Kaksoishirvi

Kaksoishirvi, Liite 3.2

1. Ampumarata

Ammunta suoritetaan lääninhallituksen tai puolustusministeriön hyväksymällä hirviampumaradalla. Radan etuvalliin lyödään merkkipaalut viiden (5) metrin etäisyydelle aukon kummastakin reunasta siten, että hirvikuvion juoksuttaja ja ampuja ne selvästi näkevät. Ampumaetäisyys on 100 m. Perustellussa tilanteessa voidaan käyttää myös 75:n metrin ampumarataa, mutta tällöin ampumaetäisyys on kilpailukutsussa ilmoitettava.

2. Maalikuvio

Maalikuviona käytetään Metsästäjäin Keskusjärjestön hyväksymää luonnollisen kokoista ja kotimaista hirveä esittävää ns. kaksipäistä hirvikuviota, jossa voi olla yksi tai kaksi osuma-aluetta. Osuma-alueiden välin on oltava vähintään 10 cm. Osuma-alueen muodostaa kymmenrenkainen osumakuvio, jonka osuma-arvot ovat 1-10.

3. Aseet ja patruunat

Kilpailuaseeksi hyväksytään metsästysasetuksen (666/93) 16 § 2 mom. 3 kohdan vaatimukset täyttävä ase, mutta ei itselataava kivääri. Aseen hihna on ammunnan ajaksi poistettava eikä etutukissa saa olla erityisiä korotuksia eikä tartuntalaitteita. Käytettävien lippaiden määrä on vapaa. Myös optisten tähtäinten käyttö on sallittu. Aseen liipaisimen tulee kestää vähintään 1 kilogramman laukaisuvastus.

Käytettävä patruuna voi olla itseladattu ja varustettu kokovaippa-, puolivaippa-, lyijy- tai kokokupariluodilla. Valojuovaluodit, kovametalliytimellä varustetut luodit ja vastaavat ovat kiellettyjä.

4. Järjestysmääräyksiä

Ampujan tulee tuntea yleismääräykset ja tämän lajin säännöt.

Asetta on kannettava rata-alueella lukko avattuna. Aseen lipastaminen ja lataaminen on sallittua vasta sitten, kun ampuja on omalla vuorollaan ampumapaikalla kivääri maalialueelle suunnattuna ja on saanut siihen oikeuttavan käskyn tai luvan.

Ampumavuoroaan odottava kilpailija saa tehdä aseen lukko avattuna tähtäysharjoituksia kilpailujen järjestäjän osoittamassa paikassa ammunnan johtajan tai valvojan valvonnassa, mikäli se voidaan suorittaa ampumavuorossa olevaa kilpailijaa häiritsemättä.

Ampujan tulee olla ampumapaikalla yksin. Avustajan käyttö on kielletty. Mikäli kilpailija käyttää lainattua asetta, noudatetaan Ampuma-aselain 87 §:n ja 88 §:n määräyksiä.

Jos ampuja tarpeettomasti vitkastelee ampumavuorollaan ennen kuin hän ilmoittaa olevansa valmis, voi ammunnan johtaja antaa ampujalle 30 sekuntia aikaa ja sitten määrätä kilpailun alkamaan. Kilpailuosuuden päätyttyä on ampujan osumanäytön jälkeen viivytyksettä koottava varusteensa ja poistuttava ampumapaikalta aseen lukko avattuna.

5. Rangaistukset

Myöhästyessään ohjelmaan merkitystä kilpailuajastaan menettää kilpailija osallistumisoikeutensa. Lajituomari voi harkintansa mukaan myöntää hänelle oikeuden ampua ensiksi vapaaksi tulevana aikana tuomiten hänelle 3 pisteen vähennyksen lopputuloksesta. Hyväksyttävän esteen sattuessa lajituomari voi kuitenkin myöntää tästä poikkeuksen.

Jos ampuja käyttää sääntöjen vastaista asetta tai patruunaa, on kilpailutulos aina heti hylättävä. Rikkomukset ampuma-asentomääräyksiä vastaan aiheuttavat ensikädessä varoituksen. Rikkomusten toistuessa voi ammunnan johtaja määrätä laukauksen (laukaukset) ohilaukauksiksi.

Ampujalle, joka käyttäytyy epäurheilijamaisesti tai rikkoo järjestysmääräyksiä, annettakoon ensikädessä varoitus, mutta tapahtuman uusiutuessa lajituomarin on suljettava hänet koko kilpailusta. Vakavasta rikkomuksesta lajituomari voi poistaa kilpailijan välittömästi.

