Kannusta kaveria liikkumaan

 

Löhöääkö kaverisi sohvalla, kun itse olet kuntosalilla, juoksemassa, hiihtämässä tai harrastamassa jotain muuta liikuntaa. Miten saisit tarttumaan oman liikuntainnostuksesi myös häneen?

Kaikki eivät motivoidu liikunnasta, vaikka tiedetään, että säännöllisellä liikunnalla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, työmuistiin ja älykkyysosamäärään. Tieto siitä, että fyysinen aktiivisuus vähentää sairastumista muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen, ei myöskään lisää motivaatiota liikkumiseen, vaikka kyseisestä vaikutuksesta on todisteita. Pelkkä tieto liikunnan hyödyistä ja positiivisista vaikutuksista ei siis yksin riitä lisäämään motivaatiota. Liikuntamotivaatioon vaikuttavatkin vahvasti yksilön omat tunnepohjaiset asenteet liikuntaa kohtaan, liikunnan synnyttämät tuntemukset sekä ympäristöstä saatava kannustus.

 

Mitä on liikuntamotivaatio?

Motivaatio on yksilön henkinen tila, jossa hän toimii saavuttaakseen jonkin päämäärän. Motivaatio siis suuntaa yksilön toimintaa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Toisin sanoen motivaatio on syy ponnistella jonkin tavoitteen eteen. Liikuntamotivaatiolla tarkoitetaan niitä motiiveja, jotka saavat aikaan halun liikkua.

Liikuntamotivaatio muodostuu useammasta eri osa-alueesta, kuten liikunta-aktiivisuus, liikunta tottumuksena, liikunta voimavarana ja yleensäkin elämäntilanteen kokeminen liikunnalle suotuisana. Nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Motivaation esteitä ovat omat tuntemukset kuten väsymys, saamattomuus ja tylsyys, muu elämä ja liikuntamahdollisuuksien puute. Omalla mukavuusalueella oleminen tuntuu hyvältä. Rajallisesta vapaasta ajasta kilpailee moni kiehtova ja mielenkiintoa herättävä asia.

 

Liikunko riittävästi?

Fyysisen aktiivisuuden tutkimukset ovat osoittaneet, että kyselyillä saatu, siis itse ilmoitettu tieto usein yliarvioi omaa fyysistä aktiivisuutta. Pitäisi seuratakin fyysisen aktiivisuuden ohella myös liikkumattomuutta ja istumista. Kun arkielämä muuttuu fyysisesti yhä passiivisemmaksi, ei välttämättä riitä, että täyttää terveysliikunnan suositukset. Runsas päivittäinen istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan terveyshyötyjä. Erityisesti huomiota vaativat paljon arjessa istuvat, liikuntaa harrastamattomat henkilöt. Heillä on suuri vaara huonoon kuntoon, ylipainoon ja aineenvaihdunnan ongelmiin, jotka yhdessä kohottavat merkittävästi riskiä sairastua perinteisiin kansansairauksiin. Tutkimusten mukaan kestävyyskunnon osalta puolet työikäisistä liikkuu riittävästi, mutta lihaskunnon osalta vain viidesosa.

 

Voiko onnellisuutta jakaa?

Tutkimusten mukaan yksilötasolla mitattuna voimakkain yksittäinen liikunta-aktiivisuuteen yhteydessä oleva tekijä on onnellisuus, joka ilmenee hyväksi koettuna terveydentilana.

Saavuttamaasi liikunnallista hyötyä jakamalla omakin liikunnan tuoma onnellisuuden määrä kasvaa. Vaikka pääsääntöisesti liikunnalliset hyödyt ovatkin henkilökohtaisia, henkilökohtaisen hyvän olon pitää antaa virrata myös lähiympäristöön. Ihmisellä on luontainen pyrkimys löytää mielen tasapainoa sekä mielihyvän ja onnellisuuden tunnetta. Yleisesti uskotaan, että onnellisuus lähtee ensisijaisesti itsestä ja että sen saavuttaminen on oma valinta. Tutkimus kertoo esimerkiksi sen, että 83 % nuorista kokee hankalaksi tehdä oikeita valintoja, joiden kautta he tulevat onnelliseksi ja 64 % kaipaa muilta tukea näiden valintojen tekemiseen. Tässä on mahdollisuus liikunnallisen vaihtoehdon tarjoamiseen.

 

Tavoitteena pysyvä muutos
Lapsuudesta juontuvat positiiviset liikuntakokemukset ovat merkityksellisiä pysyvän liikuntasuhteen muodostumisessa. Lapsuudessa omaksuttu liikunnallinen elämäntapa usein myös jatkuu aikuisuudessa.

Voidaan yleisesti ajatella, että liikunta merkitsee ihmiselle erilaisia asioita eri ikäkausilla. Lapsuuden merkityskokonaisuuksia ovat perheen arvot ja asenteet, kaveripiiri ja asuinympäristö. Aikuisuudessa merkittävää on liikunnan kautta koettu sosiaalinen tuki ja liikunta jaksamista lisäävänä voimavarana. Ikääntyessä liikunnalla on merkitys terveyden edistäjänä ja säilyttäjänä sekä aktiivisuuden voimavarana.

Tavoitteena on liikunnan kautta tapahtuva muutos onnellisempaan elämään. Muutoksen voi tehdä kaikissa ikäkausissa, tavoitteet ja keinot tietysti vaihtelevat.

Kannusta liikkumaan

Motivoituminen liikuntaan lähtee ihmisestä itsestään. Kuitenkin toiminta, joka saa alkunsa ulkoisen kannustuksen seurauksena, saattaa muuttua ajan myötä sisäisesti motivoituneeksi toiminnaksi. Liikuntamotivaatiossa on olennaista, että ihminen kokee liikunnan hyödyt sen haittoja suurempana. Liikunnan tuottama mielihyvä ja ilo motivoi. Liikunnan sosiaalisuudella ja toisten ihmisten tuella on suuri merkitys liikkumisen kannustajana.  Liikuntakaveri ja tutut ihmiset liikunnan parissa motivoivat. Ota siis asia puheeksi!

 

Raimo Ojala