, hän ampuu kilpailun loppuun juryn määräämänä aikana ja määräämällä paikalla tai jatkaa ampumista toisella vastaavan mallisella ja samakaliiperisella pistoolilla, joka on asetarkastuksen hyväksymä. Kilpailun johtajan pitää sallia yksi (1) ylimääräinen viiden (5) laukauksen koesarja.

Jos laukausta ei ole ammuttu toimintahäiriön vuoksi ja jos ampuja haluaa tehdä ilmoituksen toimintahäiriöstä, hänen on pidettävä pistooliaan osoittamaan alas rataa kohti, säilyttää otteensa ja välittömästi ilmoittaa ratatoimitsijalle nostamalla vapaa kätensä. Hän ei saa häiritä toisia ampujia.

Ampuja saa yrittää korjata toimintahäiriön ja jatkaa sarjaa, mutta korjausyrityksen jälkeen hän ei voi tehdä ilmoitusta hyväksyttävästä toimintahäiriöstä, ellei toimintahäiriö johdu iskupiikin murtumisesta tai jonkun muun pistoolin osan vauriosta, joka on riittävä estämään pistoolin toimimisen.

Jos toimintahäiriö on koesarjan aikana, sitä ei saa kirjata toimintahäiriöksi. Koesarjaa ei voi uusia. Ampuja voi ampua loput koelaukaukset liikkumattomaan esillä-asennossa olevaan tauluun enintään kahdessa (2) minuutissa.

HYVÄKSYTTÄVIÄ TOIMINTAHÄIRIÖITÄ ovat:

– Luoti jää piippuun.
– Liipaisinmekanismi ei toimi.
– Patruunapesässä on laukeamaton patruuna ja liipaisinmekanismi on vapautettu ja se on
lauennut (”klikki”).
– Pistooli ei ole poistanut hylsyä.
– Patruuna, lipas tai muu pistoolin osa on juuttunut kiinni aiheuttaen toimintahäiriön.
– Iskuripiikki on murtunut tai mikä tahansa muu aseen osa on vaurioitunut riittävästi estäen
pistoolin toimimisen.
– Pistooli toimii sarjatulella ilman, että liipaisinta on vapautettu. Ampujan pitää lopettaa
ampuminen välittömästi eikä hän saa jatkaa tällaisella aseella ilman ratatoimitsijan tai juryn
jäsenen lupaa.
Jos sarjatulilaukaukset osuvat tauluun, taulussa ylimpänä olevat osumat tulee jättää huomioon
ottamatta. Jokaisen toistetun sarjan jälkeen kaikki laukaukset, paitsi kyseisessä taulussa
huomioon ottamatta olevat, pitää ottaa huomioon tulokseen.
– Luisti juuttuu kiinni tai tyhjä hylsy ei ole lentänyt ulos. Tätä sovelletaan, vaikka hylsysieppoa on
käytetty.

EI-HYVÄKSYTTÄVIÄ TOIMINTAHÄIRIÖITÄ ovat:

– Ampuja on koskenut lukkolaitteeseen, mekanismiin tai varmistimeen tai joku toinen henkilö on
koskenut pistooliin ennen kuin ratatoimitsija on sen tarkastanut.
– Varmistinta ei ole vapautettu.
– Ampuja ei ollut ladannut pistooliaan.
– Ampuja oli ladannut vähemmillä patruunoilla kuin on määrätty.
– Ampuja ei ollut antanut liipaisimen palata riittävästi eteenpäin edellisen laukauksen jälkeen.
– Pistooli oli ladattu siihen sopimattomilla patruunoilla.
– Lipas ei ollut työnnetty sisään oikein tai se oli pudonnut ulos ampumisen aikana, paitsi jos
tämä johtuu mekanismivauriosta.
– Toimintahäiriö johtuu syystä, jonka ampuja kohtuudella olisi voinut korjata.

Toimintahäiriön syyn määrittely

Jos pistoolin ulkoinen tarkastelu ei kerro toimintahäiriön todennäköistä syytä tai jos ampuja ei väitä, että luoti on voinut tukkia piipun, ratatoimitsijan pitää ottaa pistooli puuttumatta tai koskematta mekanismiin, kohdistaa pistooli turvalliseen suuntaan ja vetää vain kerran liipaisimesta saadakseen selville, onko liipaisinmekanismi vapautettu.

Jos pistooli ei laukea, ratatoimitsijan pitää suorittaa pistoolin tarkastus loppuun asti saadakseen selville toimintahäiriön syyn ja ratkaistakseen, onko toimintahäiriö hyväksytty vai ei.

Ratatoimitsija päättää pistoolin tarkastuksen jälkeen, että kyseessä on hyväksyttävä toimintahäiriö tai ei-hyväksyttävä toimintahäiriö.

Jos ratatoimitsija päättää pistoolin tarkastuksen jälkeen, että kyseessä on ei-hyväksyttävä toimintahäiriö, jokainen ampumatta jäänyt laukaus tulee kirjata ohilaukaukseksi (nolla). Sarjan uusintaa tai täydentämistä ei sallita.

