SRA- ammunnan edistäjä Suomessa 

1. Kuka olet?

Olen Valkeakoskella asuva aktiivireserviläinen, jonka sotilasarvo on kapteeni. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi täysi-ikäisyyden juuri saavuttanutta nuorta miestä sekä kolme koiraa. 

 

2. Millainen on armeija-, työ- ja vapaaehtoinen maanpuolustustaustasi?  

Suoritin varusmiespalvelukseni Parolan Panssariprikaatin tulenjohto –ja viestipatterissa sekä Panssarikoulussa. Kotiuduin reserviin 1995 joulukuussa vänrikkinä.  

Kotiutumisesta lähtien olen toiminut Valkeakosken Reserviupseerikerhon hallituksessa ensin nuorten upseerina ja sen jälkeen ampumaupseerina, asevastaavana sekä ampuma-asekouluttajana.  

Lisäksi olen seuraavissa SRA- ammunnan luottamustehtävissä: 

– Etelä-Hämeen reserviupseeripiirissä olen toiminut lähes 20 vuotta ampumaupseerina sekä SRA vastaavana.
– RESUL hallituksessa ja SRA toimikunnassa olen ollut nyt pari kautta ja viimeiset vuodet toiminut myös SRA toimikunnan puheenjohtajan roolissa.
– Toimin myös IMSF:n hallituksessa sekä olen IMSF kilpailutoimikunnan pj. 

Työurani olen tehnyt IT-alalla erilaisissa asiantuntija sekä esimiestehtävissä. Tällä hetkellä työskentelen Installa. 

 

 

3. Miten määrittelisit SRA:n lajina?

Se on toiminnallinen ampumalaji, joka on kehitetty suomalaisille reserviläisille 30 vuotta sitten. Laji sopii kaikille ammunnasta kiinnostuneille, jotka haluavat kehittää omaa tilanteen mukaista ampumataitoaan ja aseenkäsittelytaitoaan. SRA tarjoaa erittäin monipuolisen ja haastavan ampumalajin, jossa voi kehittää niin itseään kuin kalustoaan lähes loputtomasti. Lajissa on hyötyä urheilullisuudesta ja ketteryydestä, mutta ne eivät ole mitään pakollisia ominaisuuksia, vaan jokainen kilpailija voi harrastaa lajia omalla tasollaan.

SRA – Resul – Reserviläisurheiluliitto ry 

 

4.  Miten sinusta tuli SRA-harrastaja?

Olen harrastanut ilmakivääriammuntaa 7-vuotiaasta. Kävin Valkeakosken Rihlan ampumakoulun 15-vuotiaana, jonka jälkeen ammuin varusmiespalveluksen alkuun saakka kilpaa pienoispistoolilla.  

Kotiutumisen jälkeen hankin ensimmäisen 9 mm pistoolini, kun lupaviranomainen oli minulle haastattelussa ennen varusmiespalvelustani todennut, että hankkimislupaa en saa ennen armeijan käyntiä, joten se piti hankkia heti kun oli mahdollista.  

Liityin heti kotiutumisen jälkeen Valkeakosken Reserviupseerikerhoon ja sitä kautta kuulin, että veljesyhdistyksemme Valkeakosken Reserviläiset oli järjestämässä SRA kurssia, jolle ilmoittauduin ja sillä tiellä olen ollut siitä asti. 

 

5. Millaisia vaiheita SRA-urallasi on ollut?

Olen pyrkinyt kehittämään toimintaamme ennen kaikkea paikallisesti osana hienoa etelähämäläistä SRA- ampujaryhmää. Vuosien varrella saadut SRA-tuomarin, -kouluttajan sekä -ylituomarin – nimitykset ovat ohjanneet siihen suuntaan, että olen ollut järjestämässä yli 100 SRA-ampuja- ja -tuomarikurssia sekä yli 1000 -kilpailua.

Matkan varrella päädyin RESUL:in SRA –toimikuntaan, ja myöhemmin sen toimikunnan pj:n paikalle. Tämä oli luontaista, koska olen halunnut kehittää lajia siihen suuntaan, että se palvelisi mahdollisimman hyvin reserviläisten tarpeita sekä ottaisi myös huomioon mm. kaluston kehityksen. Tässä yksi tärkeä etappi oli, kun kehitimme SRA:han, Taistelija, (TST)-sarjan, joka on nykyään oma luokkansa lajissa. Tämän luokan lisäys kannusti reserviläisiä hankkimaan omia laadukkaita varusteita eli esimerkiksi taisteluvöitä, liivejä, kypäriä, ja harjoittelemaan niiden kanssa.