6. Ratahenkilöstö

Ampumapaikalla on vähintään ammunnan johtaja ja ammunnan valvoja, joka valvoo ampujan sääntöjenmukaista toimintaa. Lisäksi voi olla myös aseiden ja varusteiden tarkastaja sekä erikseen tulostaulun hoitaja. Hirvikuvion lähtöalueella kummassakin päässä rataa on taulutuomari, tuloksen kirjaaja ja osuman paikkaaja/näyttäjä. Ammunnan johtajalla tulee olla vähintään I-luokan ja kummallakin taulutuomarilla   II-luokan tuomarikortti jossakin luotilajissa tai metsästysampumasääntöjen mukainen tuomarikortti.

7. Valmius- ja ampuma-asento

Valmistautuessaan ensimmäiseen laukaukseen ja kunkin laukausparin jälkeen ampuja pitää aseensa suunnattuna turvallisesti alaviistoon siten, että piippulinja ei osoita yli taustavallin ja aseen perä on selvästi irti ampujan olkapäästä. Ase saa olla varmistamaton.

Kaksoishirvikilpailu suoritetaan pystyammuntana vapaalta kädeltä. Ampujan tulee seistä penkkiin, pöytään tai seinään yms. nähden siten, että selvästi näkyy, ettei hän saa niistä tukea.

8. Ammunnan ohjelma

Kaksoishirvikilpailun ohjelma koostuu kuudesta laukausparista (12 ls.). Rataolosuhteista riippuen ammunnan aloitus voi tapahtua kummasta ratapäästä tahansa, mutta ammunnan johtajan on aloitussuunta ilmoitettava jokaiselle ampujalle. Laukausparin ensimmäinen laukaus ammutaan viiden metrin (+-50 cm) etäisyydelle lähtövallin reunasta pysähtyneeseen kuvioon kolmen (3) sekunnin aikana, jonka ajan jälkeen hirvikuvio liikkuu radan vastakkaiseen päätyyn, jolloin siihen ammutaan  toinen laukaus. Seisovaan kuvioon tai juoksevaan hirveen ei saa ampua kahta laukausta. Edellä kuvattu toiminto toistetaan kuusi kertaa. Mikäli kilpailijan aseessa on kiinteä lipas, hän saa tarvittaessa yhden tai kaksi lipastustaukoa, jonka jälkeen kilpailija viivyttelemättä jatkaa kilpailuaan. Ampujan on odotettava valmiusasennossa ja hän saa nostaa aseensa ampuma-asentoon vasta, kun hirvikuvion turpa tulee esille vallin takaa. Ampuma-asentoon nostettaessa tai asetta ladattaessa aseen piippulinja ei saa ylittää taustavallia. Ennen varsinaista kilpailua ampuja saa niin halutessaan yhden koelaukausparin kummastakin suunnasta (4 ls.)

9. Ammunnan suoritus

Ammunnan johtaja käskee ampumapaikalle uuden kilpailijan välittömästi, kun rata on valmis ja edellinen kilpailija on koonnut varusteensa ja poistunut ampumapaikalta. Ampuja ilmoittaa, jos hän haluaa koelaukauksia. Rataselostuksen jälkeen ammunnan johtaja  komentaa VALMISTAUTUKAA, jolloin ampuja lipastaa ja lataa aseen sekä ottaa valmiusasennon. Kun ampuja ilmoittaa VALMIS, hirvikuvion juoksuttaja ajaa kuvion merkkipaalulle. Hirvikuvion tultua laukausparin jälkeen radan päähän kirjataan osumat, liidutaan ja paikataan iskemät. Osumat näytetään näyttökuvioon tai ilmoitetaan ampujalle pienin osuma-arvo ensin.

10. Häiriöt

Jos sarjan kestäessä tapahtuu jotakin, joka voi aiheuttaa vaaraa tai huomattavasti häiritä ampujaa tai muuten poikkeuksellisesti vaikuttaa ammuntaan, ammunnan johtajan tulee keskeyttää ampuminen. Jos ampuja laukaisee aseensa keskeyttämiskäs-kyn aikana, on hän oikeutettu saamaan juoksun uusituksi edellyttäen, että hän ilmoit-taa siitä välittömästi osuman näyttöä näkemättä.
Jos ampuja keskeyttää ammuntansa häirinnästä tms. syystä, jonka ammunnan johtaja toteaa aiheelliseksi, taulu paikataan ja juoksu uusitaan. Aiheettomasta keskeytyksestä ampujaa rangaistaan kolmen pisteen vähennyksellä lopputuloksesta.