Menettelytapa hyväksytyn toimintahäiriön jälkeen

Jo ammuttujen laukausten lukumäärä pitää kirjata ja sarjan voi uusia. Ampujan pitää ampua kaikki viisi (5) laukausta uusintasarjassa. Jokainen laukaus, jota ei ammuta tai joka ei osu tauluun uusinnassa, pitää merkitä ohilaukaukseksi/ohilaukauksiksi (nollaksi).

Tuloksen kirjaaminen:
– hyväksyttävä toimintahäiriö
Tulos pitää kirjata taulun viiden (5) huonoimman osuman summana. Jos ampuja ei pysty ampumaan täyttä sarjaa uusinnassakaan, hänelle pitää kirjata ainoastaan niin monta huonointa osumaa kuin hän on sarjassa tai uusintasarjassa enintään ampunut.

– ei-hyväksyttävä toimintahäiriö
Tulos pitää kirjata ammuttujen laukausten summana ottaen huomioon mahdolliset ohilaukaukset. Myös ampumatta jääneet laukaukset on merkittävä nolliksi. Jos lisää toimintahäiriöitä tapahtuu kahden (2) aikaisemman toimintahäiriön jälkeen, ampujalle kirjataan ainoastaan todellisesti ammutut osumat. Sarjaa ei saa uusia eikä täydentää, ja laukaus/laukaukset, joita ei ole ammuttu, merkitään ohilaukauksiksi (nolliksi). Ampuja saa jatkaa kilpailun loppuun ampumista.

Keskeytyneet sarjat pistoolipika-ammunnassa tulee uusia saman aikaosan seuraavassa säännönmukaisessa sarjassa. Tämän aikaosan täydennyssarja ammutaan heti kun muut kilpailijat ovat ampuneet loppuun tämän aikaosan sarjansa.

  1. Sääntöjen vastaisuudet ja niiden seuraamukset

Yhtään laukausta, joka on vahingossa ammuttu komennon ”LATAA” jälkeen, mutta ennen kilpailusarjan alkua, ei saa laskea kilpailuun, vaan kahden (2) pisteen vähennys pitää tehdä seuraavasta sarjasta. Tätä rangaistusta ei saa soveltaa koesarjaan. Ampuja, joka on ampunut vahingossa, ei saa jatkaa, vaan hänen pitää odottaa, kunnes toiset ampujat ovat lopettaneet kyseisen sarjan ja sen jälkeen ilmaista ratatoimitsijalle aivan kuin hänellä olisi häiriö. Ratatoimitsijan pitää antaa hänen jatkaa ja ampua sarja saman aikaosan seuraavassa säännönmukaisessa sarjassa. Viimeinen aikaosan sarja tulee ampua välittömästi sen jälkeen, kun kaikki (muut) ampujat ovat lopettaneet tämän aikaosan. Jos tätä menettelyä ei ole noudatettu ja ampuja jatkaa alkuperäistä sarjaa, vahingossa ammuttu laukaus pitää kirjata ohilaukaukseksi (nolla) ja kahden (2) pisteen rangaistus on myös määrättävä.

Sarja alkaa siitä, kun taulut kääntyvät pois. Kaikki tämän jälkeen ammutut laukaukset ovat kilpailulaukauksia tai koesarjalla koelaukauksia.

Jos kilpailija nostaa aseensa liian aikaisin tai ei laske kättään riittävän alas, häntä varoitetaan ja sarja pitää kirjata ja uusia. Ampujalle pitää laskea viisi (5) arvoltaan huonointa osumaa näistä kahdesta sarjasta (tai kolmesta toimintahäiriöiden sattuessa).

Jos rikkomus toistuu samassa kilpailussa, samaa käytäntöä pitää soveltaa ja ampujaa pitää rangaista vähentämällä ampujan tuloksesta kaksi (2) pistettä. Kolmannesta tämän säännön rikkomuksesta ampuja pitää sulkea kilpailusta.

Laukauksia, jotka on ammuttu taulun kääntyessä, ei saa kirjata osumiksi, jos luodin reiän suurin vaakasuora mitta (lyijyn/luodin pinnan jälki taulussa jätetään huomioimatta) on yli 7 mm tai 11 mm aseen kaliiperista riippuen.

Taulussa oleva, vaakasuorassa suunnassa pidentynyt luodinreikä pitää mitata viistolaukausten tarkastuslevyllä. Kaikki tällä levyllä tehtävät mittaukset pitää suorittaa siihen kaiverrettujen viivojen sisäreunojen välissä. Mittauksen suorittamista varten on levytulkkiin merkitty yhdensuuntaiset viivat 7 mm:n ja 11 mm:n päähän toisistaan. Mitat on otettu viivojen sisäreunoista.

Kun käytetään läpinäkyvää viistolaukausten tarkastuslevyä ja siihen kaiverretun viivan sisäreuna koskettaa rengastusta, osuma merkitään kahdesta vyöhykkeestä paremmaksi.