SRA:n kansainvälistyminen on myös yksi oleellinen etappi, jossa olen ollut aktiivisesti mukana. Tämä on tärkeää siksi, että kun joudumme valitettavasti jatkuvasti taistelemaan kansallisella ja EU –tasolla niin ase- kuin esimerkiksi lyijykieltoa vastaan, niin laji saa enemmän painoarvoa, kun se on kansainvälinen eikä vain kansallinen. 

Lajin leviämisessä Ruotsiin olin aktiivisesti mukana. Ruotsissa todettiin vuonna 2022 alkukeväästä Venäjän raakalaismaisesti hyökättyä Ukrainaan, että he tarvitsevat toiminnallisen lajin kehittämään heidän reservinsä ja ammattisotilaidensa ampumataitoa. Tällöin minuun otettiin yhteyttä erään Ruotsin armeijan asekouluttajan toimesta, ja siitä seurasi noin 1.5 vuotta kestänyt ruotsalaisten SRA- kouluttaminen, jonka aikana olin kouluttamassa noin 400 ruotsalaista reserviläistä ja ammattisotilasta. Nyt Ruotsin SRA toiminta on ollut jo noin 2 vuotta omavaraisella tasolla ja kehittyy edelleen. 

 

6. Millaisia henkilökohtaisia tulostavoitteita sinulla on vielä SRA:ssa? Entäs lajin kehittämisessä?

Henkilökohtaisia tulostavoitteita minulla ei ole oikeastaan ollut koskaan. Olen kilpailut ns. itseäni vastaan, koska kyllä sen itse tietää pääsikö omalle tasolleen vai ei. Tälläkin taktiikalla menestystä on kyllä tullut yllättävänkin hyvin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 

Lajin kehitystä tulee jatkaa, mutta maltillisesti ja harkiten. Tähän työhön saimme nyt hyvin lisävoimaa. RESUL:in SRA-toimikunta ei ole enää ainoa taho, joka kehittää sääntöjä, vaan sääntöjä kehittää IMSF:n sääntötoimikunta, ja toimikunta tukee sitä tässä työssä.

 

 

7. Miten laji on kehittynyt mielestäsi sinun aikanasi?

SRA on kehittynyt enemmän reserviläisiä palvelevaksi lajiksi, jolla reserviläinen voi pitää yllä ja kehittää ammuntataitoaan kenttäkelpoisuuden tasolle. Lisäksi laji antaa hyvät suuntaviivat reserviläiselle siitä, millaista kalustoa ja varusteita kannattaa hankkia sekä mitä ja miten harjoitella. 

 

8. Miten näet lajin tulevaisuuden? Mitä mahdollisuuksia ja mitä uhkia?

Harrastajamäärät ovat olleen kovassa nousussa viimeiset 3 vuotta ja SRA harrastajien määrä ylitti jo 15 000 rajan aiemmin tänä vuonna. SRA on hyvässä nosteessa ja toiminta aktiivista kuten Suomen yleisimmässä ja nopeimmin kasvavassa ampumalajissa tuleekin olla. 

SRA:n, kuten kaiken ampumaharrastuksen ja metsästyksenkin, uhat ovat valitettavan tuttuja eli ylikireät ympäristölait, jotka suoraan tai välillisesti sulkevat ampumaratoja tai faktoihin perustumaton aselakien kiristäminen. Taustalla myös EU:n ajama lyijykielto on lähes eksistentiaalinen uhka aktiiviselle ampumatoiminnalle. Onneksi nykyinen hallitus on kääntänyt kansallisella tasolla suuntaa parempaan ja EU:n lyijykiellon osaltakin on saatu edes jatkoaikaa.  

 

9. Sait ansiomitalin työstäsi. Miltä se tuntuu?

Maapuolustusmitali miekoin oli hieno ja yllättävä huomionosoitus. Näkisin, että sen myöntäminen johtui pääosin tästä jo lähes 30 vuotta jatkuneesta “SRA-urasta”, jota yllä lyhyesti olen kuvannut.

Haastattelu ja teksti: Maarit Timonen 

 

Reserviläisurheiluliitto onnittelee hallituksen jäsentä ja SRA-toimikunnan puheenjohtajaa Jari-Pekka Waldenia hänelle 23.11.2025 myönnetyn maanpuolustusmitalin miekkojen kera johdosta!