Jos ase ei laukea, tulee ampujan pitää ase suunnattuna maalialueelle koskematta liipaisimeen, varmistimeen tai lukkoon ja ilmoitettava taulun pysähdyttyä kuuluvasti ”Häiriö”. Ammunnan johtaja keskeyttää ampumisen, ottaa aseen tarkastukseen ja vetää liipaisimesta kerran. Jos ase laukeaa, on kysymyksessä ei hyväksytty häiriö ja ampuja menettää ko. juoksun laukauksen (laukaukset). Jos ase ei laukea ja ammunnan johtaja toteaa kysymyksessä olevan hyväksytyn häiriön, ampuja saa uusia juoksun. Häiriö on hyväksyttävä, jos patruuna on laukeamaton tai aseeseen on tullut vika, johon ampuja ei ole syypää. Häiriön johtuessa aserikosta on ampujalla oikeus ilman lisäkoe-laukauksia jatkaa kilpailuaan tätä kilpailua varten tarkastetulla toisella aseella. Patruuna on laukeamaton, jos luoti ei ole lähtenyt piipusta ja laukaisukoneisto on toiminut sekä patruunapesässä on aseeseen kuuluva patruuna, jonka nallissa on selvästi nähtävä iskujälki eikä ampuja ole koskenut varmistimeen tai lukkoon. Kaksoishirviammunnassa sallitaan yksi hyväksytty toimintahäiriö. Jos ampuja laukeamattoman patruunan sattuessa lataa uudelleen ja laukaisee, otetaan näin saatu tulos huomioon.

11. Osuman arvo ja näyttö

Osumien arvot luetaan ja näytetään kunkin laukausparin jälkeen. Rajatapausten selvit-tämiseksi käytetään 8 mm:n tappi- ja levytulkkia Suomen Ampumaurheiluliiton (SAL) tulkkausohjeiden mukaisesti. Laukausparin molemmat osumat on oltava samassa rengastaulussa. Kaikkien uloimman renkaan ulkopuolella olevien osumien arvo on nolla. Kimmoke on ohilaukaus. Mikäli joko kuvion seisoessa tai ollessa liikkeellä siihen ammutaan kaksi laukausta, parempi osuma merkitään nollaksi. Osumien arvo ja suunta näytetään joko sähköisesti tai käyttäen pyöreää n. 20 cm:n läpimittaista näyttölevyä, joka toiselta puolelta on musta ja toiselta puolen oranssin värinen. Osumat näytetään mustalla puolella.

Näytöt ovat seuraavat:
– ”Kymppi” (10) näyttölevyn molemmat värit vilkutetaan kerran kympin kohdalla
– ”Ysi” (9) näyttölevyä liikutetaan nopeasti ylös alas
– ”Kasi” (8) näyttölevy viedään syrjittäin näyttötauluun maalatun osumaarvon kohdalle
ja käännetään näkyviin noin kahden sekunnin ajaksi
– ”Muut” (7-1) näyttö kuten kahdeksikkokin
– ”Ohi” (0) näyttö heiluttamalla näyttölevyä kaaressa näyttötaulun yläpuolella

Osuma-arvon näytön jälkeen näytetään osuman suunta (kellonaika) siten, että näyttö-levy viedään ulkoapäin säteen suunnassa näyttötaulun reunasta keskelle ja tuodaan välittömästi samaa tietä takaisin. Suunta näytetään vain kerran. Numerorenkaiden ulkopuolinen osumakohta voidaan näyttää pyöräyttämällä näyttölevy osumakohdan ympäri.

Valmiusnäyttö näytetään levyn oranssilla puolella.

12. Sijoituksen ratkaiseminen

Sijoituksen ratkaisee kaikkien kahdentoista laukauksen yhteenlaskettu pistemäärä sekä henkilökohtaisessa että joukkuekilpailussa.

13. Sijoituksen ratkaiseminen tasatuloksen sattuessa

a) Kolme ensimmäistä sijaa ratkaistaan uusinta-ammunnalla. Uusinta-ammunnan ampumajärjestys arvotaan. Uusinta-ammunta ratkaisee siihen osallistuneiden keskinäiset sijoitukset. Uusinta-ammuntaan osallistuvat ampuvat kolme laukausparia ilman koelaukauksia. Mikäli edelleen löytyy tasatuloksia, jatketaan yksi laukauspari kerrallaan, kunnes ero syntyy.

b) Sijat 4-8 ratkaisee:
1. numero-osumien lukumäärä
2. kymppien, ysien jne. lukumäärä
3. viimeinen laukauspari, viimeistä edellinen laukauspari jne.

c) Sijat 9:stä eteenpäin merkitään ampujat samalle sijaluvulle sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Seuraavaa sijoitusta määrättäessä otetaan huomioon edelliselle sijaluvulle merkittyjen ampujien lukumäärä.

14. Sijoituksen ratkaiseminen tasatuloksen sattuessa joukkuekilpailussa

1. paras henkilökohtainen pistemäärä
2. joukkueen yhteenlaskettu numero-osumien lukumäärä
3. joukkueen kymppien, ysien jne. lukumäärä.

15. Hyväksyntä

Nämä säännöt on hyväksytty ResUL:n hallituksen kokouksessa 17.12.2003.