Jos kilpailija ampuu koesarjassa enemmän kuin viisi (5) laukausta, tai mitä ratatoimitsija tai jury on hyväksynyt, häntä rangaistaan kahden (2) pisteen vähennyksellä jokaisesta liikaa ammutusta laukauksesta. Vähennys suoritetaan ensimmäisen kilpailusarjan pistemäärästä.

Jos kilpailija ampuu kilpailusarjassa enemmän kuin viisi (5) laukausta, mitätöidään taulusta vastaava määrä parhaita osumia. Lisäksi kilpailijaa rangaistaan kahden (2) pisteen vähennyksellä jokaisesta liikaa ammutusta laukauksesta. Vähennys suoritetaan kyseisen sarjan pistemäärästä.

Jos ampuja lataa pistoolinsa useammalla kuin viidellä (5) patruunalla, häntä pitää rangaista vähentämällä kaksi (2) pistettä saman sarjan kilpailutuloksesta.

Jos kilpailija ampuu koelaukauksia toisen kilpailijan tauluun, häntä ei rangaista, mutta hän ei saa uusia näitä koelaukauksia.

Jokainen kilpailulaukaus, joka ei osu mihinkään tauluun, merkitään nollaksi.

Toisen kilpailijan kilpailutauluun ammuttujen laukausten suhteen noudatetaan voimassaolevia SAL:n pistooliammunnan sääntöjä.

Jos kilpailija tekee vastalauseen siitä, että taulut sarjan alussa tulivat esille liian aikaisin tai liian myöhään, menetellään seuraavasti:

  1. Mikäli vastalause todetaan aiheelliseksi, eikä kilpailija ole ampunut yhtään laukausta, saa hän
    aloittaa sarjan uudelleen.
    2. Mikäli vastalause todetaan aiheettomaksi, eikä kilpailija ole ampunut yhtään laukausta, saa hän
    aloittaa sarjan uudelleen, mutta sarjan pistemäärästä vähennetään 2 pistettä.
    3. Jos kilpailija on ampunut ko. sarjan ensimmäisen laukauksen, ei hänellä ole oikeutta
    vastalauseeseen.
    4. Jos kilpailija on ko. sarjan aikana ampunut laukauksen tai laukauksia, mutta on keskeyttänyt
    sarjansa, ammutut laukaukset otetaan tulokseen sellaisenaan ja ampumatta jääneet laukaukset
    merkitään nolliksi.

Taulujen kääntölaitteiden ajoituskoneistosta (vanhentunut malli) voi johtua, että taulujen ensimmäinen esilletuloaika poikkeaa sääntöjen määräämästä ajasta 7 (+/-1) sekuntia ollen esim. 10 (+/-1) sekuntia. Tällöin kilpailun johtajan tulee ilmoittaa tästä kilpailijoille ennen kilpailun alkua.

Jos kilpailija tekee vastalauseen ja voidaan osoittaa, että sarjan kestoaika oli liian lyhyt, vastalauseen tehneen kilpailijan kyseinen sarja mitätöidään ja hän saa uusia sarjansa. Mikäli vastalause todetaan aiheettomaksi, kilpailijan tulokseksi otetaan ammutun sarjan pistemäärä sellaisenaan. Asiaa koskeva vastalause on tehtävä välittömästi ja ennen kuin ko. sarjan pistemäärä on kilpailijan tiedossa.

Jos kilpailun johtaja toteaa, että taulujen kääntöaika tai –ajat ovat selvästi sääntöjen vastaiset, hän komentaa ”tuli seis, patruunat pois, aseet pöydälle” sekä tarkistaa ajoituksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ajoituksen korjaamiseksi.

  1. Tasatuloksen ratkaiseminen

Henkilökohtainen tasatulos pistoolipika-ammunnassa, kun on kysymys ennätyskelpoisesta tai mestaruuskilpailusta, ratkaistaan seuraavasti:

  1. Kaikki tasatulokset ratkaistaan paitsi maksimitulokset.
  2. Eniten sisäkymppejä.
  3. Viimeisen kymmenen laukauksen sarjan korkein pistemäärä edeten kymmenen laukauksen
    sarjoissa alkua kohti, kunnes tasatulos on ratkennut.
  4. Eniten kymppejä, yhdeksikköjä, kahdeksikkoja jne.
  5. Jos vielä on tasatulos, ampujille annetaan sama sijaluku. Nimet pitää luetella aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaan. Seuraavan ampujan sijaluvussa otetaan huomioon tasatuloksen ampuneiden lukumäärä.

Joukkuekilpailun tasatulos pistoolipika-ammunnassa, kun on kysymys ennätyskelpoisesta tai
mestaruuskilpailusta, ratkaistaan seuraavasti:

Tasatulokset joukkuekilpailussa pitää ratkaista laskemalla yhteen joukkueen jäsenten tulokset
ja seuraten henkilökohtaisia tasatuloksia koskevia ohjeita (joukkuekilpailussa ei ole pudotus-
ammuntoja).

Hyväksytty RESUL:n hallituksessa Joulukuussa 2019.