Elisa on porvoolainen liikunta-alan ammattilainen. Voit tutustua Elisan toimintaan hänen verkkosivuillaan.
1. Kerro kuka olet? Mitä kaikkea olet ehtinyt tehnyt reserviläisliikunnan parissa?
Olen vastikään Porvooseen muuttanut liikunnanohjaaja AMK. Opiskelen paraikaa restonomiksi Haaga-Heliassa, tulevaisuuden tavoitteena liikuntamatkailuala. Perheeseeni kuuluu aviomieheni lisäksi kaksi kissaa. Reserviläisliikunnan parissa olen toiminut vuodesta 2006. Olen ohjannut nitrojen jumppaa, kuntopiiriä, tehnyt kuntotestauksia, ollut RESUlin ständeillä tapahtumissa, toiminut liikuntavastaavana reserviläisjärjestöissä, ohjannut painonhallintaryhmää, opettanut hiihtoa sekä pitänyt ravintoluentoa. Koko reservissä oloaikani olen pyrkinyt omalta osaltani viemään eteenpäin reserviläisliikuntaa. Opinnäytetöinäni tein maakuntajoukoille kaksi eri tasoista liikuntasuunnitelmaa sekä valmensin palvelukseen astuvaa henkilöä.
2. Kuinka paljon oma liikkumisesi on muuttunut intin jälkeen?
Oma liikkumiseni väheni intissä aika paljon, sillä olin siihen aikaan tavoitteellisesti urheileva nuori. Varusmiespalveluksen suoritettuani liikuntamäärät kasvoivat jälleen ja erityisesti ammattikoulussa ja pian valmistumiseni jälkeen lajikirjo ja harjoitusmäärät olivat hurjia.
3. Onko naisille suunnattua reserviläisliikuntaa tarpeeksi? Mitä toivoisit lisää?
Naisille ja muillekin reserviläisille sopivat samat lajit. Mielestäni naisreserviläisille ei tarvitse erikseen järjestää liikuntakoulutusta. Palvelukseen astuvat naiset ovatkin asia erikseen, sillä itse koin ylisuuret varusteet haasteena ja suuret kantamukset varusmiesaikana. Jonkinlaista kohdennettua valmistautumista olisi ollut hyvä olla. Reserviläisliikunnan toteuttamisen haasteena ovat tilojen saanti, mainonta ja kilpailu kaikkien muiden liikuntaa tarjoavien tahojen kanssa. Liikuntakoulutuksen tulisi ennen kaikkea olla laadukasta ja tehokasta hyvin välinein. Ammunta ja muu olemassa oleva koulutus tulisi linkittää mielestäni liikuntakoulutukseen eikä pyrkiä järjestämään sitä erikseen. Esimerkiksi kertausharjoituksista puuttuu kohdennettu liikuntakoulutus täysin. Esimerkiksi kehonhuoltoa olisi helppo ja tärkeä järjestää pitkien harjoitusten aikana.
4. Nykyään ihmiset tekevät paljon päätetyötä ja se aiheuttaa paljon niska-hartia seudun ongelmia. Miten kehoa olisi paras harjoituttaa, että kivuista pääsisi eroon?
Niska-hartiakivut ovat yleensä seuraus huonosta lihaskunnosta ylä-ja keskivartalossa, huonosta työergonomiasta ja liikkeen puutteesta yhdistettynä moneen muuhun seikkaan. Tärkeää olisi valita mahdollisimman dynaamista liikuntaa niska-hartiaseudulle oman maun mukaan. Hyviä lajeja ovat mm. kuntonyrkkeily, voimaharjoittelu, hiihto, uinti ja sauvakävely. Toki tekniikan oikeaoppinen suorittaminen on näissäkin lajeissa a ja o sekä tehokkuuden että rennon suorittamisen kannalta.
5. Miten harjoittelet itse? Mitä lajeja? Kuinka monta kertaa viikossa?
Viime vuosina työmääräni on pitkälti sanellut liikuntani määrät. Pyrin tällä hetkellä tekemään mahdollisimman paljon peruskuntoharjoittelua: juoksen, hiihdän ja käyn tekemässä koko kropan voimaharjoituksen kerran tai kaksi kertaa viikossa. Kesällä lajeihini kuuluu myös rullaluistelu sauvoin, pyöräily ja suunnistus.
6. Kuinka tärkeänä pidät sitä, että reserviläiset pitävät kunnostaan huolta?
Reserviläisten tulisi ylläpitää hyvää peruskuntoa, koska koskaan ei voi tietää… erityisesti maakuntajoukkoihin kuuluvilla on velvollisuus pitää kunnostaan huolta valmiusjoukkoina.
7. Innostuksissaan sitä monesti harjottelee liikaa. Mikä on oikea liikunnan ja levon välinen suhde?
Oikea levon ja harjoittelun suhde on jokaisella henkilökohtainen. Uni-ja keskittymisongelmat ovat yleensä jo vakava merkki elimistön ylirasitustilasta. Liikuntaa aloittelevien tulisi malttaa mielensä ensimmäiset kuukaudet ja sisään ajaa rauhassa uutta elämäntapaa, sillä liian kovaa aloittamalla riski flunssaan ja uuden harrastuksen lopahtamiseen kasvaa taukojen myötä. Levon tarve määräytyy luonnollisesti harrastettavien lajien rasittavuudesta erityisesti tehojen osalta.
8. Tarvitseeko tavallisen liikunnanharrastajan nauttia lisäravinteita/proteiinijuomia?
Proteiinijuoma on hyvä esimerkiksi henkilöille, joilla on puutteellinen proteiininsaanti (esim.kasvissyöjät). Senioreiden ruokavaliossa proteiinin määrä suhteessa on niukahkoa myös vähentyneen syömisen myötä. Kaikki voivat käyttää proteiinijuomaa palautumiseen heti kovan kuntosaliharjoittelun jälkeen. Tärkeintä on koostaa ruokavalio monipuolisesti ja syödä joka aterialla jotakin proteiinia ja hiilihydraattia sisältävää. Lisäravinteet ovat nimensä mukaisesti paikallaan silloin, kun tiedetään että tavallinen ruokavalio on puutteellinen.
9. Jos aamulla on tunne ettei huvita lähteä ulos liikkumaan, niin miten saat itsesi tsempattua liikkeelle?
Minä en saa itseäni koskaan aamuisin liikkeelle, sillä olen ylivoimaisesti iltaihminen. Kadehdin henkilöitä, jotka voivat esimerkiksi vapaapäivinä lähteä päivällä harrastamaan kuntoliikuntaa. Oma kroppani menee ihan sekaisin aamuliikunnasta ja olen loppupäivän voimaton zombie.
10. Mikä on mottosi?
Mottoni oli aikaisemmin ”pain is weakness leaving the body” mutta tarpeeksi itselleni kipua aiheuttaneena uusi mottoni on ”kuuntele omaa kehoasi, se tietää mitä haluaa” (ei koske irtokarkkeja).
